Kitinä

.. vetää veri.

Pois kivitalojen puristuksesta ja loputtomasta oravanpyörästä.

Nyt se on päätetty. Vuosi kaksi menkööt vielä kivikylän asukkina kokemusta ja ammattitaitoa kartuttaessa. Sitten kimpsut ja kampsut kasaan ja takaisin pohjanmaan lakeuksille.

Minusta ei ole ole viihtymään kerrostalossa, pienessä ja ahtaassa asunnossa, rajoitetuissa ympäristöissä ja loputtomassa kiireessä. Tarvitsen tilaa, avoimuutta, harrastuksiani ja rauhaa.

Mites teillä. Vetääkö veri kotiseudulle, vai onko koti löytynyt mualta? Oletteko oppineet elämään nykyisen asuinpaikkanne ehdoilla, vai asuuko sisällänne pieni haave paluusta kotiseudulle?

SingleMalt kirjoitti: Mites teillä. Vetääkö veri kotiseudulle, vai onko koti löytynyt mualta?

Juu, kyllä Iso Roba on vähän syrjässä ja keskustampaan veri vetää. Puhumattakaan synnyinsijoistani Espoon Niittarissa, joka nyt on kuin jossain Lohjalla asuisi.

Vielä ennemmin muuttaisin Brisbaneen. Ehkäpä vielä jonain päivänä muutankin.

Voisi muuttaa ulos Suomesta. Täällä on aikas kaveripiirivoittoista toimintaa, joka nurkalla... Eikä vierasta ihmistä kohdella ihmisenä, vaan pelottavana eläimenä

SingleMalt kirjoitti: Mites teillä. Vetääkö veri kotiseudulle

Olen kotiseuduilla, eikä veri vedä muualle juuri nyt.

Koko pienen ikäni asuttuani Helsinki/Pk-seutu,opiskeluaikoina
Järvenpäässä ja Porvoossa. Ei mulle olisi mikään mahdottomuus asua
Tampereella,Turussa tai edes niinkin pohjoisessa kuin Oulussa.
Eiköhän nuo asunnot muutenkin ole muualla edullisempia kun
täällä ihan etelärannikolla ne on jo niin ylikuumentuneet&kalliit.
Eikä ulkomailla asuminenkaan ole täysin poissuljettua ainoa riski
siinä tässä vaiheessa on etten osaa tarpeeksi hyvin englantia,vaikka opiskelen sitä parhaillaan ja olen opiskellut vuosia aiemmin

SingleMalt kirjoitti:Mites teillä. Vetääkö veri kotiseudulle, vai onko koti löytynyt mualta? Oletteko oppineet elämään nykyisen asuinpaikkanne ehdoilla, vai asuuko sisällänne pieni haave paluusta kotiseudulle?

Pitkään toki sellainen haave kyti. Toisaalta mikä on sellaisen miehen kotiseutu, jolla on ollut kymmenkunta kotikuntaa?

Hylkäsin ajatuksen viettämällä muutaman pitkän kesäloman kotiseuduilla tapaillen itään jääneitä kavereita.

Ok. Ilmastointiteipillä tukitut postiluukut tyhjenneistä kerrostaloista eivät olleet vielä se, työttömyys ei, toimettomuus ei, infrastruktuurin romahtamistila ei, lääkkeiden ja viinan väärinkäytöt ei vaan se yleinen toivottomuus.

Sitä paikkaa johon haaveilin palaavani ei enää ole olemassa. Aika muuttaa paikkoja ja ihmisiä.

Toivottavasti tällaista et edestäsi itse löydä.

Miltä sinusta vaikuttaisi ajatus ottaa suunta vaikka Kellokoskelle tai Mäntsälään? (Vai miten sen oikoradan kävi?) Kyllähän sieltä käydessä sen kaupungin vielä kestäisi?

SingleMalt kirjoitti: Mites teillä. Vetääkö veri kotiseudulle, vai onko koti löytynyt mualta? Oletteko oppineet elämään nykyisen asuinpaikkanne ehdoilla, vai asuuko sisällänne pieni haave paluusta kotiseudulle?

Mikä on kotiseutu? Mä olen syntynyt ja asunut Lontoossa kolmivuotiaaksi, siitä Rantsilaan pariksi vuodeksi, sitten Iihin (:laatta:) noin kymmeneksi, Oulu Haukipudas väliä pyörin muutaman vuoden jolloin vanhemmat asui jo uusien puolisoidensa kanssa ihan toisilla paikkakunnilla, nyt olen Ouluun vakiintunut ja täällä viihdyn. (tosin asunut jo noin neljässä eri asunnossa)

Veri tosin vetää isäni kotimaahan Uuteen Seelantiin.

Oliko riittävän selkeä vastaus?

Edit: ai niin, jotta tämä ei olisi niin simppeli vastaus niin mua on kovasti houkuteltu muuttamaan lappeenrantaan. Pitäis kai katsoa kartasta missä se on

Ketjun otsikko vihjasi siihen, että täältä löytyisi kutsu pöndereissulle. Petyin.

Ontopic: Veri ei tod vedä syvälle, vaan täällä Helsingissä on ihmisen hyvä olla.

Tein kompromissin ja muutin Lahden (reilu 18 vuotta) ja pk-seudun (reilu 10 vuotta) välille. Työt edelleen Helsingissä, se riittää.

Kyllä pienen ihmisen on hyvä olla maalla.

Kolmen vuoden kaukana kaupungissa opiskelun jälkeen palasin väliaikaisesti kotiin. Nyt asun 25km päässä siitä alkulähteestä, mutta riittävän kotona. Todellakin veri veti takaisin. Ei ollut hyvä olla kaukana aivan väärässä maakunnassa ja vieläpä kaupungissa.

Tosin sinne täytyy vielä vuodeksi mennä takaisin saattaakseni opinnot loppuun, mutta kyllä nyt yhden vuoden kestää ku sitten voi taas palata tänne.

On vahvat juuret.

Olen tehnyt kompromissin. Asun maaseutuidyllissä asuinpaikassa ja käyn töissä Hesassa. Tämä on aika hyvä ratkaisu. Tiettyä "maaseudun" rauhaa, yhdistettynä hyvin yhteyksin Hesaan, jos siellä käy.

Joskus nuorempana oli mahdollisuus siirtyä toiselle puolelle maapalloa, mutta kun ei tullut käytettyä tilaisuuttani hyväkseni niin täällä sitten "kärsin" ja nautin elämisen iloista.

PerttiMakimaa kirjoitti:Miltä sinusta vaikuttaisi ajatus ottaa suunta vaikka Kellokoskelle tai Mäntsälään? (Vai miten sen oikoradan kävi?) Kyllähän sieltä käydessä sen kaupungin vielä kestäisi?

Ei maistuisi ei.. Tai mistä tiedän kun en ole käynyt, mutta jo nyt näen paikan uutena asuinalueena, jossa ihmiset käyvät nukkumassa sillä välin, kun eivät juokse helsingissä töissä. Pieniä ahtaita tontteja ja lähiömainen tunnelma. Samanlainen oravanpyörä, eri paketissa vain.

Pohjanmaalla on niin monta asiaa jotka tuntuvat paremmalta vaihtoehdolta kuin muut, joten sinne tie vie.

Gina kirjoitti:muuttamaan lappeenrantaan. Pitäis kai katsoa kartasta missä se on

Lähde kohti kaakkoa ja pysähdy kun kuulet venäjää enemmän kuin suomea. Olet silloin lappeen Rannassa.

SingleMalt kirjoitti:

Gina kirjoitti:muuttamaan lappeenrantaan. Pitäis kai katsoa kartasta missä se on

Lähde kohti kaakkoa ja pysähdy kun kuulet venäjää enemmän kuin suomea. Olet silloin lappeen Rannassa.

Uh,ei kuulosta hyvältä
Minnepäin pohjanmaata ajattelit? Se on ihan mukavaa aluetta, isä asuu aika lähellä vaasaa. Pohojaanmaa taitaa vaan olla aika laaja, asunhan itsekin pohjoispohjanmaalla

Gina kirjoitti:

SingleMalt kirjoitti: Mites teillä. Vetääkö veri kotiseudulle, vai onko koti löytynyt mualta? Oletteko oppineet elämään nykyisen asuinpaikkanne ehdoilla, vai asuuko sisällänne pieni haave paluusta kotiseudulle?

Mikä on kotiseutu?

Minulla myös vaikeaa määritellä kotiseutua. Olen syntynyt ja suurimman osan elämästäni asunut pk-seudulla. Jossain välissä 10 vuotta vierähti Pohjois-Pohjanmaalla ja hiukan ulkomaillakin.

Onneksi on auto alla, julkiset kulkuneuvotkin kulkee aika nopeasti ja hyvin melkein joka kolkkaan Suomessa jotta voin käydä tyydyttämässä kaipuutani johonkin.

Gina kirjoitti:Minnepäin pohjanmaata ajattelit?

Sinne kyrönjoen varteen, lähelle seinäjokea, pieneen 13 000 asukkaan kylään. Duunit sitten varmaankin seinäjoelta.

SingleMalt kirjoitti: Pohjanmaalla on niitä monta asiaa jotka tuntuvat paremmalta vaihtoehdolta kuin muut, joten sinne tie vie.

Ei muuta kuin pakkaamaan sitten ja menoks Pohjanmaan lakeuksille.
Toivottavasti löydät mielenrauhan ja onnesi sieltä.

Täällä ruuhka Suomessa on jo aika täyttä, joten kai osan tänne muuttaneista maalaisista täytyy palata kontikonnuilleen, jotta tila ei loppuisi ihan kesken täällä.

Mä olen aina ollut hirveän levoton vaeltaja. Heti kun muutin kotoa, muutinkin toiseen kaupunkiin, Helsinkiin. Mut tekee onnelliseksi se, että tiedän, että aina voi lähteä. Ehken siksi hanki mitään ökykallista irtaismistoa. Tällä hetkellä haaveilen muuttavani vielä joskus johonkin Siuntio Kirkkonummi akselille, koska työni tulee väkisinkin olemaan Helsingissä tai no pääkaupunkiseudulla.

Kyllä kotiin veri vetää, kun vain tietäisi missä se on. Kai koko elämän jatkunut muuttorumba on tehnyt sen, ettei tunnista juuriensa olevan oikein missään. Tampere taitaa kyllä päästä kaikista lähimmäksi.

Maalla-maalla tulisin hulluksi, muttei minusta keskusta-asujaksikaan ole. Eläköön Puhtoinen Lähiöni!

SingleMalt kirjoitti:Minusta ei ole ole viihtymään kerrostalossa, pienessä ja ahtaassa asunnossa, rajoitetuissa ympäristöissä ja loputtomassa kiireessä.

Mites teillä. Vetääkö veri kotiseudulle, vai onko koti löytynyt mualta?

Minä olen ratkaissut ongelmani muuttamalla ylöspäin. Tavoitteet on korkealla...

SingleMalt kirjoitti:Lähde kohti kaakkoa ja pysähdy kun kuulet venäjää enemmän kuin suomea. Olet silloin lappeen Rannassa.

Enpä olisi tuollaista ennakkoluuloa sinulta odottanut kuulevani.

Lappeenrantaan pääsee parhaiten junalla Karjalan rataa pitkin. Tai kuutostietä pitkin.

Kaupungin tunnelmasta en uskalla sanoa siellä melko vähän käyneenä.

Kotiseudun yleiseen suuntaan on ikava, mutta siella ei oikein ole mitaan tekemista ainakaan talla hetkella.

PerttiMakimaa kirjoitti:Enpä olisi tuollaista ennakkoluuloa sinulta odottanut kuulevani.

Ei se ole ennakkoluuloa, vaan kokemus parilta viime kesältä. Siellä on ryssiä melkoisen paljon. Ei tietenkään enemmistönä, mutta todella paljon kuitenkin.

Ei kiitos. Mitäs mä muka landella? Lypsäisin lehmiä ja keräisin mustikoita ynnä sieniä? Juu ei kiitos. Mutta mähän olenkin itä-Helsingistä kotoisin, tosin omakotitalosta metsän keskeltä. Nyt siellä on jotain kerrostaloja metsän tilalla.

Veri vetää mukavaan kerrostaloasuntoon keskeisellä mutta rauhallisella paikalla. Jos olisin jossain ihme omakotitalossa keskellä metsää, kaikki lomat aina pelkäisin kuka sinne on murtautumassa. Eikä jaksa niitä pihatöitäkään, talonmies leikatkoon nurmikon ja luokoon lumet.

Minä viihdyn mökillä(mme). Siellä elo on sietämättömän joutilasta, yöt läpeensä saunomista ja leikkimistä, "aamulla" saa hörpätä kahvinsa nauttien huikean kauniista maisemista.

On aikaa lukea lehtiä ja kirjoja, pääsee uljaaseen luontoon lenkille. Ja sitten taas saunaan. Tässä välissä tosin nautitaan maittava ateria ja otetaan vähän aperitiiveja.

Taitaisi tosin lumous haihtua, jos pitäisi joskus mennä jonnekin töihin. Vapaaehtoisesti voisin kyllä väsäillä omiani. Aika ei kävisi pitkäksi: en ole koskaan onnistunut pitkästymään silloin kun ole yksin. Seurassa kylläkin.

Tekisi mieleni kokeilla kuinka kauan voisin viettää aikaa mökkeillen ilman mitään velvotteita - kuluisikohan siinä loput elämästä? Voi olla - sille tielle saattaisin jäädä.

Mutta koska tämä ei ole mahdollista, haluaisin asunnon sekä kaupungista että maalta. Ja mielellän Australiasta myös. Tämä on ihan realistinen haave. Tosin voi olla, että haaveeksi jääkin.