sivustahuutaja kirjoitti:Gat kirjoitti:Muistaisinpa jotain Suomen historian opinnoista, niin voisin perustella tarkemmin. Mutta työntekijät luulisin ymmärsivät järjestäytyä vasta vasemmistolaisen ideologian levittyä ja suurempien ammattilittojen ääni eduskunnan lainsäädännössä on vieläkin vasemmistopuolueet.
Ei markkinatalous ole mikään ideologia. Markkinat toimivat aina, joko huonommin tai paremmin. Vaikka olisi kuinka punainen kommunisti, niin markkinoita ei pääse karkuun.
Työntekijöiden palkat ja edut ovat neuvotteluratkaisun tulosta, eli ne määrittyvät enemmän tai vähemmän hyvin toimivilla markkinoilla. Nykyinen 2 lepopäivän viikko ei ole mikään ainoa oikea ratkaisu. Alun perin esim- raamatussa on puhuttu yhden lepopäivän pyhittämisestä. Ilmeisesti toinen lopopäivä on tullut kristillisiin maihin, jotta omia hommia saa tehtyä pois lauantaina kun sunnuntai vain 'loikoillaan'.
Ei ole mitään estettä siirtyä 3 lepopäivän viikkoon tai 6h työpäivään, mikäli työntekijäpuoli oikeasti haluaa pienemmän palkan. Itse teen tällä hetkellä 4 päiväistä viikkoa.
Ekaksi ammattiliitoista. Niillä on joo pitkä historia, ja alkuaikoina se oli liberaalivetoista. Ja työnantajienkin tukemaa.
Kuitenkin tämän Wikipedian artikkelinkin mukaan:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ammattiliitto"1890-luvulla työväenliikkeessä pääsi jyrkempi suunta vallalle, kun sosialistiset aatteet alkoivat saada ammattiyhdistyksiä yhä laajemmin haltuunsa. Suomessa työväenliike julistautui sosialistiseksi vuonna 1899, jolloin sen nuorsuomalaiset johtajat erosivat. Liikkeen tavoitteiden joukossa kuitenkin säilyi liberaalien vaatimuksia kuten yleinen ja yhtäläinen äänioikeus sekä yhdistymis-, kokoontumis-, lausunto- ja painovapaus.
Suomen vanhin ammattiyhdistys on 1869 perustettu Helsingin kirjatyöntekijöiden yhdistys, mutta laajemmin ammatillinen järjestäytyminen alkoi edetä vasta 1900-luvun alussa. Ensimmäinen keskusjärjestö Suomen Ammattijärjestö (SAJ) perustettiin 15. huhtikuuta 1907 ja se oli läheisessä suhteessa Suomen Sosialidemokraattiseen puolueeseen.
Suomen sisällissodan jälkeen SAJ:ssa saivat enemmistön kommunistit ja vasemmistososialistit ja heinäkuussa 1930 se lakkautettiin valtiovallan toimesta. Uusi keskusjärjestö, Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliitto (SAK) perustettiin 19. lokakuuta 1930 pääasiassa sosiaalidemokraattien toimesta.
Talvisodan aikana 1940 työnantajat tunnustivat SAK:n sopimuskumppaniksi ja 1944 tehtiin ensimmäinen keskusjärjestöjen välinen yleissopimus. Myös toimihenkilöt alkoivat järjestäytyä, STTK perustettiin 1946 ja AKAVA 1950.
1950-luvun lopulla sosiaalidemokraattien keskinäinen riita ulottui myös ammattiyhdistysliikkeeseen. SAK:n jäätyä TPSL:n kannattajien haltuun, osa SDP:n kannattajien hallitsemista liitoista erosi ja muodosti uuden Suomen Ammattijärjestön, osin CIA:lta saadun rahoituksen turvin. TPSL:n kuihduttua SAJ ja SAK yhdistyivät jälleen 1969 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestöksi, eli nykyiseksi SAK:ksi"Kohtuullisen vasemmistolaista eli punaista ollut siis pitkään. CIA rahoitti toki välillä koska pelkäsi varsinaista kommunismia.
5-päiväisen työviikon taas (SDP:n eli vasemmiston) hallitsema SAK laskee omaksi ansiokseen. Ei se nyt ainakaan kristillisyyteen perustu.
http://netti.sak.fi/sak/tupo/tausta6.html1965
STK:n ja SAK:n työaikasopimus
5-päiväinen työviikko, arkipyhien jälkeinen lauantai on työpäivä Kuitenkin vasta 1970 tuo oli saatu asteittain toteutettua kaikissa paikoissa.
Kouluissa kai viimeisenä, minäkin aloitin kansakoulun 1969, ja alkuun oli lauantainakin koulua!
Palkkataso ei samalla laskenut, koska ansioiden nousutaso oli siihen aikaan reipas. Lisäksi tuli uusi ylityöansiomahdollisuus lauantaisin.
http://igs.kirjastot.fi/iGS/kysymykset/ ... %C3%B6aikaSo Hard kirjoitti:Eli palaamme siihen, että merkittävällä tavalla rajallisia luonnonvaroja on 3 - viljeyskelpoinen maaperä, puhdas vesi ja energia.
.
Tässä oli Aasin innoittamana vasta teoreettisesta mahdollisuudesta syhtetisoida muovia. Alkuaineita kuten metalleja ei niin vain syntesisoida, eikä ole syytä olettaa, että fuusioenergiankaan myötä siihen keksittäisiin helppo ja kannattava menetelmä.
So Hard kirjoitti:Tiukan paikan tullen ihmisravinnoksi kelpaavaa kamaa saa varmaan tuotettua bakteerien/levien avulla monenlaisessakin ympäristössä. Ei ruokaa ole syytä mystifioida - se on loppuviimeksi ihmiselimistön kulutettavaan muotoon varastoitunutta energiaa.
Vedenalaisista leväfarmeista haaveiltiin jo 60-luvulla. Katsos kun minä olen niin kamalan vanha, että muistan miten tulevaisuus ei tullutkaan. Ei se 60-luvun kuvitelma, että vuonna 2000 olisi kotirobotit, lentävät autot, lomamatkat Kuuhun, syöpä ja muut sairaudet voitettu ja ravintokin olisi merenpohjassa kasvatettua ellei peräti pelkkinä pillereinä. Joten enpä usko, että mitään ratkaisevaa tulee jatkossakaan ajoissa ennen ekokatasrofia