Biologia vs. modern times
Lähetetty: 03.10.2011 22:23
Otsikko ei ehkä kuvaa aihettani, mutta kyse on siis ihmisen sopeutumisesta nykyaikaan. Varautukaa siis luolavertauksiin 
Vielä, ei niin kauan sitten (ihmiseläimensuku on nuori), oli aika jolloin mies metsästi ja nainen huolehti lapsista (ts. luolamiesaika). Tästä voitte vapaasti vetää väärän johtopäätöksen että toivoisin noita aikoja takaisin...
Tästä menneisyyden taakasta ja siihen aikaan soveltuvasta biologisesta sopeumasta johtuen:
Nainen on ollut pitkään
- Anteeksiantaja (miehien ja lasten irrationaaliset teot oli kyettävä hyväksymään ja antamaan anteeksi, jotta voisi osoittaa hellyyttä ja huolenpitoa kaikesta huolimatta, etenkin lapsia kohtaan rakkaus on ehdoton)
- Agressioidensa hillitsijä ja harkitsija (hyökkäyksen tapahtuessa naisen tuli pysyä tolkuissaan ja hoitaa tärkeimmät eli jälkikasvu pois uhan tieltä, agressiot pääsivät pintaan naarasleijonamaisina siinä suurimmassa hädässä kun muuta ratkaisua ei ollut. harkitsijan roolissa nainen myös teki päätöksiä ja arkipäivän valintoja, kuten poimitaanko noita sieniä? ovatko nuo marjat myrkyllisiä?)
- Monitaituri (kuka se hoiti leirin kaikki asiat miehen ollessa viikkojen metsästysretkellä? nainen teki ruokaa kaarnasta ja hoiti raskaatkin hommat, hoiti yhtäaikaa lapset, vanhukset, eläimet ja ruuat. miehen ollessa paikalla hoiti myös sen )
- Kärsivällinen (eikö puolukoiden kerääminen aamusta iltaan vaadi aikamoista kärsivällisyyttä?)
Miehen rooli oli myös moninainen
- Agressioidensa toteuttaja (taisteluun oli kyettävä vaikka ilman toista kättä, annettava mielen sumentua ja toimittava ilman liikoja harkinnan rasitteita, jotta pystyi puolustamaan jälkikasvua ja hankkimaan elintilaa ja ruokaa)
- Putkinäköinen (oli kyettävä keskittymään yhteen tehtävään täysillä esim. metsästys ja taistelu)
- Nopea ja kärsimätön (Voima ja testosteroni, joita tarvitaan miehen perustoimintojen (suojele, hyökkää ja saalista) toteuttamiseen tekivät miehestä tällaisen)
Ihminen kaikenkaikkiaan on
- Raaka (nainen pullautteli lapset ruuanlaiton lomassa ja puri napanuoran poikki kun taas mies näki monet taistelut ja metsästysonnettomuudet)
- Sopeutuva (ihminenhän ylipäätään on nisäkkäistä sopeutuvimpia, nainen ei koskaan tiennyt minne uusille metsästysmaille miehen tie johtaa ja naisen tehtävä oli raahata mukaan lapset ja kattilat, miehen taas tuli sopeutua uusiin ympyröihin ja taistella uudesta elintilasta)
Miehen osiota saa vapaasti täydentää, enemmän naisena tietysti tullut mietittyä omien toimien syitä
Tähän vois vielä vetäistä Kumman Kaa kommenttia urbaanista naisesta, josta on tullut betonimaailman uusi metsästäjä...
Mutta miten sinä koet ihmisten sopeutuneen nykyaikaan? Ovatko roolit pysyneet samoina vai muuttuneet täysin? Mistä voimme nähdä nykyihmisen sopeutumattomuuden? Eläköön se pieni ero, vai onko se sittenkin valtava kuilu? Miten biologian taakka painaa nykyisiä ihmissuhteita ja varsinkin miehen ja naisen välejä?
Vielä, ei niin kauan sitten (ihmiseläimensuku on nuori), oli aika jolloin mies metsästi ja nainen huolehti lapsista (ts. luolamiesaika). Tästä voitte vapaasti vetää väärän johtopäätöksen että toivoisin noita aikoja takaisin...
Tästä menneisyyden taakasta ja siihen aikaan soveltuvasta biologisesta sopeumasta johtuen:
Nainen on ollut pitkään
- Anteeksiantaja (miehien ja lasten irrationaaliset teot oli kyettävä hyväksymään ja antamaan anteeksi, jotta voisi osoittaa hellyyttä ja huolenpitoa kaikesta huolimatta, etenkin lapsia kohtaan rakkaus on ehdoton)
- Agressioidensa hillitsijä ja harkitsija (hyökkäyksen tapahtuessa naisen tuli pysyä tolkuissaan ja hoitaa tärkeimmät eli jälkikasvu pois uhan tieltä, agressiot pääsivät pintaan naarasleijonamaisina siinä suurimmassa hädässä kun muuta ratkaisua ei ollut. harkitsijan roolissa nainen myös teki päätöksiä ja arkipäivän valintoja, kuten poimitaanko noita sieniä? ovatko nuo marjat myrkyllisiä?)
- Monitaituri (kuka se hoiti leirin kaikki asiat miehen ollessa viikkojen metsästysretkellä? nainen teki ruokaa kaarnasta ja hoiti raskaatkin hommat, hoiti yhtäaikaa lapset, vanhukset, eläimet ja ruuat. miehen ollessa paikalla hoiti myös sen
)- Kärsivällinen (eikö puolukoiden kerääminen aamusta iltaan vaadi aikamoista kärsivällisyyttä?)
Miehen rooli oli myös moninainen
- Agressioidensa toteuttaja (taisteluun oli kyettävä vaikka ilman toista kättä, annettava mielen sumentua ja toimittava ilman liikoja harkinnan rasitteita, jotta pystyi puolustamaan jälkikasvua ja hankkimaan elintilaa ja ruokaa)
- Putkinäköinen (oli kyettävä keskittymään yhteen tehtävään täysillä esim. metsästys ja taistelu)
- Nopea ja kärsimätön (Voima ja testosteroni, joita tarvitaan miehen perustoimintojen (suojele, hyökkää ja saalista) toteuttamiseen tekivät miehestä tällaisen)
Ihminen kaikenkaikkiaan on
- Raaka (nainen pullautteli lapset ruuanlaiton lomassa ja puri napanuoran poikki kun taas mies näki monet taistelut ja metsästysonnettomuudet)
- Sopeutuva (ihminenhän ylipäätään on nisäkkäistä sopeutuvimpia, nainen ei koskaan tiennyt minne uusille metsästysmaille miehen tie johtaa ja naisen tehtävä oli raahata mukaan lapset ja kattilat, miehen taas tuli sopeutua uusiin ympyröihin ja taistella uudesta elintilasta)
Miehen osiota saa vapaasti täydentää, enemmän naisena tietysti tullut mietittyä omien toimien syitä
Tähän vois vielä vetäistä Kumman Kaa kommenttia urbaanista naisesta, josta on tullut betonimaailman uusi metsästäjä...
Mutta miten sinä koet ihmisten sopeutuneen nykyaikaan? Ovatko roolit pysyneet samoina vai muuttuneet täysin? Mistä voimme nähdä nykyihmisen sopeutumattomuuden? Eläköön se pieni ero, vai onko se sittenkin valtava kuilu? Miten biologian taakka painaa nykyisiä ihmissuhteita ja varsinkin miehen ja naisen välejä?
