Kitinä

^ "jos muistan oikein"

Tämän takia tällä palstalla ei juuri annata avautua. Sekavat käsitykset jäävät elämään omaa elämäänsä.

Niin, kaipasin sitä, että voitaisiin joskus harrastaa suuseksiä (tai vaikkapa käsitöitä tms) vaihtoehtona yhdynnälle. En halunnut ketään mihinkään tukehduttaa. Sellaista on joskus ollut, sillä hetkellä ei juurikaan.

Tsaigologi ehdotti että kokeilisin Voxraa. Vaikuttava aina bupropionihydrokloridi, muistaakseni noradrenaliinin ja jonkun toisen välittäjäaineen erittäjä/takaisinoton estäjä. Sama douppi, jolla autetaan polkupyörän pahinta vihollista (ketjupolttajaa) luopumaan pahasta tavastaan. No kokeillaan kuukauden kuuri.

Eka nappi aamukuudelta. Naamaa kutittaa ja suu kuiva. Ehkä 10% virkeämpi olo kuin yleensä päivystysyön päälle - voi olla hyvin lumevaikutustakin. Varsinaisen hoitovasteen pitäisi näkyä parissa viikossa.

Käyttäjien nettikeskusteluissa listaamat sivuvaikutukset vaihtelevat nollasta sataan - osalle ei sovi ollenkaan. Jos saan sivuvaikutuksista valita, niin vähentynyt ruokahalu ja lisääntynyt libido tänne, kiitos!

Hauskinta tässä on, että täähän on periaatteessa jonkinlaista spiidiä. Vaimo suhtautui kiitettävästi - lupasi antaa imurin käteen, jos ukko alkaa oikein sauhuta.

Miksiköhän juuri Voxraa? Sillä poikkeuksena useimpiin muihin mielialalääkkeisiin ei tosin ole seksuaalisia haittavaikutuksia, eli tätä voinee käyttää jonkinmoisena valintakriteerinä. Toisaalta se ei yleensä auta kai ahdistuneisuusoireisiin, enemmänkin just vain hoitaa masennuspuolta ja aktivoi. Nämä erot keskimääräisissä vakutuksissa perustuvat siihen ettei lääke vaikuta serotonergiseen järjestelmään, mikä taas on keskeinen melkein kaikissa muissa masennuslääkkeissä.

Toivotaan että toimii sulla, mutta jos ei toimi niin ei kannata tuon perusteella sitten tuomita sitten kaikkia mielialalääkkeitä samalla, sen verran erilainen tuo on vaikutuksiltaan kuin useimmat muut. Eikä ne kaikki muutkaan kaikille tee samoja haittoja, yksilöllistä on.

^ Kokemuksia näistä tropeista ainoastaan SSRI-ryhmän tuotteesta, jonka lopetin melko nopeasti kun minihameenhelmat muuttui silmissäni burkhiksi

Hetkeäkään en usko, että mikään nappi yksinään parantaa depiksen tai poistaa muita päänväkevyyksiä. Jubailua ja kelailua tarvitaan myös.

Juu, tyypillinen SSRI-haitta tuo. Jos nappipuolta miettii niin sitten on ainakin vielä moklobemidi, joka ei tee burkha-efektiä. Venlafaksiini on myös vaihtoehto, mutta silläkin on kyllä serotoniinihaittoja.

Auttoiko SSRI muuten, eli lopetitko nimenomaan haittoihin etkä tehon puutteen vuoksi?

Haittoihin. Siitä on aikaa, mutta taisi mennä niin että haitat tuntuivat heti ennen vastetta. Eli lääketyypin mahdollisesta hyödyllisyydestä en osaa lausua mitn.

Semmosiahan noi on kaikki että haitat tulee heti ja hyödyt vasta 3-4 viikon kuluttua. Lisäksi haitat yleensä lievittyy suunnilleen saman ajan kuluessa pikku hiljaa. Siitä ikäviä, että pitäisi ainakin kuukausi kokeilla ennen kuin voi tuomita huonoksi.

^ En minä huonoksi niitä tuomitse. Eivät vaan sopineet minulle siinä elämäntilanteessa. Kokeilen nyt tätä yhtä rauhassa ja mietitään sit jatko.

En mä sinua erityisesti meinannutkaan, kunhan yleisellä tasolla totesin. Onhan tuo ikävää kun jonkun syvästi masentuneen ihmisen pitää ensin kestää kasa haittoja kaiken muun pahan olon päälle ennen kuin voi sanoa tuleeko lääkkeestä edes olemaan apua.

Mulla lähti seksihalut about puoleksi vuodeksi SSRI-lääkkeiden takia. Jos joskus haluttikin, niin ei tullu vaikka olis päällään seisonu. Tätä siis kesti puolisen vuotta, nykyään värkki toimii niin kuin ennen.

Tosin olen alkanut miettiä onko näistä lääkkeistä mitään apua enää, kun paskat kaudet vain pitenee ja hyviä ei ole ollut aikoihin. Olen joko zombie tai ahdistunut paskaläjä, joka pelkää ihmsiä.

^Kuulostaa siltä että nykylääkitys ei ole kohdallaan. Tietääkö sun lääkäri mikä tilanne on?

^Oon syönyt näitä samoja putkeen about viisi vuotta. Ne auttoi joskus aikoinaan ihan oikeasti (erityisesti siis ahdistukseen, mikä mulla oli tosi paha), mutta tuntuu että nykyään pysyy vain ahdistus poissa, mutta masennus uusii koko ajan ja pahempana.

Lekuri ei tiedä, kun en ole jaksanut puhua sen kanssa. Tarttis varmaan ensi kerralla kertoa jotain. Jotenkin vain mietin, että mitä väliä voiko mikään lekuri auttaa. Jos vain löis hanskat tiskiin. Toisaalta enää ei ole mitään menetettävää, jos olisi joku muu lääke. En tiedä, pelottaa vaan ne edelliset lääkekokeilut, jotka menivät aina pieleen.

Mää mitään mistään tiedä, mutta kroppahan tottuu kaikkeen, huumeisiin, viinaan, miksei lääkkeisiinkin?

Toleranssin kasvaminen vaatisi annoskoon buustaamista - jolloin haittavaikutuksetkin - ei aina - kasvavat. Tai sitten doupin säännöllistä vaihtelua.

Täydellisessä maailmassahan kukaan ei joutuisi psyykelääkkeitä narskuttelemaan pitkiä aikoja, koska eiväthän ne mitään paranna. Tekevät olon vaan siedettävämmäksi, tasaavat kuupan kemiallista tasapainoa ja antavat samalla potilaalle mahdollisuuden hoitaa itseään muilla keinoin.

V-päiväkirja, day two.

Käyn tavallisesti nukkumaan puoli kympiltä, kympiltä ja vetelen puoli seiskaan.
Nyt nukuin iltayöstä tunnin, heräsin, katsoin 1.5 leffaa ja sitten vielä kolmisen tuntia ketoapinan avulla. Leposyke ei ollut epänormaali tai olo muuten levoton. Ei vaan nukuttanut.

Kreitsu kirjoitti:Mulla lähti seksihalut about puoleksi vuodeksi SSRI-lääkkeiden takia. Jos joskus haluttikin, niin ei tullu vaikka olis päällään seisonu. Tätä siis kesti puolisen vuotta, nykyään värkki toimii niin kuin ennen.

Jos toi on ikävää naisille, niin ihan yhtä helvettiä toi on sit miehille. Ei enää ikinä.

Joo, mut nyt ei eletä täydellisessä maailmassa eikä annostusta voi enää nostaa. On jo maksimi. Aina kun olen yrittänyt lopettaa lääkkeet (joo, joskus pitää aina kokeilla), niin ahdistus palaa ja muutun aggressiiviseksi. Ja se ei ole mitään pikku agrea, vaan ihan väkivaltaa ja menetän itseni kontrollin.

Haluisin vaan olla. En tarvitse enää mitään terapioita tmv. Olen käynyt pari kertaa pitkäkestoisessa terpassa eikä mulla oikeasti ole mitään käsiteltäviä asioita enää. Silti masennus uusii ja uusii ja uusii uusii. Ei mun tarvitsisi olla mitenkään superonnellinen, kunhan ei olisi tätä paskaa/tyhjyyttä koko ajan.

Ihan mieluusti rouskuttaisin vaikka nappeja loppuelämäni, jos ne auttaa. Mitä välii.

(libidon laskeminen ei haitannu, kun ei paljo tehny mieli sexii, ei tee nytkään)

^ Kuulostaa tietty vammaselta, mutta ootko ihan varma, ettei sun elämässä oo mitään sellaisia muita (ja noihin liittyviä) asioita, jotka pitäiskin pyrkiä korjaamaan? Jospa oot vaan vähän liikaa "mitä välii" sellaisten asioiden suhteen, ja ne sitten ruokkii sitä masennusta/ahdistuneisuutta?

V-diary, day 3.

Unta kahden ketoapinan voimin 9 tuntia ja päivä on menny suht mukavasti. Rouvalta tuli palautetta, että ruuti tuntuu olevan ukolla aika kuivaa. Mitään erityistä syytä kiukkuiluun ei o, mutta huomasin itsekin että napsahtelee isosti aika nopeasti ja pienistä asioista. Tähän täytyy kiinnittää huomiota.

Tavallisesti kaksi ketoapinaa illalla pilaa koko seuraavan päivän - olo tokkurainen pitkälle iltapäivään - mutta nyt ukko oli skarppi heti aamusta. Semmoinen epämääräisen tarmokas olo koko ajan.

MrM kirjoitti:^ Kuulostaa tietty vammaselta, mutta ootko ihan varma, ettei sun elämässä oo mitään sellaisia muita (ja noihin liittyviä) asioita, jotka pitäiskin pyrkiä korjaamaan? Jospa oot vaan vähän liikaa "mitä välii" sellaisten asioiden suhteen, ja ne sitten ruokkii sitä masennusta/ahdistuneisuutta?

Ei ole, mun elämä olisi juuri minulle sopiva, jos vaan jaksaisin elää sitä. Mitää välii liittyy masennukseen. En haluaisi olla mitä välii, mutta kun ei tunnu miltään. Kaikki menettää merkityksensä.

Kaikki tiet vievät tähän ketjuun?


VitutusMaximus.

Kun ilta koittaa, tiedän vakuutuskassakorvaukseni ansainneeni.

V-diary, day 7

Ei tunnu oikeen miltään. Iltauni on palailemaan päin. Tarmonpuuskat poissa. Mutta eipä ole kyllä tullut mitään masis-efektejäkään. Toisaalta alkotta oltu reilu viikko, joten sekin saattaa vaikuttaa. Kassellaan.

Painoa on kyllä viikossa kadonnut 3-4 kg (!) Ainakin osan täytyy olla nestettä.

Oon itselläni päätellyt olevan vähän maanisdepressiiviä oireita koska olen yleensä maaninen ja nämä depikset alkaa niinkuin napista painamalla. Töissä vastustaa, kotona vituttaa ja koko mieliala meni aivan vituiksi yhden vuorokauden aikana. PERKELE sentäs. En kehtaa livenäkään kellekään näin typeriä vinkua niin vingun tänne. Mutta eiköhän se tästä taas nouse, pitää pistää pää tanaan ja puskea näiden vastusten läpi niin kyllä se taas jossain kohtaa löysää!

Eiköhän se ole ihan normaalia, että mielialat vaihtelee, varsinkin jos on ollut vastoinkäymisiä. Toisilla enemmän, toisilla vähemmän. Ehkä sulla on vaan semmonen aika kuusta.

nowaysis kirjoitti:Eiköhän se ole ihan normaalia, että mielialat vaihtelee, varsinkin jos on ollut vastoinkäymisiä. Toisilla enemmän, toisilla vähemmän. Ehkä sulla on vaan semmonen aika kuusta.

Se on nöi Juha Föhr-tuulet!

nowaysis kirjoitti:Eiköhän se ole ihan normaalia, että mielialat vaihtelee, varsinkin jos on ollut vastoinkäymisiä. Toisilla enemmän, toisilla vähemmän. Ehkä sulla on vaan semmonen aika kuusta.

no niin kai se oikesti tietenkin on. Joskus vaan itteäkin huvittaa ko voi muutaman päivän sisällä olla aivan voittaja ja maailman huipulla ja toisena hetkenä valmis heittään hanskat tiskiin ja muuttaan erakoksi jonnekin missä ei tarvi nähdään ketään idiootteja eli ihmisiä ylipäätään.