Kitinä

Haemaeraemies kirjoitti: Voin sanoa että 10 kuollutta tuntematonta ei kosketa,

Eli, vitut Jokelasta ja Kauhajoesta? No, pidetään peukkuja ettei jonglöörikoulu ole seuraava iskupaikka.

Katsoitteko eilen 45 minuuttia?

http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotim ... id=1612014

masa kirjoitti:Katsoitteko eilen 45 minuuttia?

http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotim ... id=1612014

Katsoin lyhyen pätkän ja muistaakseni vanhemmat toivoivat, että "olisi nyt edes pelkästään itsensä ampunut jos pakko oli kuolla".

En jaksanut katsoa sitä henkistä teurastusta ja vilkaisinkin sitten miltä Regina näyttää tiukoissa farkuissa ja punaisessa paidassa.

"Onko koulumaailmassa viety asiat liian tiukalle, onko nuorille asetettu liikaa paineita, onko koko yhteiskuntamme liian kunnianhimoinen ja liian kova. Pitäisikö löysätä jostain, pitäisikö antaa periksi tavoitteista, onko pakko kilpailla niin paljon, pyrkiä aina saamaan lisää, lisää materiaa, lisää hyvinvointia, sitä ja tätä kivaa."


Siinäpä se tulikin minun mielestä miksi raatoja tuli ja miksi niitä tulee vielä lisää. Äärimäisyyteen ajettu kilpailu jo koulumaailmassa on omiaan syrjäyttämään heikomman ihmisen, jolla on vielä lisäksi muita ongelmia.
Kun paineeseen ei ole näkymässä helpotusta, niin...

exPertti kirjoitti:

masa kirjoitti:Katsoitteko eilen 45 minuuttia?

http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotim ... id=1612014

Katsoin lyhyen pätkän ja muistaakseni vanhemmat toivoivat, että "olisi nyt edes pelkästään itsensä ampunut jos pakko oli kuolla".

En jaksanut katsoa sitä henkistä teurastusta.

Minä en oikeastaan pystynyt katsomaan sitä paria sekuntia kauempaa. Enkä edes tiedä, kammoksuinko sosiaalipornoaspektia vai vain sitä, miten kamala juttu tämä on. Minusta vanhemmat olisi pitänyt jättää pois julkisuudesta. Jaksamisesta en tiedä, mutta koin siis hyvin vahvasti, etten voi katsoa ohjelmaa.

urpiainen kirjoitti:Minusta vanhemmat olisi pitänyt jättää pois julkisuudesta.

Minusta taas ei. Erittäin hienoa että tulivat julkisuuteen ja jakoivat tuskansa ja kokemuksensa. Ehkäpä, ja toivottavasti tuolla oli jotain vaikutusta mahdolliselle school shoot part 3:lle.

Surullista katsottavaa kerrassaan.

masa kirjoitti:

urpiainen kirjoitti:Minusta vanhemmat olisi pitänyt jättää pois julkisuudesta.

Minusta taas ei. Erittäin hienoa että tulivat julkisuuteen ja jakoivat tuskansa ja kokemuksensa. Ehkäpä, ja toivottavasti tuolla oli jotain vaikutusta mahdolliselle school shoot part 3:lle.
Surullista katsottavaa kerrassaan.

Surullista se tosiaan oli. Kumma juttu, minusta se oli niin järkyttävä homma, että en tosiaan osaa sanoa, johtuuko kantani julkisuudesta pois pitämisestä vain halusta suojella omaa psyykettäni näin kamalilta asioilta, vai olenko jotenkin perustellusti sitä mieltä, että näiden ammuskelujen vaikuttavuutta ja julkisuusarvoa pitäisi vähentää - niin sairaalle mielelle, joka on alunperinkin valmis tappamaan silmittömästi, eilinen saattaisi olla vain lisätodistus siitä, että kouluammuskelulla tulee kestäväksi superjulkkikseksi ja vaikutusvaltaiseksi hahmoksi. Myös kävi mielessä, että kun nämä vanhemmat olivat niin ilmeisen hauraita ja heikkoja (ei mikään ihme tuon kokemuksen jälkeen!), niin toivottavasti tämä ei käänny heihin kohdistuvaksi vihaksi ja syyttelyksi, mikä nykyarvomaailmassa usein on heikkojen kohtalo. Mutta en tosiaan oikein tiedä, mitä ajatella. Kun kuitenkin menivät julkisuuteen, toivon todella, että olet Masa oikeassa ja tästä seuraa hyvää.

masa kirjoitti:Katsoitteko eilen 45 minuuttia?

Katsoin ja kyynelehdinkin välillä. Sen verran sydäntä riipaisi kun vanhemmat kertoivat kuinka Pekkaa kiusattiin koulussa, miten löysivät asekuitin ja viestin ja oikeastaan kaikki se muukin.

Mun mielestä oli hyvä juttu että Auvisen vanhemmat astuivat esiin kertomaan kokemuksistaan. Ainakin mun fiilis vahvistui siitä, että tapaus oli monien ikävien asioiden summa. Ja jos nyt näistä nostetaan esiin vaikka tämä koulukiusaus, niin sehän voi monen kohdalla olla alku isommallekin alamäellekin, koska se helposti tuottaa syrjäytyneisyyttä, mielenterveysongelmia ja saa aikaan vihan ja pettymyksen tunteita. Jos omat vanhemmat, kiusaajien vanhemmat ja koulu eivät saa kiusaamista kuriin, siitä tulee helposti sellainen fiilis, että kukaan ei pysty auttamaan. Sellaiseen umpikujaan joutuminen jo lapsena ei varmasti tee hyvää.

Vaola kirjoitti: Sen verran sydäntä riipaisi kun vanhemmat kertoivat kuinka Pekkaa kiusattiin koulussa, miten löysivät asekuitin ja viestin ja oikeastaan kaikki se muukin.

"Älkää syyttäkö vanhempiani" -viestin ideologia, naivius ja toiveikkuus koki kovan kolauksen. Tuskin kukaan ohjelman katsonut copycat enää kuvittelee lapsellisessa mielessään, että tuollainen viesti ja itseensä syyn vetäminen pelastaisi perheen ja läheiset kaikelta surulta.

Huomionarvoista oli myös Auvisen isän kommentti aseista. "Ne ovat seurausta, ei syy."

masa kirjoitti:Huomionarvoista oli myös Auvisen isän kommentti aseista. "Ne ovat seurausta, ei syy."

Kyllä, erittäin osuvasti sanottu. Ennen aseenhankintaa se kaikista ratkaisevin paha oli jo päässyt tapahtumaan.

Joskus on tilanteessa jolloin haluaisi kauheasti päästä avautumaan jostain asiasta, muttei ole ainuttakaan jolle voisi avautua. Ja joskus tämä tilanne patoutuu ja käy sietämättömäksi.

Oikastaan hyvinkin monilla kaikkialla, ei pelkästään kouluampujilla.

Kun tietää poliisin psykologisen silmän (esim. pyrde, Kauhajoki), niin mun mielestä tämä kuulostaa vähän huolestuttavalta..

Poliisi on aiemmin kertonut, että Jokelan ja Kauhajoen jälkeen on jo useita nuoria miehiä passitettu pakkohoitoon.

Olen itsekin, hämiksen lailla, sen verran irrallaan tästä joukkohysteriasta, että mun mielestä on lievästi huolestuttavaa, että Reinikaiset käy raahaamassa nuoria pakkohoitoon. Enpä itse jaksa uskoa, että koulusurmaajia yht'äkkiä olis tusinoittain pimeässä interwebissä väijymässä.

^ Mä taas uskon, että hoitoon passittaa alan asiantuntija eikä suinkaan poliisi.

Minä lähinnä toivon, että poliisi ei lue tätä palstaa. Vai siksikö täällä on niin hiljaista?

Alisuorittava G kirjoitti:^ Mä taas uskon, että hoitoon passittaa alan asiantuntija eikä suinkaan poliisi.

Todellisuudessa ketään ei passiteta hoitoon. Jokaista 'hoitoon passitusta', eli mediatemppua kohden on satoja, jotka eivät pääse hoitoon vaikka haluaisivat. Auvinen ei päässyt hoitoon ja tulemme jatkossakin surmia, joissa tekijä ei ole päässyt hoitoon yrityksistä huolimatta.

Tällä hetkellä hoitoon pääsyyn vaaditaan äärimmäisen vakava tila ja joku sinnikäs terve henkilö, joka hoitaa väsyttävän taistelun byrokratian rattaita vastaan. Harva huonossa kunnossa oleva jaksaa yksin taistella tiensä hoitoon systeemin vittuiluasenteen takia. Ja vaikka hoitoon pääsisikin, niin terapiakulujen omavastuusta kertyy varsin suuri summa, johon kaikilla ei ole varaa.

Eilistä haastattelua katellessa lähinnä empatisoin ja pillitin. Jossain vaiheessa kuitenkin heräsi se kiukkukin, ei juuri Auvisia kohtaan vaan noin muuten... Miksi vanhemmat eivät ota lainaa ja vie skidejään yksityiselle puolelle hoitoon? Jumalauta, oon kultalusikat perseessä ja ties missä heränny mut ei mee kaaliin miten perustavis lyhentää kyllä asuntoa ja ties mitä mutta itkee julkisen puolen jonoille ja mahdottomuudelle... Argh. Lähipiirissä on monia vähintään psykologin palveluja käyttävää ihmistä, eikä yksikään ole edes haaveillut ilmaisesta hoidosta (työlääkärin ja maksusitoumuksen kautta sitä toki parillekin odottamattaan järjestyi).

Moni huolestunut äiti ja isi on ehkä yksityisiin nyt turvautunutkin, toivottavasti...

Alisuorittava G kirjoitti:Eilistä haastattelua katellessa lähinnä empatisoin ja pillitin. Jossain vaiheessa kuitenkin heräsi se kiukkukin, ei juuri Auvisia kohtaan vaan noin muuten... Miksi vanhemmat eivät ota lainaa ja vie skidejään yksityiselle puolelle hoitoon? J

Kyllähän terapiassa käydään omalla rahalla ihan yleisesti. Vanhempien on kuitenkin lapsen kohdalla helppo uskoa, ettei kyse ole sen vakavammasta, kun kerran ei julkiselle puolella nähdä tarvetta terapialle.

- Kyllähän suomen erinomainen terveyslaitos terapiaa antaisi jos siihen olisi tarvetta, eikös juu?
- Kyllä. Tuon takiahan me veroja maksamme?
- Kai me sitten ollaan turhaan huolissamme?
- Niin sen täytyy olla. Oikeastaan tämä lääkärin kanta vähän helpotti huolestumista.

Kaikilta meni sen haistattelun pointti ohi: Auvinen luki kirjoja, ne on se oikea syyllinen, tietty vanhempien lisäks.

Clay kirjoitti:Kaikilta meni sen haistattelun pointti ohi: Auvinen luki kirjoja, ne on se oikea syyllinen, tietty vanhempien lisäks.

Niin, etsiskelin netistä hiljattain arvioita Tommi Uschanovin tuoreesta ja aika kiinnostavasta poliittisesta pamfletista, kun etsintäni johtivat jostain syystä täälläkin toisinaan mainitun Panu Höglundin blogiin ja siinä Auvis-kommenttiin, joka on aika lailla noilla linjoilla:

Panu Höglund kirjoitti:Pekka-Eric Auvisen tapauksessa on pohjimmiltaan huomattavasti vähemmän ihmettelemistä. Auvinen luki liikaa ja liian viisaita, mutta laiminlöi ihmissuhteensa, mihin toki saattoi olla syynä koulukiusaaminen ja siitä johtuva ihmisviha. Tällöin muista ihmisistä tuli hänelle pelkkiä abstraktioita, joiden elämä tuli järjestää hänen kirjoista oppimiensa aatteiden mukaan - hän ei mieltänyt heitä lähimmäisikseen eikä ymmärtänyt heidän olevan yhtä tärkeitä kuin hän itse, heidän haaveidensa ja henkilökohtaisten etujensa olevan samanveroisia omiensa kanssa.

Höglundkin puhuu kirjoista, mutta ehkä tämä osuu vielä paremmin siihen, mikä internetin vihakirjoituksissa on ongelmana silloin, kun niiden kuluttajalla ei ole lihallista sosiaalista elämää. Elävät kasvot voivat olla aika suuressa roolissa eläytymis- ja empatiakyvyssä ihan (peili)neuronienkin tasolla.

Masa ja Vaola: Luulen, että fiksut postauksenne vakuuttivat minut - lienee hyvä asia, että Auvisen vanhemmat tulivat televisioon ja purkivat tuota yllämainittua kärsimyksen abstraktiutta.

Haemaeraemies kirjoitti:Siinäpä se tulikin minun mielestä miksi raatoja tuli ja miksi niitä tulee vielä lisää. Äärimäisyyteen ajettu kilpailu jo koulumaailmassa on omiaan syrjäyttämään heikomman ihmisen, jolla on vielä lisäksi muita ongelmia. Kun paineeseen ei ole näkymässä helpotusta, niin...

En muistanut katsoa ohjelmaa, ja olinkin silloin jo muualla.

Kiinnitin vain huomiota tuohon väitteeseen että esim. koulumaailmassa kilpailu olisi ajettu äärimmilleen. Minusta kuulostaa jotenkin ristiriitaiselta että Suomen tasapäistäväksi väitettyä koululaitosta haukutaan yllättäen oppilaiden äärimmäisestä kilpailuttamisesta, eikä minulla ole ainakaan omilta kouluajoiltani tuollaisia mielikuvia. Olen jostain käsittänyt ettei nykyisin ala-asteella jaeta edes ainenumeroita todistuksissa ettei kellekään oppilaalle vaan tulisi paha mieli.

Ehkä kyse on enemmän kansanluonteestamme ja elintavoistamme kuin räikeistä puutteista koulu- tai terveydenhuoltolaitoksessamme, vaikka varmasti niistäkin löydetään aina parannettavaa. Kosketelkaa toisianne ja puhukaa kun tuntuu pahalta. Tukeakin voi olla monenlaista, jotkut autetut ovat sanoneet suoraan että heitä on auttanut vertaistuki, ei se että joku vanha ammattilaiskääpä kysyy heiltä väsyneenä "No miltäs susta nyt tuntuu?".

Frederik Krueger kirjoitti: Kiinnitin vain huomiota tuohon väitteeseen että esim. koulumaailmassa kilpailu olisi ajettu äärimmilleen.

Samaa ihmettelin. Tosin olin itse kouluaikana lapamatoakin pahempi vetelys enkä piitannut kettujakaan kilpailemisesta, joten ei ihmekään etten ymmärrä noiden paineiden päälle mitään.

Mulla on sellanen fiilis että tänään tulee olee kovat bileet.

masa kirjoitti:

Frederik Krueger kirjoitti: Kiinnitin vain huomiota tuohon väitteeseen että esim. koulumaailmassa kilpailu olisi ajettu äärimmilleen.

Samaa ihmettelin. Tosin olin itse kouluaikana lapamatoakin pahempi vetelys enkä piitannut kettujakaan kilpailemisesta, joten ei ihmekään etten ymmärrä noiden paineiden päälle mitään.

Omana aikanani kilpailua kyllä koulussakin luotiin jonkin verran (esim. opettajan tapa tuoda kokeiden palautuspäivänä painokkaasti esille, miten arvosanat jakautuivat ja kuka sai parhaat pisteet - tai liikuntatuntien keskittyminen erilaisiin kilpailulajeihin), mutta jotenkin olen taipuvainen ajattelemaan ettei varsinainen ongelma ole kuitenkaan siellä. Ehkä ennemmin niin, että yhteiskunnassa vallitseva ilmiselvä kilpailumentaliteetti heijastuu koulumaailmaan. Lapset aistivat, kuinka kovia paineita vanhemmat ottavat mm. pärjäämisestään töissä, kuulevat aiheeseen liittyviä keskusteluja, ja ikään kuin mukautuvat samantapaiseen ajatteluun vaikka koulumaailmassa sitä ei välttämättä niin kovasti edellytetäkään.

Katsoin tuon ohjelman myös; tai siis itkin ja katsoin. Käsitykseni vanhemmista säilyi suunnilleen samanlaisena kuin se oli ollut aiemminkin (mm. nettisivujaan luin silloin heti tapahtuman jälkeen). Varmaankin keskimääräistä ajattelevaisemmat vanhemmat, joilla vaikutti kaikin puolin olevan järki päässä ja suhteellisuudentaju hallussa. Kaiken mahdollisen olivat yrittäneet tehdä pojan hyväksi.

Ainoa asia, mikä jollakin tavalla pisti silmään, oli heidän ilmiselvä kiltteytensä. Voisin kuvitella, että vanhempia itseäänkin on saatettu aikanaan kiusata koulussa (ainakin ovat olleet riskiryhmässä), ja jos ja kun Pekka-Eric oli samalla tavalla kiltti, en ihmettele että hänkin on joutunut kohteeksi. Tämän ei tietenkään pitäisi olla sen kiltin osapuolen vika. Jos yhteiskuntaa miettii systeemisesti (ilman että etsii syyllisiä tai vikaa), niin nykymaailma tuntuu toimivan siten, että kiltit jäävät jalkoihin. Mm. Kitinässä toistuvat ihan samat kuviot. Jotkut ovat kiusaajia ja toiset kohteita.

Ilmeisesti se, että ei kiusaa tai häiritse muita, ei ole vieläkään mikään yleisesti ottaen tavoiteltava tila ihmiselle. Jokainen vanhempi toivoo lapsen aloittaessa koulun, että hänen lastaan ei kiusattaisi. Mutta kuinka moni vanhempi toivoo, että hänen lapsensa ei kiusaisi muita?

^Mä olen itseasiassa JO nyt, vasta raskaana, miettinyt noita kiusatuksi tulemisia ja kiusaamisia (kauaskatseisia ajatuksia siis), siitä on myös miehen kanssa keskusteluja käyty. Kumpi tilanne tahansa niin tulen tilanteeseen "rankalla kädellä" puuttumaan (mitä se sitten tulee olemaan; kasvatusta, hoitoa, yhteyksiä kouluun tiiviimmin, kaikki mainitsemani jne.) olettaen etten muutu ns. sokeaksi lapseni tekemisiä kohtaan (näinkin olen kuullut tapahtuvan), toivottavasti en.