Kitinä

Kreitsu! Elokuun lopulla pitäisi olla mieluusti täydellisessä biksukuosissa, ja täälläkin on hupsansaa kevät mennyt vähemmän urheilullisissa merkeissä. Hyvä tanssiputkikin katkesi, eikä pääse alkamaan ennen syyskuuta, joten raakaa + prodea luvassa. Isovanhempien herkkutuliaiset on syöty, joten tästä on nyt hyvä alkaa.

Omistan tän biisin mulle ja Kreitsulle, himoläskeille. [youtube] http://www.youtube.com/watch?v=AvOzS-shy3I [/youtube]

Ei kannata puhua. Lohturuokaa tullut vedettyä aika reilusti, vuoden alun painoissa.

Kreitsu kirjoitti:

Georgina kirjoitti: Kyllä mä senkin nielen että joku voi saada 100 g porkkanaa eri kalorimäärän kuin joku toinen mutta joku yläraja sillekin väkisin tulee.

Jäin nyt miettimään tätä. Jos 100 grammassa porkkanaa on 26 kaloria, niin silloin siinä on 26 kaloria - ihan sama onko se päydällä vai masussa. Ei ne arvot muutu, ei kalorit eikä ravintoaineet. Eli kysymys on siitä, miten kroppa toimii (aineenvaihdunta jne.). Luulisi kyllä, että runsaasti liikkuvan ihmisen aineenvaihdunta pysyy kohtalaisen vilkkaana toisin kuin vaikkapa sohvaperunan.

No mut jotkun kun nielaisee sen porkkanan kokonaisena, se tulee perseestäkin kokonaisena ja tuurilla vielä mullatkin pesemättä.

NuoriDaavid kirjoitti:Ei liene kovin yleistä, että stressin takia menettää ruokahalun? Masennuksen takiahan moni menettää. Mutta eo. ei siis tarkoita, että niin ei voi käydä, se ei vain mielestäni ole yleistä.

Disclaimer: "mielestäni" tarkoittaa, että en esitä edelläolevan olevan fakta.

En osaa sanoa mäkään faktapohjasta, yksilöllistä lie kuitenkin. Mulla kyllä menee niin päin, että kierrokset vähentää ruokahalua ja alavireisyys pikemmin lisää. Masennuksesta tai sen sukuisestakaan ei ainakaan ole mitään merkkiä nyt. Stressiä töistä ja läheisen sairaudesta vaan, bonuksena yhä jatkuva remontti jne. Varmaan liian monta rautaa tulessa kun asiat on kuitenkin pakko hoitaa.

Seli seli Janne.

Onkai siinä yksilöllisiä eroja mutta jos et usko valoravintoon niin kai ne kalorit sit on kuitenkin olemassa? Porkkanalla itsensä paisuttaneet on aika harvassa.

^ Vaikka uskoisi yksilöiden hyötysuhteiden eroavan radikaalisti, niin se ei muuta yhtälöä. Jos joku saa syödä ämpärillisen perunoita ja toinen kaksi, niin molemmat laihtuvat syömällä vähemmän perunoita. Ketä se kiinnostaa montako kaloria tuli syötyä!? Eihän kukaan säädä kämpän lämpöäkään laskemalla, vaan termostattia käännetään pienemmälle jos on kuuma ja suuremmalle jos on kylmä.

nowaysis kirjoitti:Kreitsu! Elokuun lopulla pitäisi olla mieluusti täydellisessä biksukuosissa, ja täälläkin on hupsansaa kevät mennyt vähemmän urheilullisissa merkeissä. Hyvä tanssiputkikin katkesi, eikä pääse alkamaan ennen syyskuuta, joten raakaa + prodea luvassa. Isovanhempien herkkutuliaiset on syöty, joten tästä on nyt hyvä alkaa.

Omistan tän biisin mulle ja Kreitsulle, himoläskeille. [youtube] http://www.youtube.com/watch?v=AvOzS-shy3I [/youtube]

No nyt lens aamukaffet näytölle eli säästyinpä niiltäkin kaloreilta

Ihana happy ending kuitenkin tossa biisissä

Saat vatsasi niin hyvin makkaralle
Että voin tulla sateensuojaan mahasi alle
Vihdoin hyödynnän naiseni suuren koon
Voin hyvin jättää sateenvarjon naulakkoon

McJanne kirjoitti: No mut jotkun kun nielaisee sen porkkanan kokonaisena, se tulee perseestäkin kokonaisena ja tuurilla vielä mullatkin pesemättä.

So what, ei se porkkanan vika ole (Eli kysymys on siitä, miten kroppa toimii (aineenvaihdunta jne....).

Tuppaa joiltain unohtumaan se, että ei laihtuminen mitään rakettitiedettä ole eikä kovin monimutkaista hommaa muutenkaan.

Normaali, perusterve ihminen laihtuu kun syö vähemmän kuin kuluttaa. Se on aivan kamalan simppeliä.
Asiasta tekee monimutkaisen se, että ollaan niin perkeleesti herkkujen ja mukavuuden perään ettei viitsi syödä toisin kuin mihin on tottunut.

^Amen.

Jos laituminen olisi helppoa, ihmiset tuskin olisivat lihavia.

^Jos ihmiset söisivät noin yleisesti ottaen terveellisemmin ja vähemmän, ei olisi ylipainoisia. On tietty eri asia laihduttaa sataa kiloa kuin muutamaa kiloa. Suurin osa syö ihan turhaan liikaa ja lihoo siksi

Laihtuminen on helppoa. Mielitekojen noraaminen sen sijaan ei ole.

Mukavuusalueelta poistuminen, selkäranka ja sen sellaista.

Teoria laihdutuksesta ja painonhallinta ovat kokemukseni mukaan helppoja asioita. En ole kuitenkaan koskaan laihduttanut kuin muutaman kilon kerrallaan, joten en tiedä minkälaisia käytännönongelmia laihduttamiseen liittyy pitkällä aikavälillä. Kalorilaskuri on joka tapauksessa ollut mainio apuväline painonpudotuksessa.

Olen lihonut lomalla 2 kg, mutta en menetä asian takia yöuniani. Lenkille taidan kuitenkin lähteä.

Kiukkutipu kirjoitti:Laihtuminen on helppoa. Mielitekojen noraaminen sen sijaan ei ole.

Ihminen voi joko:
a) Laihtua
b) Pysyä suunnilleen saman painoisena
c) Lihoa

Jos syö enemmän kuin kuluttaa, niin jäljelle jää vain lihominen. Kukaan ei voi laihtua loputtomiin, joten ainoa kestävä ratkaisu on painon pitäminen suunnilleen tasaisena. Laihtumisen tarve kertoo, etä paino ei ole onnistuttu pysynyt halutuissa rajoissa.

Luulisin, että kestävin tapa laihduttaa olisi ensin painon nousun pysäyttäminen ja painon pitäminen tasaisena. Sitten hidas painon pudotus tavoitepainoon. Kalorilaskurin sijaan mittaisiin alkuun painon joka päivä ja piirtäisin käppyrän nähdäkseni trendin. Jos tuota yrittää muistinvarassa, niin heilunta vain hämää. Jos painon pitäminen on hankalaa, niin jatkaisin käppyrän piirtoa tavoitepainossa. Luultavasti painon lähteminen nousuunkin näkyy selkeänä trendinä, jolloin on helpompaa säätää elintapoja pikkuriikkisen kun kiloja on vasta vähän.

Painon säätely helpottuu kun tiputtaa ruokavaliosta helppoa energiaa pois. Hiilarin vähentäminen toimii varsin hyvin, koska hiilarit yleensä huuhdotaan alas rasvalla. Vehnäjauho on kaikkein halvinta energiaa, joten sitä luonnollisesti kaikki työmaakuppilatkin tyrkyttävät. Mahdollisimman suuri monimuotoisuus auttaa myös, koska silloin mistään syömisestä ei tule rutiinia. Laadun nosto auttaa myös. Jos suklaapatukan sijaan syö yhden belgialaisen konvehdin, niin energiaa tulee murto-osa samalla euromäärällä.

Laihtuminen ei ole kyllä kaikille helppoa, vaikka söisi oikein ja liikkuisi paljon. Kalori on kalori ja syömällä vähemmän kuin kuluttaa, pitäisi laihtua, mutta meidän ruuansulatuksemme toimii eri tavalla ja lisäksi siihen vaikuttaa hormonitoiminta. Ilmeisesti myös jatkuva univaje vaikuttaa lihottavasti, vaikka väsymyksen kourissa ei vetäisikään herkkuja. Itselläni siis vaikea unettomuuteni hidastaa projektia.

Toisilla paino putoaa tosi helposti, jotkut joutuvat taistelemaan jokaisen kilon eteen, samalla tavalla kun jotkut voivat syödä lähes mitä vain lihomatta ollenkaan ja toisten ei tarvitse kuin katsoa kakunpalaa, niin heti tulee parisataa grammaa lisää. Ei siis oikein voi yleistää tässäkään tapauksessa.

Vaikka mä en oo puhunut julkisesti mun laikkariprojektista, niin viikonlopun bileissä sanottiin että ootpa sä laihtunut! Vaikka vasta 4 kg lähtenyt! (ja varmaan kilo tuli takas vetämällä viikonloppu juhlaruokaa)

Jei! Näillä mennään!

Kreitsu kirjoitti:

Georgina kirjoitti: Kyllä mä senkin nielen että joku voi saada 100 g porkkanaa eri kalorimäärän kuin joku toinen mutta joku yläraja sillekin väkisin tulee.

Jäin nyt miettimään tätä. Jos 100 grammassa porkkanaa on 26 kaloria, niin silloin siinä on 26 kaloria - ihan sama onko se päydällä vai masussa. Ei ne arvot muutu, ei kalorit eikä ravintoaineet. Eli kysymys on siitä, miten kroppa toimii (aineenvaihdunta jne.). Luulisi kyllä, että runsaasti liikkuvan ihmisen aineenvaihdunta pysyy kohtalaisen vilkkaana toisin kuin vaikkapa sohvaperunan.

En tiiä ollaanko edes eri mieltä ja tämä pointti jo taidettiin sanoakin... Mutta sanonpa silti vielä kerran. Musta tuntuu että mun aineenvaihdunta menee niin kauheeta kyytiä että jos syön esim. porkkanaa/maissia/pähkinää niin se siirtyy toisesta päästä ulos lähes samannäköisenä alle 10 tunnin. (asioita joita olette aina halunneet tietää). Sitte mulla on tuttuja jotka ei jumalauta käy paskallakaan edes joka päivä! Niin kai se suolisto ehtii siinä pidemmässä ajassa paremmin ne kalorit siitä tuotteesta imeä?

Mä oon samanlainen, vaikka oonkin tässä taas onnistunut laardia keräilemään.
Tuossa on myös semmoinen huono puoli ettei roppa kerkeä välttis saamaan kaikkia aineksia sapuskasta irti.
Esim mun suoli ei dikannut siitä ja kun se ei saanut tarpeeksi kuitua, niin tuli isosti ongelmaa. En osaa selittää muuten miksi se kosahti, koska mun kaveripiirissä kaverit syö lähes yhtä huonosti/hyvin ja silti kellään muulla ei ole tätä ongelmaa. Pitääkin taas palautella aamupuuro ruokavalioon.

Kun todettiin toi uniakne, niin täytyy pudottaa BMI 25:een. Lähtöpaino oli 82, josta BMI 26.8. Tänään aamulla oli 80.2 eli vajaassa viikossa pari kg pudonnut, kun en oo syönyt.

Ylipäätään laihduttaminen on mulle helppoa. Ei syö, niin paino putoaa (noin niinQ kärjistetysti). Painon pitäminen on sitten jo laajempi kysymys.

NuoriDaavid kirjoitti:
Ylipäätään laihduttaminen on mulle helppoa. Ei syö, niin paino putoaa (noin niinQ kärjistetysti). Painon pitäminen on sitten jo laajempi kysymys.

Pitäisi AINA puhua läskin vähenemisestä, jotta pysytään asiassa. Läski ei kovin nopeasti tule eikä poistu, nesteet kyllä ja lihasmassakin lähtee nopeasti. Kilo rasvaa vaatii muuten 7000 extrakaloria.

No tottahan se on, että suuri osa painon putoamisesta tapahtuu lihaksista.

BMI 33,45 ei hyvältä näytä, mutta nuokahalussa ei ole mitään vikaan, joku BMI 26,15 kuuulosta lähinnä vitsiltä noin kaihdutuksen tukikohdaksi?

Laihdutus kuulostaa joltain natsismilta, nimittäin TERVEYSnatsismilta!

Jatketaas vänkäämistä tällä artikkelilla, kommenttiosiokin kannattaa lukea.

http://th-valmennus.blogspot.fi/2012/07 ... l?spref=fb

Bmi 28.9 painon ollessa 99.9 kg

Pudotin 10 kg kuukaudessa muutama vuosi takaperin syömällä järkevästi ja liikkumalla paljon. Kokeilen uudelleen, sillä kauluspaidat kiristävät joka puolelta ja sekös vituttaa.

24.8.2012 painon pitää olla 90.0 kg