Kitinä

Aito_Johanna kirjoitti:Joissakin itämurteissa käytettiin vielä viitisenkymmentä vuotta sitten kinkusta sanaa sinkku (Ja keksi oli seksi ...)

Tarkoitettiinkohan tuolloin keksillä elintarviketta vai työvälinetta? Saatettiinko siis puhua uittoseksistä vai kauraseksistä?

Googlekaan ei nyt tiedä, ehdottaa irtoseksiä ja kaurakeksiä jos suoraan kysyy..

aasi kirjoitti:

Aito_Johanna kirjoitti:Joissakin itämurteissa käytettiin vielä viitisenkymmentä vuotta sitten kinkusta sanaa sinkku (Ja keksi oli seksi ...)

Tarkoitettiinkohan tuolloin keksillä elintarviketta vai työvälinetta? Saatettiinko siis puhua uittoseksistä vai kauraseksistä?

Googlekaan ei nyt tiedä, ehdottaa irtoseksiä ja kaurakeksiä jos suoraan kysyy..

Elintarviketta. Vrt. ruotsin cex --> c:hän usein lausutaan s:nä.

Starflare kirjoitti:

Aito_Johanna kirjoitti:Sinkku, ja ylpeä siitä.

Ylpeä?

Vrt. "Happamia, sanoi kettu."

Tai näin.

AarneAnkka kirjoitti:

Starflare kirjoitti:

Aito_Johanna kirjoitti:Sinkku, ja ylpeä siitä.

Ylpeä?

Vrt. "Happamia, sanoi kettu."

Tai näin.

Ai niin, meidän sinkkujenhan kuuluu pukeutua säkkiin ja ripotella tuhkaa päällemme ja itkeä ja nurista, kuinka elämämme on kurjaa.
Sinä ainakin olet näyttänyt siinä loistavaa esimerkkiä.

Aito_Johanna kirjoitti:Sinä ainakin olet näyttänyt siinä loistavaa esimerkkiä.

Osui. Mutta katsos, kun minä olen tosi huono harrastamaan sitä itsepetosta, enkä nähnyt tilanteessani mitään ylpeilemisen aihetta.

AarneAnkka kirjoitti:.. enkä nähnyt tilanteessani mitään ylpeilemisen aihetta.

En itse näe mitään ylpeilemisen aihetta kummassakaan, siksi alunperin kysyinkin sitä. Ei tosin vastausta tullut (ei itseasiassa ole tullut vieläkään) ennen kuin vähän tölväisit .

Starflare kirjoitti: En itse näe mitään ylpeilemisen aihetta kummassakaan, siksi alunperin kysyinkin sitä.

Mietin tassa sellaista, etta jos haluaa parisuhteen, on alykkyydesta ja fyysisesta vetovoimasta kiinni, saako sellaisen.

Eli parisuhteessa oleminen on osoitus alykkyydesta.
Olet riittavan alykas viettelemaan sen ihmisen, jonka haluat.

Kuitenkaan se, etta ei ole parisuhteessa, ei kerro alykkyyden puutteesta, jos ei halua olla parisuhteessa.

RolloTomasi kirjoitti:Mietin tassa sellaista, etta jos haluaa parisuhteen, on alykkyydesta ja fyysisesta vetovoimasta kiinni, saako sellaisen.

Kyllä ne tyhmät ja rumatkin (nykyisten määritelmien mukaan) pariutuvat, vaikka yksilötasolla karsintaa tapahtuukin psykofyysisen habituksen perusteella. Kai se on enemmän omista kriteereistä kiinni.

Aidon_Johannan ylpeys lienee sitä "olen ylpeä siitä että minulle keloaa vain paras / sopivin" -ylpeyttä. Eli siis ei pöyhkeyttä / pröystäilyä, vaan periaatteellista ylpeyttä. Nämä kaksi ylpeyttä sekoitetaan niin suomen- kuin muidenkin kielissä helposti.

Näin maallikkona arvaillen siis.

AarneAnkka kirjoitti: Kyllä ne tyhmät ja rumatkin (nykyisten määritelmien mukaan) pariutuvat, vaikka yksilötasolla karsintaa tapahtuukin psykofyysisen habituksen perusteella. Kai se on enemmän omista kriteereistä kiinni.

Voi olla - siksi viestini olikin taynna kysymysmerkkeja.
Enpa sano asiasta enempaa, koska en tieda mitaan.

AarneAnkka kirjoitti: Aidon_Johannan ylpeys lienee sitä "olen ylpeä siitä että minulle keloaa vain paras / sopivin" -ylpeyttä. Eli siis ei pöyhkeyttä / pröystäilyä, vaan periaatteellista ylpeyttä.

Ajatukseni ei hanen viestistaan tullut, vaan muistin vain tuosta yhdesta vastauksesta, mita ajattelin yhtena paivana liikennevaloissa.

Jup, mitaan poyhkeilya en ajatellut.

(Itsehan vastasin Severi Suhosta lainaten, etten aio pariutua lainkaan.)

AarneAnkka kirjoitti:
Aidon_Johannan ylpeys lienee sitä "olen ylpeä siitä että minulle keloaa vain paras / sopivin" -ylpeyttä.

Osut asian ytimeen. Lisäksi olen ylpeä siitä, että pystyn - vailla itsepetosta - elämään hyvää, onnellista elämää ilman, että se hyvyys ja onnellisuus riippuu parisuhteen olemassaolosta.

Aito_Johanna kirjoitti:Osut asian ytimeen.

Niinpä. Toiset ovat "nirsoja", ja toisilla on "hienostunut maku". Asennoitumiskysymys.

Lisäksi olen ylpeä siitä, että pystyn - vailla itsepetosta - elämään hyvää, onnellista elämää ilman, että se hyvyys ja onnellisuus riippuu parisuhteen olemassaolosta.

Sitten tämmöinen filosooffffinen kysymys, että onko helpompaa olla tällaisessa mielentilassa, jos vaihtoehtoja ja valinnanvaraa on jatkuvasti tarjolla eli pystyy halutessaan pariutumaan milloin vain?

Eli vaikka onnellisuus ei riipukaan parisuhteen olemassaolossa, voiko se silti riippua parisuhteen mahdollisuuden olemassaolosta?

Entä miksi se, että parisuhteetta on ikävää, mitätöidään aina sanomalla että "omaa onnellisuutta ei saa asettaa vaatimukseksi toiselle"? Voin olla onnellinen ollessani parisuhteessa, mutta se ei todellakaan tarkoita sitä että onnellisuuteni olisi kumppanini velvollisuus, tai hänen taakkanaan. Miksi se pitää silti aina asettaa niin?

AarneAnkka kirjoitti:

Aito_Johanna kirjoitti:olen ylpeä siitä, että pystyn - vailla itsepetosta - elämään hyvää, onnellista elämää ilman, että se hyvyys ja onnellisuus riippuu parisuhteen olemassaolosta.

onko helpompaa olla tällaisessa mielentilassa, jos vaihtoehtoja ja valinnanvaraa on jatkuvasti tarjolla eli pystyy halutessaan pariutumaan milloin vain?
Eli vaikka onnellisuus ei riipukaan parisuhteen olemassaolossa, voiko se silti riippua parisuhteen mahdollisuuden olemassaolosta?

Nyt minulla on suuria vaikeuksia saada kiinni Aarnen ajatuksesta. Luonnosteletko Aarne tilannetta, jossa henkilö on yksin, vaikka lähipiirissä olisi ihmisiä, jotka olisivat ilmeisen halukkaita muodostamaan parisuhteen tämän henkilön kanssa? Jos näin, vihjaatko, että kenties moni alkaisi parisuhteeseen vain siitä syystä, että se on mahdollista?

Minä kun olen aina kuvitellut, että parisuhde muodostetaan jos (eikä kun) löytyy sellainen henkilö, joka on niin kiinnostava ja ainutlaatuisen ihmeellinen, että hänen kanssaan parisuhteen todella haluaa rakentaa - ei suinkaan siksi, että löytyy vain joku, kukalie, joka parisuhteeseen suostuu.

Jos tällaista tosiaan hahmottelet, en voi kuin myötäillä AJ:n kantaa ylpeyden (jonkinlaisen itsekunnioituksen mielessä) tärkeydestä. "Pystyy halutessaan pariutumaan" kuulostaa minusta fraasilta, joka ei voi soveltua kahden tasaveroisen yksilön suhteeseen.

(Juu, piponi on tänään tiukalla.)

urpiainen kirjoitti: Nyt minulla on suuria vaikeuksia saada kiinni Aarnen ajatuksesta.

Outoa, etta vaikka en parisuhteilevaan maailmaan kuulukkaan, niin luulen ymmartavani, mita Aarne tarkoittaa.

Tai sitten ehka luulen ymmartavani juuri siksi, koska en kuulu parisuhteilevaan maailmaan.

urpiainen kirjoitti:Nyt minulla on suuria vaikeuksia saada kiinni Aarnen ajatuksesta.

Ajattele vaikka tältä kannalta: millainen vaikutus tiedolla siitä, että on haluttu, on yksilön itsetuntoon ja sitä kautta onnellisuuteen?

Tietenkään se että miljoonat hyypiöt/ääliöt kuolaavat ïtsen perään ei kohota itsetuntoa, mutta ei tämän tekijän vaikutusta voi silti kiistää. On eri asia olla kenellekään kelpaamaton kuin kolmenkymmenen hyypiön kuolaamisen kohteena. Jälkimmäisessä tapauksessa tietää ainakin olevansa haluttu, vaikka haluajat eivät itseä miellyttäisikään.

Minä kun olen aina kuvitellut, että parisuhde muodostetaan jos (eikä kun) löytyy sellainen henkilö, joka on niin kiinnostava ja ainutlaatuisen ihmeellinen, että hänen kanssaan parisuhteen todella haluaa rakentaa

Mutta kuinka kiinnostava ja ainutlaatuisen ihmeellinen? Veikkaanpa että tämä raja tiukkenee valinnanvaran kasvaessa.

RolloTomasi kirjoitti:Tai sitten ehka luulen ymmartavani juuri siksi, koska en kuulu parisuhteilevaan maailmaan.

Kommunikaatioiden kuilu johtuu siitä, että tarkkailet/n maailmaa näkökulmasta jota kovin monella ei ole. Useimmat ihmiset ovat saaneet pienestä pitäen nauttia täysin normaalista sosiaalisesta elämästä ja normaalista lapsuudesta, eikä ääritapausten näkökantoja tai tuntemuksia silloin osata oikein hahmottaa.

AarneAnkka kirjoitti:

RolloTomasi kirjoitti:Tai sitten ehka luulen ymmartavani juuri siksi, koska en kuulu parisuhteilevaan maailmaan.

Kommunikaatioiden kuilu johtuu siitä, että tarkkailet/n maailmaa näkökulmasta jota kovin monella ei ole. Useimmat ihmiset ovat saaneet pienestä pitäen nauttia täysin normaalista sosiaalisesta elämästä ja normaalista lapsuudesta, eikä ääritapausten näkökantoja tai tuntemuksia silloin osata oikein hahmottaa.

Mutta onhan monia parisuhteessa elämättömiä ihmisiä - singlejen määrän nousun on sanottu olevan jopa tyypillistä tälle nykyajalle.. mitä sitten tarkoittaakaan.
Rollohan vaan sanoi "ettei kuulu parisuhteilevaan maailmaan".. Eihän sillä nyt voi vielä ajatella olevan yhtymäkohtia 'normaaliin lapsuuteen' tms.

Parisuhteeton - parisuhteellinen: ihan ok juttu miten päin vain.

HellBell kirjoitti: Rollohan vaan sanoi "ettei kuulu parisuhteilevaan maailmaan".. Eihän sillä nyt voi vielä ajatella olevan yhtymäkohtia 'normaaliin lapsuuteen' tms.

HellBell, kadotitko huumorintajusi?

(Ja ehka silla onkin?)

(Parisuhteilevaan maailmaan kuuluvalla ihmisella tarkoitan ihmista, joka joko seurustelee tai jolla on parisuhde tai joka on joskus seurustellut eli ihmista, jolla joko on tai on joskus ollut tytto- tai poikaystava tai siihen verrattavissa oleva ihmissuhde.)

RolloTomasi kirjoitti:

HellBell kirjoitti: Rollohan vaan sanoi "ettei kuulu parisuhteilevaan maailmaan".. Eihän sillä nyt voi vielä ajatella olevan yhtymäkohtia 'normaaliin lapsuuteen' tms.

HellBell, kadotitko huumorintajusi?
(Ja ehka silla onkin?)
(Parisuhteilevaan maailmaan kuuluvalla ihmisella tarkoitan ihmista, joka joko seurustelee tai jolla on parisuhde tai joka on joskus seurustellut eli ihmista, jolla joko on tai on joskus ollut tytto- tai poikaystava tai siihen verrattavissa oleva ihmissuhde.)

*Lost in Translations* !

Aarnella siis oli siinä pilkettä silmäkulmassa, okei, asia seleva.
Parisuhteilevan maailman käsite avautui täten myös, asia seleva.

All is well that ends well, said hellbell.

Aito_Johanna kirjoitti:

aasi kirjoitti:Tarkoitettiinkohan tuolloin keksillä elintarviketta vai työvälinetta?

Elintarviketta. Vrt. ruotsin cex --> c:hän usein lausutaan s:nä.

*valaistuu* No nythän mä tajusin mistä se sinkkukin tulee!

Joulusinkun hakeminen lihatiskiltä kuulostaakin nyt tämän tiedon nojalla huomattavasti paremmalta idealta kuin aiemmin.

HellBell kirjoitti:Aarnella siis oli siinä pilkettä silmäkulmassa, okei, asia seleva.

Kysytään pilke silmäkulmassa vaikka näin: Kumman näistä luulette olevan enemmän sujut sinkkuutensa kanssa?

1) Nainen, jota 14 ihan ok-näköistä ja mukavaa miestä vonkhaa suhteeseen, mutta joista yksikään ei kuitenkaan varsinaisesti sytytä

2) Mies, jota yksi 62-vuotias alkoholiongelmainen täti, oma sisko, kummitädin koira, sekä impulssikontrollihäiriöistä ja tunnevammoista kärsivä "topakka" nuori nainen pitävät "melko pantavana" ja muut välttävät katsekontaktia



Eli ei sinkkuus / seurustelu sinänsä varmasti ole onnen mitta, mutta prospektit vaikuttavat. Voitteko kiistää tätä?

HellBell kirjoitti:*Lost in Translations* !

AarneAnkka kirjoitti:Kysytään pilke silmäkulmassa vaikka näin

Ajattelin siis, etta vain tuossa lapsuushommelissa oli pilketta, muuten kylla ymmarran kysymyksesi tarkoituksen.

Ja siina lapsuushommelissakin saattaa olla peraa...

AarneAnkka kirjoitti: Kysytään pilke silmäkulmassa vaikka näin....
Eli ei sinkkuus / seurustelu sinänsä varmasti ole onnen mitta, mutta prospektit vaikuttavat. Voitteko kiistää tätä?

Totta.. Kyllähän niilla varmaan on vaikutusta, mutta missä määrin on tapauskohtaista.
Esimerkiksi jos ajatellaan seuraavalla tavalla, ei prospektinäkymillä ole niin väliksi: tapausten määrät jäävät paitsioon sen rinnalla, että on yksiksin sellainen joka ehkä natsaisi ko.ihmisen kanssa yhteen.

(Edit: sekavuus. on se vieläkin vähän sekavasti..)

Lisäys: onnen mitan voi nähdä määrittyvän ihmisessä itsessään - vaikkei hänellä olisi prospektisia suhdenäkymiä ympärillään, hän voi silti nähdä prospektista näkymää itsessään. Ilman buustausta sellaisen kokeminen on vaativampaa että riippumattomampaa.

Varattu..

mustaenkeli kirjoitti: ettei ehdi tällaisiakaan tärkeitä asioita päivittämään.

Päivitetty ja viimein äänestin.
Sain, mitä tahdoin.