Kitinä

Mä tykkäsin eniten kässästä/puutöistä, kuviksesta, köksästä, enkusta ja mmp:stä. MMP oli maa- ja metsätalous, sekä puutarhaoppia

Historia, ruotsi, matikka, uskonto jne oli mulle tuskaa. En vaan kait ollut tarpeeks kiinnostunut joten mikään tieto ei sit päähän jäänytkään. Edelleenkään osaa kertotauluja

Onko ruotsi oikeesti vaikeeta, vai johtuuko vaikeudet vain siitä, ettei kerta kaikkiaan yhtään kiinnosta? Miten ruotsintunneista voisi tehdä kiinnostavampia vai voiko mitenkään?

Stinky kirjoitti:Mä tykkäsin eniten kässästä/puutöistä, kuviksesta, köksästä...

Heh, siinä oli kaikki minun inhokkiaineet, kun lisätään vielä matematiikka ja liikunta siihen. En tajua, miksi ihmeessä edes valitsin köksän valinnaiseksi. Luulisin, että varmaan siksi, kun siellä sai ruokaa

nastamuumio kirjoitti:Onko ruotsi oikeesti vaikeeta, vai johtuuko vaikeudet vain siitä, ettei kerta kaikkiaan yhtään kiinnosta? Miten ruotsintunneista voisi tehdä kiinnostavampia vai voiko mitenkään?

Ei ole. Johtuu. Ei mitenkään.

Miksi se ei sitten kerta kaikkiaan yhtään kiinnosta?

nastamuumio kirjoitti:Onko ruotsi oikeesti vaikeeta, vai johtuuko vaikeudet vain siitä, ettei kerta kaikkiaan yhtään kiinnosta? Miten ruotsintunneista voisi tehdä kiinnostavampia vai voiko mitenkään?

Minusta ruotsin kieli on helppo ja arvosanani siitä ysejä ja kymppejä (englannista sain keskimäärin vain kaseja). Niiden eteen ei paljon tarvinnut tehdä enkä olisi tehnytkään, sillä kerta kaikkiaan itse kieli ei kiinnostanut.

Opinkin sitä kai siksi niin hyvin, koska koin sen niin helpoksi (peruskoulussa jopa helpommaksi kuin englannin, mikä on aika hassua). Mutta enpä sitten olekaan kieltä missään käyttänyt, joten ihan turhaa koko homma. Olisi ollut kiva, kun olisi voinut opiskella jonkun oikeasti hyödyllisen kielen b-kielenä.

nastamuumio kirjoitti:Miksi se ei sitten kerta kaikkiaan yhtään kiinnosta?

Ruotsi on ihan homo maa. Suomenruotsalaiset ovat epäilyttäviä mulkvisteja ja jos niiden kanssa on aivan pakko kommunikoida niin sitä ei missään nimessä tule tehdä ruotsiksi. Lisäksi vitutti haaskata rajallista kapasiteettia nollakieleen. Jos pohjoismainen yhteistyö tarkoittaa sitä, että suomessa on pakko opetella ruotsia niin mielestäni Suomi voisi ennemmin liittyä vaikka Benelux-maihin tai Yhdysvaltoihin.

nastamuumio kirjoitti:Miksi se ei sitten kerta kaikkiaan yhtään kiinnosta?

Se on niin "turha" kieli, ja se vie aikaa muiden oikeasti hyödyllisten kielten opiskelusta. Turhalla tarkoitan sitä, että jonkin yleisemmän kielen opiskelusta olisi useimmille tulevaisuutta ajatellen huomattavasti enemmän hyötyä. Pitäisi saada itse valita.

Näin ajattelen itse ja tunnustan, etten todellakaan kannata pakkoruotsin opettamista.

Kyllä mua korpee että mua ei muksuna kiinnostanut ruotsinkieli yhtään. Se mistä se johtuu on mulle edelleen mysteeri. Sillon tuli kuunneltua kovasti jenkkiläistä purkkapoppia ja kait sitä halus sanatkin ymmärtää.
Oikeesti, nyt ois kyllä kiva osata ruotsia mut ei näköjään niin paljon ole kiinnostusta että kurssille menisin. Mä ymmärrän sitä jonkun verran mutta en osaa vastata kun jotain kysytään

Hmm. Eroaako ruotsin turhuus esim. biologian, maantiedon tai uskonnon turhuudesta jotenkin? Eikö ruotsin opiskelua voi nähdä samanlaisena kevyenä aivovoimisteluna kuin matematiikan opiskeluakin? Ja kun kyse on kuitenkin melko loogisesta ja helposti omaksuttavasta kielestä, niin eihän se nyt kovin paljon sitä aivokapasiteettia vie?

nastamuumio kirjoitti:Hmm. Eroaako ruotsin turhuus esim. biologian, maantiedon tai uskonnon turhuudesta jotenkin? Eikö ruotsin opiskelua voi nähdä samanlaisena kevyenä aivovoimisteluna kuin matematiikan opiskeluakin? Ja kun kyse on kuitenkin melko loogisesta ja helposti omaksuttavasta kielestä, niin eihän se nyt kovin paljon sitä aivokapasiteettia vie?

Ja noi kaikki aineet mitä luettelit oli mulle ihan yhtä "tuskaa" kun ruotsikin. Ei, en mä tyhmä ollut enkä ole. Enkä mä sano että ruotsi on turhaa, sillon pentuna se vaan tuntui siltä.
Tosta loogisuudesta. Esim. äikässä ne partisiipin preesensit ja muut meni aina ihan yli, vaikka mä olin hyvä esim ainekirjotuksessa (ei uskois kun nyt lukee mun tekstejä *virn*). Ehkä se oli se kielioppi sitten mikä tökki ja sitä kautta koko kieli.
Nyt musta ois kiva osata puhua ruotsia, eikä sillä ois merkitystä meniskö aikamuodot just oikein. Kunhan sillä pärjäis ees jotenkin.

nastamuumio kirjoitti:Hmm. Eroaako ruotsin turhuus esim. biologian, maantiedon tai uskonnon turhuudesta jotenkin? Eikö ruotsin opiskelua voi nähdä samanlaisena kevyenä aivovoimisteluna kuin matematiikan opiskeluakin? Ja kun kyse on kuitenkin melko loogisesta ja helposti omaksuttavasta kielestä, niin eihän se nyt kovin paljon sitä aivokapasiteettia vie?

Itse näkisin, että biologia, historia, maantieto ym. ovat yleissivistäviä aineita ja koen ne tärkeiksi. Onhan se ihan hyvä vähän tietää, mitä kaikkea tässä maailmassa on tapahtunut, missä mikäkin sijaitsee, miksi puussa on lehdet jne.

Sen sijaan en näe ruotsin kielessä samaa yleissivistävää merkitystä. Täytyy myös sanoa, että eihän ruotsin kieli kaikille ole helppoa, vaikka se minulle olikin. Ja oli se minulle helpompaa kuin esim. matikka, joka meni minulta melkein aina yli hilseen

Edit. yksi typo

Joo, ruotsissa on kieliopissa muutama kiemura enemmän kuin englannissa. Ja muakin vituttaa, että ne on sen verran olennaisia, että niitä on pakko jankata. Pitäis tehdä joku innovaatio, jolla sais lapset ja nuoret innostumaan kieliopista laajemmin. Olen mä itsekin vähän kahtaalla sen suhteen, onko ruotsin oltava pakollista kaikille, mutta pakolla sitä vielä lähivuosina ainakin opetetaan. En tahtois, että musta tulee koulun vihatuin täti, mutta kai musta vaan tulee. Aina ei kysytä.

Tää sai siis inspiraationsa Stinkyn viestistä. Nyt kun tuohon ehti Kreitsun viesti väliin, tää näyttää tässä vähän pöljältä eikä ollenkaan keskustelevalta.

^No ei se haittaa, miltä se näyttää. Kyllä minä ainakin ymmärsin, mitä tarkoitat.

^^Minäkin ymmärsin

^^^MULLA oli ainakin hyvin inspiroiva opettaja ---> oli iso syy siihen, että tunnit olivat minusta mielenkiintoisia ja oli pakko pysyä hereillä.
Sama opettaja oli kyllä oikea painajainen niille, jotka eivät pärjänneet yhtä hyvin, sen perusperiaate nimittäin oli kaikessa yksinkertaisuudessaan "Opit - tai itket ja opit"

Asie Payton saattaa tietää tapauksen...

(menin jo sekaisin ^-merkkien oikesta määrästä mutta kais tajusitte )

Mä tykkäsin tavallaan uskonnosta. Meil oli aika erikoinen opettaja, joka hyppäsi kesken oppitunnin pulpetin päälle ja soitti kitaraa ja lauloi. Sai kyllä oppilaiden huomion
Jos meidän 70 v äikänopettaja ois saman tehnyt tätihameessaan ni ois kyllä varmaan kans saanu huomion vihdoinkin...

nastamuumio kirjoitti:Onko ruotsi oikeesti vaikeeta, vai johtuuko vaikeudet vain siitä, ettei kerta kaikkiaan yhtään kiinnosta? Miten ruotsintunneista voisi tehdä kiinnostavampia vai voiko mitenkään?

Miten motivoitua opiskelemaan kieltä, jonka tarpeellisuuden tietää noin nollaksi? Itse en kyennyt, kieltäydyin opiskelemasta sitä kun se seiskaluokalla tuli pakolliseksi, pyrin vanhempieni avustuksella ihan virallisesti pääsemään eroon koko paskasta. Ei tietenkään onnistunut, joten menin ruotsista läpi femma todistuksissa. Ysiluokalla aloin vähän tsemppaamaan, kun tiesin etten pääsisi paskasta eroon lukiossakaan. Huonoilla pohjillani sain sitten lukiossa pidettyä ruotsin arvosanat jossain kutosen ja kasin välillä.

Ei se kielenä mikään erityisen vaikea ole. En näe, että ruotsintunteja saa millään tehtyä mielenkiintoisemmiksi. Hyödyllisyytensä puolesta ruotsi pitäisi olla korvattavissa vaikkapa zwahililla tai romanialla, niitäkin puhutaan maailmalla enemmän. Historian puolesta ruotsin lisäksi pakolliseksi kieleksi tulisi saattaa peruskoulun ekaluokasta alkaen venäjä.

Ala-asteella suosikit taisivat olla maantieto, englanti, matikka, käsityöt ja liikunta.
Yläastella tuli lisäksi bilsa, kemia, köksä ja kuvis. Pois tippui enkku, kiitos open.
Lukiossa pois tippui englanti, matikka, bilsa ja kemia.
Kuviksen numeroa jaksoi kaverit yläasteella ja lukiossa ihmetellä - mitä?! Ysi!! Ei prkl! Ei tolla mitään ysiä voi saada! Mutta niiltä taisi puuttua taiteellinen silmä, tai jotain.
Ruotsin kiinnostamattomuus ja enkun kiinnostuksen laantuminen johtui opettajista. Niinkuin noiden muiden kiinnostavien aineiden muuttuminen kiinnostamattomiksi. Kuvismaikat tais sit vaan olla jotenkin hottiksia. Ylipäätään melkein kaikilla tunneila oli pitkästyttävää. Samoin kuin nykyään paltsuissa. Ruotsia on taas kiva opiskella, osa kiitos tästä Kuumalle opettajattarelle.

Vesper kirjoitti:Mun mielestä lukiossakaan ei tarvinnut mitenkään erityisesti lukea, riitti kun osallistui tunneille.

Tommottesta revin perseeni, hotpants!

Meilläkin koulussa oli nerona pidetty tyyppi, joka kehui ettei tarvi lukea ollenkaan, kun tunneilla jo oppii. Nykyään se "mies" on kirjastoapulainen.

Minä taas istuin tunneilla silmät tylsistymisestä harittaen ja yritin viihdyttää itseäni kaikilla muilla keinoilla paitsi runkkaamalla. Lisäksi olin niin estoinen, etten viitannut koskaan vaikka olisin tiennytkin. Tärkeimpänä kuitenkin, etten koskaan lukenut läksyjä tai tehnyt kotitehtäviä.

Siksi lievästi vitutti kun aina opet selitti, että "tuntiosaaminen" merkkaa todistuksen numerossa paljon. Sitä ihkupihkusosiaalisuuden fasismia? Minä taas luin kokeisiin. Joskus jopa lintsasin koulusta vain lukeakseni kokeisiin. Jollekin tuntiosaamisihmeelle yritin selittää, että vitunko välii osaako tunnilla vastata, oppiihan asian kun lukee kokeisiin. Muttei se tajunnut.

nastamuumio kirjoitti:En tahtois, että musta tulee koulun vihatuin täti, mutta kai musta vaan tulee. Aina ei kysytä.

Yläasteen ruotsinopettaja sai mut yrittämään ihan rehellisesti vittuilemalla. Kai tätä on joku tutkinutkin? "Vittuilu kielenopetuksen motivaattorina"

bliss kirjoitti:Asie Payton saattaa tietää tapauksen...

Emmää mittään muista. Jonkun tyrannin muistan, mutta musta se liittyi äidinkieleen. Mulla onneksi oli vain kilttejä ja mukavia opettajia.

Pohjoismaissa ruotsin kieli on hyödyllinen ja sen osaamista arvostetaan monessa työpaikassa. Vaikka pohjoismaisen yrityksen kieli olisi englanti, on selvää, että ns. sisäpiiri puhuu ruotsia. Samaan tapaan EU:ssakaan ei tarvitse osata ranskaa, mutta jos ei osaa, paljon jää kuulematta.

Riemumieli kirjoitti:Pohjoismaissa ruotsin kieli on hyödyllinen ja sen osaamista arvostetaan monessa työpaikassa. Vaikka pohjoismaisen yrityksen kieli olisi englanti, on selvää, että ns. sisäpiiri puhuu ruotsia. Samaan tapaan EU:ssakaan ei tarvitse osata ranskaa, mutta jos ei osaa, paljon jää kuulematta.

Sä oot niin pedantti, lauot noita itsestäänselvyyksiä

Riemumieli kirjoitti:Pohjoismaissa ruotsin kieli on hyödyllinen ja sen osaamista arvostetaan monessa työpaikassa. Vaikka pohjoismaisen yrityksen kieli olisi englanti, on selvää, että ns. sisäpiiri puhuu ruotsia. Samaan tapaan EU:ssakaan ei tarvitse osata ranskaa, mutta jos ei osaa, paljon jää kuulematta.

Varmasti ruotsin osaaminen on hyödyllistä. Oleellinen kysymys kuitenkin on, olisiko jonkin muun kielen osaaminen hyödyllisempää.

On itsestään selvää, että ruotsin kielen opiskeluun käytetty aika on jonkin muun kielen opiskelusta pois.

Uskoakseni esim. ranskan, saksan tai venäjän opiskelu olisi ruotsin opiskelua hyödyllisempää.