Kitinä

Tix kirjoitti: Entäs lesbonaiset? Joutuvat kumppaninsa lisäksi kestämään myös itseään? Rappioalkoholisteja kaikki?

Joo, ne on yleensä humanisteja.

Tix kirjoitti:

NuoriDaavid kirjoitti: Naisilla on helpompaa, kun niiden ei tarvitse elää liitossa naisten kanssa.

Entäs lesbonaiset? Joutuvat kumppaninsa lisäksi kestämään myös itseään? Rappioalkoholisteja kaikki?

Ainakin niillä on samat ongelmat kuin heteromiehillä

Apropoo, Tämän selittää, miksi on glad to be gay. Ilman naisia on hauskempaa!

sanctus kirjoitti:

exPertti kirjoitti:Ah, tästä tulee mieleen keskusteluni arkeologian opiskelijoitten kanssa.

Kuuluuko tämä nyt kenties kategoriaan "minulla on monia ystäviä, jotka__" vai "olen tavannut useita, joista monet___"?

Tämä kuuluu kategoriaan aidosti hämmästellyt osakunnassa. Meillä oli aika monta arkeologian opiskelijaa jostakin syystä. Mukavia tyyppejä, mutta ei pahemmin horisonttia.

exPertti kirjoitti:Minulla on tuttuja, jotka ovat humanisteja ja joitten elämä koostuu alkoholista.

Tätä en riistä. Mitä muuta sinulla on tarjota? Turha tässä on kilpailla sillä, kenellä on omasta mielestään laadullisesti ja määrällisesti laajin otanta omassa sosiiaalisessa viitekehyksessään mielipiteensä tueksi. Mutta uudelleen, miksi valitsit sanan humanisti, tarkoittaessasi alkoholismiin erityisesti taipuvaista?

exPertti kirjoitti:Meillä oli aika monta...

Ah. Okei. Selvä.

NuoriDaavid kirjoitti:Apropoo, Tämän selittää, miksi on glad to be gay. Ilman naisia on hauskempaa!

Tulit kaapista ulos? Tietääkö vaimo jo?

Tix kirjoitti:

NuoriDaavid kirjoitti:Apropoo, Tämän selittää, miksi on glad to be gay. Ilman naisia on hauskempaa!

Tulit kaapista ulos? Tietääkö vaimo jo?

Oonx mä antanut ymmärtää, että mulla olis hauskaa??

Pyry-Matias kirjoitti:

exPertti kirjoitti:Minulla on tuttuja, jotka ovat humanisteja ja joitten elämä koostuu alkoholista.

Tätä en riistä. Mitä muuta sinulla on tarjota? Turha tässä on kilpailla sillä, kenellä on omasta mielestään laadullisesti ja määrällisesti laajin otanta omassa sosiiaalisessa viitekehyksessään mielipiteensä tueksi. Mutta uudelleen, miksi valitsit sanan humanisti, tarkoittaessasi alkoholismiin erityisesti taipuvaista?

Ehkä se on viitekehyksessäni se ihmisryhmä, joka ei oikein uppoa omaan logiikkaani?

Siis meinasihan minustakin tulla humanisti yhdessä vaiheessa. Liekö joku trauma?

sanctus kirjoitti:

exPertti kirjoitti:Meillä oli aika monta...

Ah. Okei. Selvä.

Ihanan samanlainen vastaus kuin itsellä aiemmin.

No, ok testataan onko palstalla ketään meidän osakunnasta. Parhaiten jäi mieleen yhden arkeologiopiskelijan (jattaren) "tulevaisuudensuunnitelma" (ei hän tosissaan, mutta hauska silti) hommata sen verran rikas mies, että hän pystyisi oikeasti tekemään työtä johon on kouluttautunut ilman palkkaa.

exPertti kirjoitti:Ehkä se on viitekehyksessäni se ihmisryhmä, joka ei oikein uppoa omaan logiikkaani?

Mikä heissä erityisesti korpeaa?

Pyry-Matias kirjoitti:

exPertti kirjoitti:Ehkä se on viitekehyksessäni se ihmisryhmä, joka ei oikein uppoa omaan logiikkaani?

Mikä heissä erityisesti korpeaa?

Hyvä kysymys. Ehkä tarkemmin ajateltuna yleisesti humanisti termi on väärä kummastelun kohde. Suurin osa humanistisiin tieteisiin suunnanneista ihmisistä tekee yhteiskunnallisesti erittäin merkittävää työtä opettajina yms.

Ihmettelen vain miksi tietyille marginaalialoille kouluttaudutaan vaikka täytyy tajuta ettei se tarjoa leipää juuri kenellekään. Tai miksi yleisesti aloituspaikkoja on niin älyttömän paljon. Ei se voi olla yhteiskunnan vika jos ei tajua ettei tämä johda kuin yleissivistyksen tason nousuun ja seuraavaan maisteritutkimukseen (josta se työura alkaa). Tietty voisihan joku viisastella eikö yleissivistyksen tason kohotus ole hyväksi ihmiskunnalle, ehkä. Mutta onko viiden kuuden vuoden uhraaminen elämästään turhalle hyväksi yksilölle?

Sanoisin, että tässä on näitä avoimeksi jääneitä kysymyksiä. Jos joku tietää vastauksia olisin kiinnostunut.

exPertti kirjoitti:Ihmettelen vain miksi tietyille marginaalialoille kouluttaudutaan vaikka täytyy tajuta ettei se tarjoa leipää juuri kenellekään. Tai miksi yleisesti aloituspaikkoja on niin älyttömän paljon. Ei se voi olla yhteiskunnan vika jos ei tajua ettei tämä johda kuin yleissivistyksen tason nousuun ja seuraavaan maisteritutkimukseen (josta se työura alkaa). Tietty voisihan joku viisastella eikö yleissivistyksen tason kohotus ole hyväksi ihmiskunnalle, ehkä. Mutta onko viiden kuuden vuoden uhraaminen elämästään turhalle hyväksi yksilölle?

Eikö sen määrittely, mikä on turhaa, ole sen valinnan tehneen yksilön asia? Sivistysyliopiston idea on varmaankin se, että opetetaan kaikenlaista, sellaistakin mistä ei ole hyötyä talouselämälle?

Yhteiskunnallisella tasolla minua ei huolestuta 20 arkeologin aloituspaikkaa vuodessa. Minua huolestuttaa ehkä enemmän se, että vaikkapa tekniikan ja talouden korkeakoulupaikkoja on vähintään tuplasti siihen, mitä talouselämä voi käyttää. Pelkästään tekniikan aloituspaikkoja on enemmän kuin pitkän matematiikan lukijoita. Onko se yhteiskunnallisesti järkevää? Mikä helvetin yhteiskunta ylipäänsä tarvitsee 70% koko ikäluokasta korkeakoulutettuna? No ei mikään. Onks missään järkeä? No ei.

Onko arkeologian lukemisessa järkeä? Ei varmaan, jos haluaa exPertiksi. Ehkä kaikki vain eivät halua.

exPertti kirjoitti:Ihanan samanlainen vastaus kuin itsellä aiemmin.

Sitä minä vain, että on olemassa usein käytettyjä keskustelunavauksia ja keskusteluun sisääntulemista helpottavia lauseita, jotka voivat samaan aikaan sekä lähestyä totuutta että olla vain opittu tapa esittää asiansa riippumatta siitä, onko lauseessa kuvattuja asioita ikinä tapahtunut eli ovatko ne siinä mielessä tosia. Ja että tällaisten lauseiden käyttäminen on usein banaalia. Kuten toki myös ns. nokkelien vastausten vailla sisältöä esittäminen.

Ymmärsin toki, että "monet, useat tai tunnen monia" oli tarkoitettu myös yhteiskunnan huolestuneen jäsenen pääasiassa draamallista ironiaa puheen älykkäänä tehokeinona käyttäväksi huomioksi.

Tix kirjoitti:Eikö sen määrittely, mikä on turhaa, ole sen valinnan tehneen yksilön asia? Sivistysyliopiston idea on varmaankin se, että opetetaan kaikenlaista, sellaistakin mistä ei ole hyötyä talouselämälle?

Yhteiskunnallisella tasolla minua ei huolestuta 20 arkeologin aloituspaikkaa vuodessa. Minua huolestuttaa ehkä enemmän se, että vaikkapa tekniikan ja talouden korkeakoulupaikkoja on vähintään tuplasti siihen, mitä talouselämä voi käyttää. Pelkästään tekniikan aloituspaikkoja on enemmän kuin pitkän matematiikan lukijoita. Onko se yhteiskunnallisesti järkevää? Mikä helvetin yhteiskunta ylipäänsä tarvitsee 70% koko ikäluokasta korkeakoulutettuna? No ei mikään. Onks missään järkeä? No ei.

Onko arkeologian lukemisessa järkeä? Ei varmaan, jos haluaa exPertiksi. Ehkä kaikki vain eivät halua.

Mutta onko sellaisen sivistyksen hakemisessa, josta ei ole elämän jatkolle hyötyä, älyä?

Vai määrittelenkö hyödyn vain liian kapeakatseisesti, kun ajattelen hyötyä selviytymiselle nykypäivän haasteista?

Mitä tekniikan koulutukseen tulee niin vastahan EK itki krokotiilinkyyneleitä, että amk:hon otetaan kyllä 11 tuhatta sisään tekniikan puolelle joka vuosi, mutta voin 5000 valmistuu. Joka sattumalta on juuri se määrä, jonka työelämä tarvitsee joka vuosi. Niitä täytyisi saada vähintään se puolet kortistoon, että voisi kiristää palkkaneuvotteluissa. Mutta pieleen meni.

sanctus kirjoitti:Ymmärsin toki, että "monet, useat tai tunnen monia" oli tarkoitettu myös yhteiskunnan huolestuneen jäsenen pääasiassa draamallista ironiaa puheen älykkäänä tehokeinona käyttäväksi huomioksi.

Totta kai. On helppo lyödä (tai oli ennen kuin tapa trivialisoitui) jauhot suuhun väittämällä omistavansa empiiristä tietoa aiheesta.

Ei se minua kiusannut vaan se, että kerrankin oli oikeasti tietoa aiheesta.

exPertti kirjoitti:Mutta onko sellaisen sivistyksen hakemisessa, josta ei ole elämän jatkolle hyötyä, älyä?

Jaa. No siinä tapauksessa lienee kaikki peruskoulun ja lukion anti lukuunottamatta äidinkieltä, matematiikkaa ja englantia lienee turhaa ajanhukkaa, koska muuta osaa perusopinnoistani en tarvitse työelämässä?

Vai määrittelenkö hyödyn vain liian kapeakatseisesti, kun ajattelen hyötyä selviytymiselle nykypäivän haasteista?

Riippuu siitä, lasketaanko vaikkapa elämykset hyödyksi. Tai jotkin sivistykselliset arvot. Tai pelkästään sen fiiliksen, että tekee jotain mikä kiinnostaa.

Mitä tekniikan koulutukseen tulee niin vastahan EK itki krokotiilinkyyneleitä, että amk:hon otetaan kyllä 11 tuhatta sisään tekniikan puolelle joka vuosi, mutta voin 5000 valmistuu. Joka sattumalta on juuri se määrä, jonka työelämä tarvitsee joka vuosi. Niitä täytyisi saada vähintään se puolet kortistoon, että voisi kiristää palkkaneuvotteluissa. Mutta pieleen meni.

Melko suuri osa amk-koulutetuista ei tee tutkintoa vastaavia töitä. Turhaa ylikoulutusta. Mutta se on sivuseikka, heistähän on hyötyä! Mutta eikö sinua huoleta lainkaan ne hukkavuodet, joita ne 6000 koulut kesken jättävää käyttävät opiskellessaan asioita joilla eivät tee mitään? Saati sitten hukkaan heitetyt koulutusresurssit? Kuullostaa mittaluokkaa isommalta kuin 20 arkeologian opiskelijaa.

Tix kirjoitti:

Mitä tekniikan koulutukseen tulee niin vastahan EK itki krokotiilinkyyneleitä, että amk:hon otetaan kyllä 11 tuhatta sisään tekniikan puolelle joka vuosi, mutta voin 5000 valmistuu. Joka sattumalta on juuri se määrä, jonka työelämä tarvitsee joka vuosi. Niitä täytyisi saada vähintään se puolet kortistoon, että voisi kiristää palkkaneuvotteluissa. Mutta pieleen meni.

Melko suuri osa amk-koulutetuista ei tee tutkintoa vastaavia töitä. Turhaa ylikoulutusta. Mutta se on sivuseikka, heistähän on hyötyä! Mutta eikö sinua huoleta lainkaan ne hukkavuodet, joita ne 6000 koulut kesken jättävää käyttävät opiskellessaan asioita joilla eivät tee mitään? Saati sitten hukkaan heitetyt koulutusresurssit? Kuullostaa mittaluokkaa isommalta kuin 20 arkeologian opiskelijaa.

Voi olla etteivät tee. Huolettaahan toki tuollainen (ja kaikki muukin) täysin turha resurssien hukkakäyttö. Mutta tuo teknisen koulutuksen homma kyllä korpeaa sitäkin enemmän kun selkeä idea tuossa näkyy olevan, että kouluttautuneista halutaan iso ylitarjonta että voitaisiin polkea osaajien etuja.

exPertti kirjoitti:Voi olla etteivät tee. Huolettaahan toki tuollainen (ja kaikki muukin) täysin turha resurssien hukkakäyttö. Mutta tuo teknisen koulutuksen homma kyllä korpeaa sitäkin enemmän kun selkeä idea tuossa näkyy olevan, että kouluttautuneista halutaan iso ylitarjonta että voitaisiin polkea osaajien etuja.

Kyllä se selkeä idea on tullut ihan muualta. Opetusministeriö on keksinyt, että 70% ikäluokasta pitää korkeakouluttaa. Kepulaisten miehittämä ministeriö on myös yllättäen keksinyt, että jokaisessa niemessä ja notkossa pitää olla korkeakoulu tai amk aluepoliittisista syistä. Ei koulutuksen ylitarjonta ole teollisuuden luomaa eikä se koske vain tekniikan aloja. Esim. fysioterapeutteja koulutetaan moninkertainen määrä tarpeeseen, samoin kuin tradenomeja.

Nyt on pikku hiljaa tajuttu, että metsään on mennyt, mutta luodun järjestelmän purkaminen taas tuntuu olevan poliittisesti hankala homma. Heti kun oppilaitosten karsimissuunnitelma tehtiin, ministerin piti heti olla vakuuttelemassa, että ei tässä mitään pakkotappolistaa ole tehty, vaan oppilaitosten vapaaehtoisuuteen tämä perustuu ... yeah, right. Mikä pulju nyt vapaaehtoisesti itsensä lakkauttaisi.

Tix kirjoitti:Kyllä se selkeä idea on tullut ihan muualta. Opetusministeriö on keksinyt, että 70% ikäluokasta pitää korkeakouluttaa. Kepulaisten miehittämä ministeriö on myös yllättäen keksinyt, että jokaisessa niemessä ja notkossa pitää olla korkeakoulu tai amk aluepoliittisista syistä. Ei koulutuksen ylitarjonta ole teollisuuden luomaa eikä se koske vain tekniikan aloja. Esim. fysioterapeutteja koulutetaan moninkertainen määrä tarpeeseen, samoin kuin tradenomeja.

Nyt on pikku hiljaa tajuttu, että metsään on mennyt, mutta luodun järjestelmän purkaminen taas tuntuu olevan poliittisesti hankala homma. Heti kun oppilaitosten karsimissuunnitelma tehtiin, ministerin piti heti olla vakuuttelemassa, että ei tässä mitään pakkotappolistaa ole tehty, vaan oppilaitosten vapaaehtoisuuteen tämä perustuu ... yeah, right. Mikä pulju nyt vapaaehtoisesti itsensä lakkauttaisi.

Eivät he itse sitä ole keksineet. Vaatimus paikkojen lisäämisestä tuli vuosituhannen vaihteessa "teollisuudelta".

exPertti kirjoitti:Eivät he itse sitä ole keksineet. Vaatimus paikkojen lisäämisestä tuli vuosituhannen vaihteessa "teollisuudelta".

Se koski kyllä tietotekniikan aloituspaikkoja, jos en väärin muista. Teollisuus on ymmärtääkseni vaatinut jo vuosia teknikko- ja rakennusmestarikoulutuksen palauttamista.. ei ole juuri tapahtunut.

Tix kirjoitti:Esim. fysioterapeutteja koulutetaan moninkertainen määrä tarpeeseen, samoin kuin tradenomeja.

Näitä tradenomeja tunnen paljon. Eikö yleisestikin ottaen AMK-tutkinto ole nimen omaan esimiestehtävään tarkoitettu? Vai? Siis korostetummin kuin korkeakoulututkinto. Siis kun puhutaan insinööreistä ja tradenomeista, mitä suuri osa valmistuneita on. Toki rakenteellisesti tänä päivänä moinen jotenkin onnistuu, kun vanha polvi on usein kouluttamatonta, vaikka osaavaa ovatkin, jolloin nuoret saavat jossain vaiheessa niitä pikkujohtajan pestejä aika kivuttomasti.

Tässä ylikouluttamisessa ihmetyttää eniten juuri tämä, ei suinkaan erityisosaamisen, vaan johtajuuden ylikouluttaminen.

Tix kirjoitti: ... ja pahimpia lääkkeiden väärinkäyttäjiä ovat lääkärit ja eläinlääkärit ja sairaanhoitajat.

Miksi ihmeessä pitää löytää korrelaatio koulutuksesta alkoholinkäyttöön? Varsinkin kun samalla esitetään asia siinä mielessä virheellisesti, että ajatellaan korrelaation merkitsevän syy-seuraus -suhdetta. Jos esim. todella tehtäisiin havainto, että vaikka oikeustieteen opinnot korreloivat seksin harrastamisen määrään, se ei tarkoita sitä, että oikeustiedettä opiskelemalla saisi enemmän tai vähemmän seksiä kuin mitä vaikkapa kauppatieteilijät saavat.

Tix kirjoitti: Humanisteista suurempi osa on naisia kuin muista tieteenaloista. Naiset ovat harvemmin alkoholiongelmaisia kuin miehet.

Niin, mutta yksittäisen yksilön kohdalla alkoholismi on kuitenkin keskimäärin yhtä tuhoisaa, oli kyseessä sitten mies tai nainen. Se, että naisalkoholisteja on vähemmän, on minusta siinä mielessä sivuseikka.

Aava kirjoitti: Jos esim. todella tehtäisiin havainto, että vaikka oikeustieteen opinnot korreloivat seksin harrastamisen määrään, se ei tarkoita sitä, että oikeustiedettä opiskelemalla saisi enemmän tai vähemmän seksiä kuin mitä vaikkapa kauppatieteilijät saavat.

Kyllä kitinän oikeustieteilijöiden perusteella oikeustieteiden opiskelu selkeästi korreloi negatiivisesti.

NuoriDaavid kirjoitti:

Aava kirjoitti: Jos esim. todella tehtäisiin havainto, että vaikka oikeustieteen opinnot korreloivat seksin harrastamisen määrään, se ei tarkoita sitä, että oikeustiedettä opiskelemalla saisi enemmän tai vähemmän seksiä kuin mitä vaikkapa kauppatieteilijät saavat.

Kyllä kitinän oikeustieteilijöiden perusteella oikeustieteiden opiskelu selkeästi korreloi negatiivisesti.

Joo, lähes kaikkeen inhimilliseen toimintaan.

NuoriDaavid kirjoitti:Kyllä kitinän oikeustieteilijöiden perusteella oikeustieteiden opiskelu selkeästi korreloi negatiivisesti.

Tietysti korreloi. Huumorintajuttomat aseksuaalit eivät harrasta seksiä.