Kitinä

Pehmis kirjoitti: Minun kysymykseni oli, että mikä tekee epäsuorasta aggressiivisuudesta paremman? Alan ammattilaiset ovat kovasti sitä mieltä, että vain poikien huonoon käytökseen puututaan, koska se on näkyvää.

Sivustahuutaisin vielä, että oman kokemukseni mukaan poikien(kin) huonoon käytökseen puututaan liian harvoin. Omassa koulussani koulukiusaajat olivat säännönmukaisesti poikia, ja tyttöjä voin moittia oikeastaan vain näiden koulukiusaajien heidän keskuudessaan saamasta suosiosta.

hermine kirjoitti:Samanlaisia miessankareita sit vissiin ei yhtään?

Juu ei, vaan heitä haukutaan testosteronimyrkytyksessä riehuviksi idiooteiksi. Ja vain pahikset ja raukkikset potkivat @ cojones.

Luulisin elämän olevan tasaisen epäreilua / reilua kummallekin sukupuolelle, ainakin täällä Suomessa.

Pehmis kirjoitti:"kannattais vaan pitää sukki supulla."

Tuollahan sitä joo opitaankin tosi hyvin ilmaisemaan suoraan omia negatiivisiakin tunteita. Just tuollaisen kasvatuksen seurauksena keski-ikäisillä ja vanhemmilla naisihmisillä onkin jos minkäkinlaista kremppaa, kun jotain kautta ne vihantunteet pintaan aina puskevat. Tai jos niitä ei päästä pintaan, niin kyllä ruumis alkaa oireilla sitten jossain vaiheessa. Tutkimuksissa on löydetty ainakin naisten sydänsairauksien sekä joidenkin syöpien ja reuman sekä pitkäänjatkuneen vihantunteiden tukahduttamisen välillä yhteyksiä.

Epäsuorassa aggression ilmaisussa on ainakin suoraa parempaa se, ettei se aseta ketään toista vaaraan päästä hengestään tai vammautua pysyvästi. Lisäksi henkistä väkivaltaa voi olla kyllä ilman fyysistä, mutta fyysiseen väkivaltaan liittyy aina myös henkistä. Kyllä mun mielestä aikamoista henkistä väkivaltaa olisi, jos joutuisin omassa kodissani jatkuvasti rajoittamaan olemistani ja sanomisiani siinä pelossa, että muuten tulee turpaan ja sekin on vaan ihan oma vikani sitten kun en ollut niinkuin joku isoveli haluaa tai opetellut itse mättämään turpaan yhtä hyvin kuin itseäni isommat pojat (tai kyllähän mulla vähän tämmöisestä on kokemuksiakin).

En kiellä sitä etteivätkö naiset myös löisi (miehiä, toisia naisia ja lapsiakin) tai väitä, että se olisi jotenkin vähemmän paha asia kuin se, että mies lyö. Henkistä väkivaltaa kuitenkin käyttävät myös miehet ihan samalla tavalla kuin naiset eikä se, että joku on avoimen aggressiivinen tarkoita sitä, etteikö hän voisi purkaa aggressioitaan myös passiivisilla tavoilla (jonka arvelisin olevan paljon tuhoisampaa silloin kun siihen liittyy myös suoraa väkivaltaa tai sen uhkaa).

Keikaus kirjoitti:Luulisin elämän olevan tasaisen epäreilua / reilua kummallekin sukupuolelle, ainakin täällä Suomessa.

Sitä mäki. Hermine nyt vaan tykkää hämmentää soppaa joten provoillaan sitten takaisin hänen mielikseen.

AarneAnkka kirjoitti:

Keikaus kirjoitti:Luulisin elämän olevan tasaisen epäreilua / reilua kummallekin sukupuolelle, ainakin täällä Suomessa.

Sitä mäki. Hermine nyt vaan tykkää hämmentää soppaa joten provoillaan sitten takaisin hänen mielikseen.

Kyllä mäkin välillä, mutta tulen kyllä aika onnettomaksi, jos ajattelen pitkän aikaa, että naisena elämä olisi jotenkin huonompaa kuin miehenä. Enkä edes ole sitä mieltä. Musta tuntuu, että miehenä eläminen olisi paljon raskaampaa. Tulee mieleen, että koko ajan pitäisi pelätä, kuka haluaa vetää turpaan.

Keikaus kirjoitti:

AarneAnkka kirjoitti:

Keikaus kirjoitti:Luulisin elämän olevan tasaisen epäreilua / reilua kummallekin sukupuolelle, ainakin täällä Suomessa.

Sitä mäki. Hermine nyt vaan tykkää hämmentää soppaa joten provoillaan sitten takaisin hänen mielikseen.

Kyllä mäkin välillä, mutta tulen kyllä aika onnettomaksi, jos ajattelen pitkän aikaa, että naisena elämä olisi jotenkin huonompaa kuin miehenä. Enkä edes ole sitä mieltä. Musta tuntuu, että miehenä eläminen olisi paljon raskaampaa. Tulee mieleen, että koko ajan pitäisi pelätä, kuka haluaa vetää turpaan.

En minäkään oikeastaan niin ajattele, vaan mielestäni nykyisenkaltaiset jähmettyneet sukupuoliroolit eivät ole kummankaan sukupuolen etu.

Poikaystävä sai taas viimeviikonloppuna turpaansa, kun jonkun känniääliön mielestä kulki kaupungilla miehelle sopimattomissa vaatteissa. Itteasiassa mulla ei taida olla yhtään miespuolista ystävää, joka ei joskus olisi joutunut hakatuksi ja aina syyt ovat liittyneet jollain tavalla siihen, että jonkun muun miehen mielestä nämä eivät ole olleet tarpeeksi miehiä tai sitten ovat olleet miehiä jollain vääränlaisella tavalla. Ehkä tämäkin on sitten sellaista tahallista ämmämäistä provosointia, joka on oikeus laittaa kuriin nyrkein.

hermine kirjoitti: En minäkään oikeastaan niin ajattele, vaan mielestäni nykyisenkaltaiset jähmettyneet sukupuoliroolit eivät ole kummankaan sukupuolen etu.

Poikaystävä sai taas viimeviikonloppuna turpaansa, kun jonkun känniääliön mielestä kulki kaupungilla miehelle sopimattomissa vaatteissa. Itteasiassa mulla ei taida olla yhtään miespuolista ystävää, joka ei joskus olisi joutunut hakatuksi ja aina syyt ovat liittyneet jollain tavalla siihen, että jonkun muun miehen mielestä nämä eivät ole olleet tarpeeksi miehiä tai sitten ovat olleet miehiä jollain vääränlaisella tavalla. Ehkä tämäkin on sitten sellaista tahallista ämmämäistä provosointia, joka on oikeus laittaa kuriin nyrkein.

Komppaan.

hermine kirjoitti:Ehkä tämäkin on sitten sellaista tahallista ämmämäistä provosointia, joka on oikeus laittaa kuriin nyrkein.

Prööt.
Kylläpä on taas sen tason provoilua ja sanojen_suuhun_laittamista, että tekisi melkein mieli saada 1108mainen primitiivireaktio.

hermine kirjoitti:

Pehmis kirjoitti:"kannattais vaan pitää sukki supulla."

Tuollahan sitä joo opitaankin tosi hyvin ilmaisemaan suoraan omia negatiivisiakin tunteita. Just tuollaisen kasvatuksen seurauksena keski-ikäisillä ja vanhemmilla naisihmisillä onkin jos minkäkinlaista kremppaa, kun jotain kautta ne vihantunteet pintaan aina puskevat. Tai jos niitä ei päästä pintaan, niin kyllä ruumis alkaa oireilla sitten jossain vaiheessa. Tutkimuksissa on löydetty ainakin naisten sydänsairauksien sekä joidenkin syöpien ja reuman sekä pitkäänjatkuneen vihantunteiden tukahduttamisen välillä yhteyksiä.

No nyt kyllä pompattiin aika kauas aiheesta. Jos minä puhun pikkutyttöjen tavasta harjoittaa henkistä väkivaltaa ihan huvikseen, mikä on kaikkien lapsia kasvattaneiden ihmisten tiedossa oleva seikka (paitsi niiden "eihän nyt meidän herranenkeli" -ihmisten joiden pää pysyy pensaassa) niin sinä siirryt jonnekin vanhojen ämmien reumoihin? Se "suukki suppuun" tässä yhteydessä tarkoitti nimenomaan sitä, että ei kannata lähteä ärsyttämään ja kiusaamaan isompia, kun voi käydä sitten niin että sattuu leukaan. Se on ihan hyvä oppi kelle tahansa, sukupuolesta riippumatta. Jos aukoo, voi käydä hassusti, eikä silloin auta parkua äitiä apuun.

hermine kirjoitti:Epäsuorassa aggression ilmaisussa on ainakin suoraa parempaa se, ettei se aseta ketään toista vaaraan päästä hengestään tai vammautua pysyvästi.

Jaa. Esim. itsemurhariski ei ole vaara? Tai masentuminen tai syrjäytyminen? Kyllä minä muistelen melkein lämmöllä niitä harvoja kertoja kun sain peruskouluikäisenä nekkuuni numeroa isommilta tai astetta psykommilta jätkiltä kun vertaa niihin rassukoihin jotka joutuivat koulun kuningattarien hampaisiin ja niihin traumoihin mihin ne syvästi ilkeät pikkunartut jälkeensä jättivät. Eikä kukaan tehnyt mitään eikä huutanut anjaa apuun. Muksujen muksiminen harvemmin edes tuottaa mitään pysyviä fyysisiä vammoja, ja aasinsilta lapsen käytöksestä ja kasvatuksesta perheväkivaltaan oli aika typerä. Perheväkivalta on perinnöllistä vanhemmilta lapsille, ei lapsilta naapurin lapsille.

Sitten kokonaan toinen asia on, että henkisen väkivallan lisäksi tyttöjen arsenaaliin kuuluu myös käyttää lumovoimaansa saadakseen joku muu tekemään likainen työ puolestaan. Ei ollut yksi eikä kaksi kertaa kun joku sai turpaansa pissisprinsessalle sanotusta väärästä sanasta. Itse taisin kerran saada jääkiekkomailasta yhden mimmin isoveljeltä kun uskalsin moittia tämä käytöstä. Epäilemättä kertoi uskottavan nyyhkytarinan sikamiehestä.

hermine kirjoitti:Lisäksi henkistä väkivaltaa voi olla kyllä ilman fyysistä, mutta fyysiseen väkivaltaan liittyy aina myös henkistä. Kyllä mun mielestä aikamoista henkistä väkivaltaa olisi, jos joutuisin omassa kodissani jatkuvasti rajoittamaan olemistani ja sanomisiani siinä pelossa, että muuten tulee turpaan ja sekin on vaan ihan oma vikani sitten kun en ollut niinkuin joku isoveli haluaa tai opetellut itse mättämään turpaan yhtä hyvin kuin itseäni isommat pojat (tai kyllähän mulla vähän tämmöisestä on kokemuksiakin).

Se, että opetetaan tyttöjä siihen ettei kannata ärsyttää tietoisesti koska voi saada kuonoon, tai että joku voi siitä henkisestäkin väkivallasta kärsiä ei tarkoita sitä, että pitäisi pyrkiä kasvattamaan niin omanarvontunnottomia hissukoita, että jäisivät elämään väkivallan pelon alle. Totta kai väkivaltaan pitää puuttua, ja aika harva äiti jättää torumatta jos lyödään. Mutta niin pitää puuttua myös provokaatioihin ja henkiseen väkivaltaan. Siksi isoäitini oli erittäin viisas, kun ei antanut pikkuenkeliensä parkushown mennä läpi vaan totesi että ei kannattaisi kerjäämällä kerjätä - vaikka tietysti sanoi pojillekin ettei saa lyödä vaikka mikä olisi.

hermine kirjoitti:En kiellä sitä etteivätkö naiset myös löisi (miehiä, toisia naisia ja lapsiakin) tai väitä, että se olisi jotenkin vähemmän paha asia kuin se, että mies lyö. Henkistä väkivaltaa kuitenkin käyttävät myös miehet ihan samalla tavalla kuin naiset eikä se, että joku on avoimen aggressiivinen tarkoita sitä, etteikö hän voisi purkaa aggressioitaan myös passiivisilla tavoilla (jonka arvelisin olevan paljon tuhoisampaa silloin kun siihen liittyy myös suoraa väkivaltaa tai sen uhkaa).

Edelleen, aikuisten väkivalta on sitten jo itsestään täysin vastuussa olevien henkilöiden väkivaltaa, ihan riippumatta siitä mikä sen syy on. Enhän minä millään muotoa tarkoita perheväkivallan hyväksymistä sillä, että puhun pikkulasten käytöksestä?

hermine kirjoitti:En minäkään oikeastaan niin ajattele, vaan mielestäni nykyisenkaltaiset jähmettyneet sukupuoliroolit eivät ole kummankaan sukupuolen etu.

Sitten olet varmasti vilpittömän iloinen siitä, että tyttöjen ja nuorten naisten käytös ja seksuaalisuus muuttuu koko ajan maskuliinisempaan suuntaan. Nykyään jo ala-asteikäiset tytöt hakkaavat ja potkivat toisiaan melko surutta siinä missä pojatkin. Myös seksiin ja sukupuolisuhteisiin suhtautuminen on muuttunut aggressiivisemmaksi ja nykyään ei ole kovin harvinaista että tulee itsensä änkyrä-äijäkännin vetäneen naisen kourimaksi tanssilattialla. Eläköön vapaus, veljeys ja tasa-arvo!

hermine kirjoitti:Poikaystävä sai taas viimeviikonloppuna turpaansa, kun jonkun känniääliön mielestä kulki kaupungilla miehelle sopimattomissa vaatteissa. Itteasiassa mulla ei taida olla yhtään miespuolista ystävää, joka ei joskus olisi joutunut hakatuksi ja aina syyt ovat liittyneet jollain tavalla siihen, että jonkun muun miehen mielestä nämä eivät ole olleet tarpeeksi miehiä tai sitten ovat olleet miehiä jollain vääränlaisella tavalla. Ehkä tämäkin on sitten sellaista tahallista ämmämäistä provosointia, joka on oikeus laittaa kuriin nyrkein.

Ahdasmielisessä junttilassa erilaisten ja muiden piekseminen vain on kansanhuvi, mistä pitäen siihen on jonkin syyn tarvinut? Ainakin tähän asti on syyksi riittänyt mainiosti se, että on kotoisin pääkaupunkiseudulta. Kukaan ei ole puhunut mitään oikeudesta laittaa ketään kuriin nyrkein, minkä hiukan sisälukutaitoisempana tai vähemmän feministiasenteellisena olisit ehkä viestini sisällöstä huomannut. Sen sijaan on hiukan puhuttu siitä, että jos Matti 6 vee heittää hiekkaa Sanna 5 veen silmille, ei välttämättä kyse ole tilanteesta jossa Sanna 5 vee on ollut enkeli ja Matti vain tyhjästä suuttui.

Pehmis kirjoitti:Sitten olet varmasti vilpittömän iloinen siitä, että tyttöjen ja nuorten naisten käytös ja seksuaalisuus muuttuu koko ajan maskuliinisempaan suuntaan. Nykyään jo ala-asteikäiset tytöt hakkaavat ja potkivat toisiaan melko surutta siinä missä pojatkin. Myös seksiin ja sukupuolisuhteisiin suhtautuminen on muuttunut aggressiivisemmaksi ja nykyään ei ole kovin harvinaista että tulee itsensä änkyrä-äijäkännin vetäneen naisen kourimaksi tanssilattialla. Eläköön vapaus, veljeys ja tasa-arvo!

Ei, mun mielestä olisi parempi että molemmat sukupuolet pääsisivät siitä ajatusmallista, että maskuliininen käytös (kuten juuri tuo aiemmin ihailemasi suoruus, fyysisyys ja reaktioiden ulospäin suuntaaminen) olisi ihailtavampaa ja arvostettavampaa kuin feminiininen. Jos nyt joka puolella muualla korostetaan miehisiä arvoja jotta pärjäisi elämässä, niin totta kai se heijastuu ihmisissä (ja nuorissakin) myös vapaa-ajalle. Ihmiset ovat kokonaisuuksia, ei sitä voi ajatella että voisi muuttaa jonkun asian ilman että se vaikuttaisi kaikkeen muuhunkin. Tämä maskuliinisuuden arvostus nyt ilmenee siinäkin, että urheilullinen poikatyttö on reipas ylpeydenaihe, prinsessaleikkivä tyttöpoika taas hävettävä useimmille vanhemmille, ikäänkuin naismaisuus olisi jonkinlaista alaspäin vajoamista ja miesmäisyys nousua. Tai kai voisi maskuliinisen ja feminiinisen sijaan puhua siitä, mitä tämänhetkisessä yhteiskunnassamme sellaisena pidetään, mieheys ja naiseus ovat ehdottomien biologisten tosiseikkojen sijaan pitkälti kulttuurisesti muuttuvia käsitteitä.

Miksi änkyräkänni on sulle äijäkänni? Onko humalainen lääppivä nainen jotenkin pahempi kuin humalainen lääppivä mies? Se, että naiset ovat alkaneet käyttämään enemmän alkoholia ja muuttuneet väkivaltaisemmiksi, ei ole kai juurikaan vähentänyt miesten alkoholinkäyttöä ja väkivaltaisuutta. Mun mielestä olisi suotavaa, että molemmat näistä vähenisivät, ihan sama miesten vai naisten osalta.

Edelleen, fyysinen väkivalta aiheuttaa ihan samalla tavalla henkistä kärsimystä, kuin henkinenkin. Esim. kaikenmaailman pelot, traumat ja minäkuvan hajoaminen, pahimmillaan nekin voivat johtaa itsemurhaan siinä missä jonkun verbaalinen ilkeily. Se, että joku antaa sulle turpaan, ei yleensä tarkoita että homma olisi sillä selvä heti kunhan mustelmat ovat parantuneet, vaan kyllähän siihenkin liittyy hyvin usein tuollaista syvästi ilkeää käytöstä, jonka itse leimaat pelkkien "pikkunarttujen" alueeksi, lisäksi vielä toisen häpäiseminen fyysisellä alueellakin. Usein se fyysinen väkivalta on vaan jäävuoren huippu siinä vahvemman hampaissa olemisessa, vähän niinkuin varoitus muille, että näin teidänkin käy jos tuo muu kiusaaminen ei riitä pitämään hiljaisena. Mä en todellakaan kadehdi niitä poikia ja tyttöjä, jotka henkisten arpien lisäksi saivat vielä mustelmatkin, sellaista väkivaltaa taas en ole tavannut, joka ei vaikuttaisi myös uhrin psyykeen.

Ei noin lahjakkaasti sanoja suuhun asettavan ihmisen kanssa kerta kaikkiaan voi edes keskustella. Edelleenkin, voisit päättää siitä keskustellaanko nyt peruskouluikäisten käytöksestä ja väkivallasta vai aikuisten? Minä en ole havainnut ympäristössäni mainitsemasi kaltaista maskuliinisuuden arvostuksen nousua. Pikemminkin kaikenlainen nörtismi ja hörhöily tuntuu olevan in lapsilla ja nuorilla. Joskus muinoin 13-vuotiaat harrastivat liikuntaakin, nykyään playstationia ja ottolonkeroita. Minusta kalpea pullero teini-ikäisenä selkävaivainen lapsi ei ole maskuliininen.

Vadim kirjoitti: Sivustahuutaisin vielä, että oman kokemukseni mukaan poikien(kin) huonoon käytökseen puututaan liian harvoin.

koulukiusaamiselle ollaan joskus hyvin sokeita. koko ala-asteen rinnakkaisluokan poika kiusasi minua (haukkui, pilkkasi, laittoi liikkeelle perättömiä juoruja, tyrkki ohimennessään) mutta oliko hän jälki-istunnossa kertaakaan, vaikka esim. luokanvalvojani tilanteen tiesi? no ei! minä sen sijaan olin, kun eräs päivä sain tarpeekseni ja löin tarjottimella ruokalassa.
huomasin myös, että yleensä suurimmat kiusaajat ovat suurimpia valittajia. pikkuveljeni oli pieni ja hintelä nuorempana ja naapurin häntä hieman isompi poika kiusasi häntä (varasti/piilotti/rikkoi lelut, löi, vaati ryömimään piikkipensaan läpi, ajoi pyörällä käden yli...). sitten jos puolustin veljeäni (en siis ollut naapurin poikaa isompi, hän taas reilusti isompi veljeeni verrattuna) valitti poika vanhemmilleen että minä olen häntä kiusannut, vienyt leluja (jotka kuuluivat veljelleni) tai lyönyt. vanhemmat sitten valittivat minun vanhemmilleni. omat vanhemmat tosin tiesivät asian laidan, joten ei minua toruttu veljen puolustamisesta.

Pehmis kirjoitti:Edelleenkin, voisit päättää siitä keskustellaanko nyt peruskouluikäisten käytöksestä ja väkivallasta vai aikuisten?

Ihan peruskouluikäisistä itse olen puhunut. (väki)vallankäytön rakenteet taitavat kuitenkin olla aika samat, puhuttiin sitten lasten koulu- tai aikuisten työpaikkakiusaamisesta tai jopa perheväkivallasta.

Kyllähän tavallaan pleikkaripelaaminenkin on maskuliinista, yleensä perinteisesti kaikilla koneilla räpeltäminen/nörtteily/tekniset hommat (älyä, ei tunnetta) on taidettu mieltää enemmän poikien jutuksi, mitä nyt koneet ovat vaihtuneet mopoista tietokoneisiin. Pelien aiheet ja arvotkin taitaa olla aika miehisestä maailmasta, niissä tuo fyysisyys vaan on virtuaalitasolla. Ehkä et vaan osaa katsoa.

hermine kirjoitti:Ehkä et vaan osaa katsoa.

Tai sitten en ole valinnut valmiiksi mitä haluan nähdä, kun katson. Jos päättää että mannapuuro on maskuliinisen väkivallan symboli, kyllähän se varmasti siltä alkaa näyttää kun katsoo tarpeeksi. Kupliikin uhkaavasti ja saattaa kiehahtaa.

Pehmis kirjoitti:

hermine kirjoitti:Ehkä et vaan osaa katsoa.

Tai sitten en ole valinnut valmiiksi mitä haluan nähdä, kun katson. Jos päättää että mannapuuro on maskuliinisen väkivallan symboli, kyllähän se varmasti siltä alkaa näyttää kun katsoo tarpeeksi. Kupliikin uhkaavasti ja saattaa kiehahtaa.

Sun mielestä siis tyttöjen ajatellaan olevan yleensä yhtä kiinnostuneita tietokonepeleistä ja nörtteilystä kuin poikien?

Sinähän se tässä näet henkisen väkivallan sukupuolittuneesti, kun minun mielestäni kummatkin sukupuolet syyllistyvät siihen yhtälailla.

hermine kirjoitti:Sun mielestä siis tyttöjen ajatellaan olevan yleensä yhtä kiinnostuneita tietokonepeleistä ja nörtteilystä kuin poikien?

Ei ku mun mielestä mannapuuro on aggressiivisen repression multilateraalinen symboli, jonka vaikutus kumuloituu jokaisella keittokerralla sitä nauttineiden ihmisten psyyken synkimpiin kerrostumiin. Jos Bill Gates on uuden maskuliinisuuden ilmentymä, tytöt - teillä ei ole enää ikinä mitään pelättävää tulevaisuuden miehiltä.

Pehmis kirjoitti:

hermine kirjoitti:Sun mielestä siis tyttöjen ajatellaan olevan yleensä yhtä kiinnostuneita tietokonepeleistä ja nörtteilystä kuin poikien?

Ei ku mun mielestä mannapuuro on aggressiivisen repression multilateraalinen symboli, jonka vaikutus kumuloituu jokaisella keittokerralla sitä nauttineiden ihmisten psyyken synkimpiin kerrostumiin. Jos Bill Gates on uuden maskuliinisuuden ilmentymä, tytöt - teillä ei ole enää ikinä mitään pelättävää tulevaisuuden miehiltä.

No ei sit keskustella. Mua vaan kiinnostaisi edelleen, miksi puhut jatkuvasti henkisen väkivallan yhteydessä vain tytöistä ja fyysisen väkivallan yhteydessä vain pojista.

hermine kirjoitti:No ei sit keskustella. Mua vaan kiinnostaisi edelleen, miksi puhut jatkuvasti henkisen väkivallan yhteydessä vain tytöistä ja fyysisen väkivallan yhteydessä vain pojista.

Sanan "vain" olet asettanut tulkintaasi itse, kuten monet muutkin sanat mitä en ole kirjoituksissani sanonut sen paremmin suoraan kuin rivien välistäkään. Enpä ole esim. missään kohden ihannoinut fyysisyyttä, suoruutta tms. Minua kiinnostaisi luetko oikeasti mitä kirjoitan vai luetko sitä mitä haluat lukea?

Pehmis kirjoitti:

hermine kirjoitti:No ei sit keskustella. Mua vaan kiinnostaisi edelleen, miksi puhut jatkuvasti henkisen väkivallan yhteydessä vain tytöistä ja fyysisen väkivallan yhteydessä vain pojista.

Sanan "vain" olet asettanut tulkintaasi itse, kuten monet muutkin sanat mitä en ole kirjoituksissani sanonut sen paremmin suoraan kuin rivien välistäkään. Enpä ole esim. missään kohden ihannoinut fyysisyyttä, suoruutta tms. Minua kiinnostaisi luetko oikeasti mitä kirjoitan vai luetko sitä mitä haluat lukea?

Piti nyt lukea vielä oikein uudestaan, mutta en huomannut, että yhdessäkään kohdassa puhuessasi henkisestä väkivallasta olisit käyttänyt edes mitään sukupuolineutraalia ilmaisua, vaan puhe oli aina tytöistä (ja päinvastoin fyysisen väkivallan kohdalla). Siksi mielestäni tuo "vain" on ihan perusteltu. Mielestäni oikeastaan joka kohdassa, missä 2 edellistä olivat jonkinlaisessa vertautuvassa suhteessa, asetit fyysisen ja suoran (kirjoittamasi perusteella poikatyylisenä pitämäsi) väkivallan jollain tapaa vähemmän pahaksi/haitalliseksi tai reilummaksi kuin tyttötyylisen epäsuoran ja henkisen. Esim:

Kyllä minä muistelen melkein lämmöllä niitä harvoja kertoja kun sain peruskouluikäisenä nekkuuni numeroa isommilta tai astetta psykommilta jätkiltä kun vertaa niihin rassukoihin jotka joutuivat koulun kuningattarien hampaisiin ja niihin traumoihin mihin ne syvästi ilkeät pikkunartut jälkeensä jättivät.

hermine kirjoitti:Piti nyt lukea vielä oikein uudestaan, mutta en huomannut, että yhdessäkään kohdassa puhuessasi henkisestä väkivallasta olisit käyttänyt edes mitään sukupuolineutraalia ilmaisua, vaan puhe oli aina tytöistä (ja päinvastoin fyysisen väkivallan kohdalla). Siksi mielestäni tuo "vain" on ihan perusteltu. Mielestäni oikeastaan joka kohdassa, missä 2 edellistä olivat jonkinlaisessa vertautuvassa suhteessa, asetit fyysisen ja suoran (kirjoittamasi perusteella poikatyylisenä pitämäsi) väkivallan jollain tapaa vähemmän pahaksi/haitalliseksi tai reilummaksi kuin tyttötyylisen epäsuoran ja henkisen. Esim:

Kyllä minä muistelen melkein lämmöllä niitä harvoja kertoja kun sain peruskouluikäisenä nekkuuni numeroa isommilta tai astetta psykommilta jätkiltä kun vertaa niihin rassukoihin jotka joutuivat koulun kuningattarien hampaisiin ja niihin traumoihin mihin ne syvästi ilkeät pikkunartut jälkeensä jättivät.

Vastaa kahteen kysymykseen suoraan:

1. Sanoinko silti missään kohtaa, että henkinen väkivalta on naisten yksinomaisuutta tai fyysinen miesten?

Jos sanoin, olet oikeutettu käyttämään sanaa "vain." Jos taas puhutaan itse asiasta eikä sinun tulkinnoistasi ja asenteistasi, niin oletko jotenkin eri mieltä siitä, että lasten vallitsevina väkivaltamuotoina pojat tappelevat ja tönivät, tytöt ovat henkisen väkivallan käyttäjiä?

Tämä kenties harhainen käsitykseni saattaa johtua siitä, että ollessani kouluikäinen en koskaan nähnyt tai kuullut tyttöjen harjoittavan fyysistä väkivaltaa? En ole myöskään kokenut sitä parisuhteissa, enkä tunne ketään joka olisi kokenut. Olen elänyt vissiin tyhjiössä, kun väitän että naisten harjoittama fyysinen väkivalta on poikkeusilmiö? Tytöillä/Naisilla on kuitenkin koko tämän ajan ollut omat väkivaltansa keinot. Olenko kokemusteni kanssa oikeasti poikkeusyksilö?

2. Sanoinko jossain, että fyysinen väkivalta olisi reilumpaa?

Sanoin vain, että se on näkyvämpää, ja siksi siihen on helppo puuttua. Vanhemmat ja opettajat näkevät mustelmat mutteivat sielun haavoja.

En minä sanonut että ne pahoinpitelyt olisivat olleet minusta kivoja, mutta vaikka kahta mustelmaa ja hetkellistä pahaa mieltä en laske ihan saman luokan jutuksi kuin esim. sellaiseksi, että joku ei uskalla käydä koulussa lainkaan koska ilkeät nartut pitävät huolen siitä, että heidän sylkykuppinsa on siitä koko ajan tietoinen? Kysymys oli esimerkistä, että henkinen väkivaltakin voi olla vakavasti haavoittavaa, ja jopa pahempaa kuin koulupoikien muksiminen. Ei fyysisen väkivallan seurausten vähättelystä. Ei minusta tuntunut lainkaan reilulta saada kuonooni isommalta kaverilta. Silti en haluaisi vaihtaa paikkaan sen yhden tytön kanssa, jota ei kertaakaan lyöty, mutta joka on tietääkseni vieläki melko lailla maahan lyöty ihminen. From girls with love.

Ja vielä lopuksi:

Arvostaisin kovasti jos et asettaisi suuhuni sellaisia mielipiteitä joita en ole ääneen lausunut. Joku vähän tyhmempihän voisi muuten vaikka kirjoitustesi perusteella luulla, että kunnioitan fyysistä väkivaltaa ja/tai pidän naisia yleisesti epäreiluina ja kieroina. Mikään ei voisi olla kauempana totuudesta. Pidän kumpaan tahansa väkivallan muotoon turvautuvia lähtökohtaisesti paskasakkina, ja suomalaisia sukupuoleen katsomatta lähtökohtaisesti suoraselkäisenä ja luotettavana kansana.

hermine kirjoitti:Piti nyt lukea vielä oikein uudestaan, mutta en huomannut, että yhdessäkään kohdassa puhuessasi henkisestä väkivallasta olisit käyttänyt edes mitään sukupuolineutraalia ilmaisua, vaan puhe oli aina tytöistä (ja päinvastoin fyysisen väkivallan kohdalla).

Ja vielä, huomiokyvyn parantamiseksi, lainaan aiempaa viestiäni:

Nykyään jo ala-asteikäiset tytöt hakkaavat ja potkivat toisiaan melko surutta siinä missä pojatkin.

Tästä huomaamme että vain lakimiehellä on silmää ja tarmoa pärjätä väistelymestarille.

AarneAnkka kirjoitti:Tästä huomaamme että vain lakimiehellä on silmää ja tarmoa pärjätä väistelymestarille.

Aivan. Propsit Pehmikselle siitä, että jaksaa vääntää ja vieläpä asialinjalla.
Allekirjoittaneelta pala(isi/oi) pinna aika nopeasti mokoman kanssa.
[edit: Nyt palo käpy.]

Pehmis kirjoitti:Tämä kenties harhainen käsitykseni saattaa johtua siitä, että ollessani kouluikäinen en koskaan nähnyt tai kuullut tyttöjen harjoittavan fyysistä väkivaltaa? En ole myöskään kokenut sitä parisuhteissa, enkä tunne ketään joka olisi kokenut. Olen elänyt vissiin tyhjiössä, kun väitän että naisten harjoittama fyysinen väkivalta on poikkeusilmiö? Tytöillä/Naisilla on kuitenkin koko tämän ajan ollut omat väkivaltansa keinot. Olenko kokemusteni kanssa oikeasti poikkeusyksilö?

Varmaan voidaan jollakin tarkkuudella sanoa, että pojat ovat (olleet) tyttöjä avoimemmin aggressiivisia (johtuipa se sitten luontaisista taipumuksista tai vain siitä että se sallitaan heille helpommin). Oman kokemukseni mukaan, niin tyttö- kuin poikaporukoissakin aika tasapuolisesti viihtyneenä, molemmat sukupuolet ovat kouluaikoina harjoittaneet varsin pitkälle menevää henkistä väkivaltaa - sukupuolien välillä on ollut keskimääräistä eroa ennemminkin sen laadussa kuin määrässä (tytöt vihjailevat, piilovittuilevat ja klikkiytyvät siinä missä pojat painostavat, uhkailevat ja käyttävät sanoja avoimen vahingollisesti ja provokatiivisesti). Jos väität ettet ole tutustunut poikien henkiseen väkivaltauniversumiin, pidän sinua ainakin oman todellisuuteeni nähden poikkeavana.

Ihmisiä voi kohdella monella tavoin huonosti. Hienovaraisemmat tavat johtavat eskaloituessaan vähemmän hienovaraisiin ja lopulta avoimeen aggressioon. Avoin aggressio aiheuttaa vähemmän ilmeisten väkivaltamuotojen tavoin henkistä vahinkoa, mutta lisäksi myös fyysisiä vaurioita. Siksi pidän sitä yleisesti ottaen pahimpana mahdollisena tapana ratkoa konflikteja ja purkaa paineita, joskin myös henkinen väkivalta on vielä varsin kaukana väkivallattomasta tavoitetilasta.

Olisi ehkä kuitenkin syytä tehdä ero peruskoulun välituntien turpaanvetomenojen ja täysimittaisen fyysisen väkivallan välille. Olen ymmärtänyt, että koulupoikien väliset nujakoinnit useimmiten vastaavat osapuilleen leijonanpentujen painiotteluja: otteet ja asenne ovat periaatteessa samoja joita aikuinen leijona soveltaa tappaakseen, mutta tilanteessa on kuitenkin tietyt suhteellisen turvalliset rajat (en silti sano, etteikö tällaista tilannetta koettaisi uhkaavana). Ylilyöntejä sattuu välillä, mutta kaikille osapuolille on selvää milloin sopivuuden raja on ylittynyt. Täysimittaisessa väkivallassa rajoja ei sen sijaan samalla tavalla ole.

Mitä näkyvämpää eli eskaloituneempaa väkivalta on, sitä helpompaa siihen puuttuminen tietenkin on. Tilanteessa, jossa henkinen nälviminen on johtanut fyysiseen väkivallantekoon (yhdistettynä turpaanvetäjän itsekontrollin pettämiseen), ei ole reilua eikä järkevää puuttua ainoastaan tilanteen fyysiseen osaan. Toisaalta järkevää ei ole sekään, että lapsen käsketään ainoastaan pitämään suu supussa "ettei tule turpaan". Kaikilla ihmisillä on aggressioita, jotka käsittelemättä jäädessään purkautuvat tavalla tai toisella, eivätkä siinä suun sulkemiset auta.

Ainoa tapa saada lapset tai aikuiset käyttäytymään väkivallattomasti on antaa heille välineitä käsitellä aggresiotaan rakentavilla tavoilla - ei tukahduttamalla.