Kitinä

Pehmovanukas kirjoitti:Pahin mahdollinen virhe on ryhtyä parittamaan ketään.

Kai sellaisiakin tilanteita tulee vastaan että ulkopuoliset yrittävät pelastaa hajoamassa olevaa parisuhdetta koska heidän mielestään pari näyttää niin söpöltä yhdessä (eivätkä ongelmat näy ulospäin)?

AarneAnkka kirjoitti:

segma kirjoitti:Mahdotonta näillä tähänastisilla kokemuksilla uskoa, että kukaan sellainen, josta itse voisin olla kiinnostunut kiinnostuisi minustakin. Ja vaikka kiinnostuisikin, niin ei kovin rohkaise, kun pohjalla on tällainen kokemus.

Mutta onko maailma muuttunut mihinkään tuon kokemuksen jälkeen? Jos lottoaa, eikä voita ja pettyy, niin onko uudella lottoamisyrityksellä epätodennäköisempää voittaa kuin edellisellä?

Kyseessä on puhtaasti asennekysymys.

Niin. Eihän se todennäköisyys miksikään muutu. Eli käytännössä se pysyy yhtä alhaisena kuin ennenkin. Viiden "hereilläolovuoden" aikana on kokonaista kerran sattunut käymään kiinnostukset yksiin ja se oli tämä nimenomainen kerta.

Mutta noin muuten todennäköisyyksistä puhuminen on täyttä paskaa tällaisissa jutuissa. Joka hetki on erilainen ja jokaisesta yksittäisestä hetkestä tulos on täysin todennäköisyydestä riippumaton. Ainakin näin haluan uskoa.

segma kirjoitti:kaikenlaista

Hitto, toi jannu on saletisti sukua mulle

McJanne kirjoitti:

segma kirjoitti:kaikenlaista

Hitto, toi jannu on saletisti sukua mulle

En myönnä mitään! Mutta jos sukulaisuusetuihin kuuluisi tuollainen kuontalo kuin sinulla näemmä on, niin ei haittaisi välttämättä ensinkään.

segma kirjoitti: En myönnä mitään! Mutta jos sukulaisuusetuihin kuuluisi tuollainen kuontalo kuin sinulla näemmä on, niin ei haittaisi välttämättä ensinkään.

Joo, kyllä tällä heruu! (not)

Nyt en oo enää yhtään varma, missä ketjussa mä meen..mut mul on ihan vitun stressaava "stalkkeri". Se on kyl lopettanu soittelemasta ja tekstailemasta..mut törmäilen siihen aina vahingossa. Viimeks eilen.
Ongelmalliseks tän tilanteen tekee se, et mun on todella vaikea (öh?) todistaa muille (vai miten sen nyt sanois?), et miten ahdistava tää kundi on..ku aikasemmin kuiteskin oltiin tuttuja/ns.puolikavereita, ja se on kerran jopa nukkunut mun sängyssä yhden yön. (Siis nimenomaan nukkunut, ei mitään muuta.) Mun ei ois tietystikään pitänyt missään tapauksessa päästää sitä mun luokse yöksi, mutta kun kiltti olen..halusin auttaa toista, kun sillä oli tosi paska fiilis ja se meinas/uhkas tehdä jotain pahaa omalle ex-muijalleen tai tytön uudelle miehelle.
No oli miten oli..tää on ehkä aika pitkä tai sekava juttu..en nyt jaksa tarkemmin kirjottaa. Mut nyt vittu se meni tekee viimeisimmän virheensä. Eli käväsin eilen kantabaarissani yhdellä siiderillä..ja tää kundi tuli jotain selittää, et "ootko sä vielä vihanen mulle?". Vastasin ihan ilosesti jotain, että "kaikki hyvin"..ja sanoin vielä sen kymmenennen kerran, että en todellakaan ole kiinnostunut siitä ja en halua se kanssa suhdetta ja että ne on ihan muut ihmiset kenestä olen romanttisesti kinnostunut. Sit mun siideri loppu, ja sanoin että mun pitää lähteä. Sit tää yritti suudella mua..en suostunu..sit se otti mua niin lujasti kiinni, ja yritti edelleen jotain pussailla ja sano jotain että "en mä päästä sua lähtee". Vedin itteni väkisin irti, jolloin se viel kävi käsiksi mun perseeseen. Jolloin juoksin hyvin nopeasti ulospäin, ja huusin baarin ovelta "moido" aika tylysti.
Siis uskomatonta meininkiä. Tää ei todella jää tähän.

(Jaa no, en sit tiiä miks tää kaikki oli pakko tänne kertoa. Kiukuttaa!)

Jippii. Mullakin on ihan ikioma stalkkeri

Se on joku semmonen tyttö, jota mä olen onnistunut koskettamaan niin syvästi, että se on jo vuoden mua seurannut ja tullut aina kertomaan kuinka paljon se inhoaa mua ja että kuinkan kamala ihminen mä oon. Mä en ole sitä kyllä koskaan tavannut, nkä edes tiedä siitä mitään, mutta se taas tuntee mut todella hyvin. Se varmaan vaanii nytkin tuolla metsässä jossain puskassa.

Se tyttö on kyllä hieman outo. Se aina kertoo sellasia fantasiatarinoita muiden naisten aviomiehista ja että kuinka sillä vois olla peliä jonkun varatun ukkomiehen kanssa. En kyllä tiedä onko ne jutut totta, vai lukeeko se niitä sinäminästä.

Mut en se aika reppana. Et joku voikin vuoden ajan olla niin verisesti loukkaantunut jostain vanhasta provoketjusta. Se on kai sellainen höperö, joka elää vaan netissä, ja joka ei voi luopua katkeruudestaan missään kohtaan. Eiks tommonen oo hieman outoa aikuiselta ihmiseltä. Mä olen ainakin aina luullut, ettei tää olisi niin vakavaa?

Sinkkumasa: muah.

Mä tiiän kenestä sä puhut.

Joko vastenmielisyyteni tai löyhä moraalini on säästänyt minut stalkkereilta.

Sinkkumatti kirjoitti:Jippii. Mullakin on ihan ikioma stalkkeri

Se tyttö on kyllä hieman outo. Se aina kertoo sellasia fantasiatarinoita muiden naisten aviomiehista ja että kuinka sillä vois olla peliä jonkun varatun ukkomiehen kanssa. En kyllä tiedä onko ne jutut totta, vai lukeeko se niitä sinäminästä.

No huh! Onpa outoa fiktiivistä tarinaa! Seuraavaksi varmaan kerrot, että se varattu ukkomies on jostain hemmetin norjasta!

Sinkkumatti kirjoitti:Jippii. Mullakin on ihan ikioma stalkkeri

Se on joku semmonen tyttö, jota mä olen onnistunut koskettamaan niin syvästi, että se on jo vuoden mua seurannut ja tullut aina kertomaan kuinka paljon se inhoaa mua ja että kuinkan kamala ihminen mä oon. Mä en ole sitä kyllä koskaan tavannut, nkä edes tiedä siitä mitään, mutta se taas tuntee mut todella hyvin. Se varmaan vaanii nytkin tuolla metsässä jossain puskassa.

Se tyttö on kyllä hieman outo. Se aina kertoo sellasia fantasiatarinoita muiden naisten aviomiehista ja että kuinka sillä vois olla peliä jonkun varatun ukkomiehen kanssa. En kyllä tiedä onko ne jutut totta, vai lukeeko se niitä sinäminästä.

Mut en se aika reppana. Et joku voikin vuoden ajan olla niin verisesti loukkaantunut jostain vanhasta provoketjusta. Se on kai sellainen höperö, joka elää vaan netissä, ja joka ei voi luopua katkeruudestaan missään kohtaan. Eiks tommonen oo hieman outoa aikuiselta ihmiseltä. Mä olen ainakin aina luullut, ettei tää olisi niin vakavaa?

Joojoo, nuku lisää unelmia yksinäisessä yössäsi. Olet mielestäni harvinaisen moukkamainen yksilö, ja aina kun alat paasaamaan moskaasi, kommentoin sen mukaisesti. (Tämä aloitus on juuri tyypillistä tuubaasi - MOT)
Onhan se stalkkaamista, kun sinusta ei pidä. Voi parkaa..
Manala nyt on hyvin pitkälle samaa maata kanssasi, ja sen olen sille sanonut, joten enpä voi ihmettele miksi sekin tulee kuoroon kanssasi... olette mitä olette =D. Hameet sopisivat molemmille, kun käyttäydytte kuin akat vihjaillen.

Ja ukkomies? Hohhoijaa...
Jos olisikin, niin entä sitten? Mutta eivätpä ole naimisissa, ja onhan sitä ennenkin miehet sivusuhteilleet.. =D

Jessus mitä sakkia. Tässä olisi taas ainekset kunnon sossupornoon, mutta kaikki jätetään kertomatta. Pellet.
Sinänsä tiukkaa, että jotkut vihjaillen heittävät jostakin josta tod.näk. kenelläkään ole mitään vitun hajua kenestä on kyse, mutta sitten tämä neropatti tulee ja nostaa kätensä ylös: Se olen mä! Tämä huuto sitten tulee joltain nimimerkiltä, jota kukaan ole koskaan nähnyt missään.

Kertokaa nyt vittu kaikki tai antakaa olla. Miten ja missä tämä stalkkaus tapahtuu / on tapahtunut? Miksi? Miksi siitä tietää se ja se? Nää teidän tarinat on vittu kuin "Olipa kerran, mutta ei enää. Loppu."


Mäki tiedän yhden, joka tietää et mä tiiän mitä se teki sille yhdelle, ketä en viitti täs mainita ettei se yks, jonka tää ei halua saavan tietää, sais tietää.

Käsi ylös keistä on kyse.

SnapaHead kirjoitti:kenelläkään ole mitään vitun hajua kenestä on kyse, mutta sitten tämä neropatti tulee ja nostaa kätensä ylös: Se olen mä! Tämä huuto sitten tulee joltain nimimerkiltä, jota kukaan ole koskaan nähnyt missään.

Snapa hyvä. Sehän tässä idea olikin. Juuri tämä kyseinen nimimerkki käy palstalla luemassa muiden kirjoituksia, kirjoittamatta itse sanaakaan. Se aina lueskelee, suuttuu ja sitten flirttipuiton puolelle päästää itkunsa valloilleen kuin pikkupoika. Tänne sillä ei kyllä koskaan ole mitään sanomista mihinkään ketjuuun. Tai jos sillä on, ne sanottavat on niin jonninjoutavaa ja kuivaa horinaa savimajojen mokkakikkeleistä tai varatuista ukkomieshaaveista, että kaikki lukijat nukahtavat jo ekan lauseen kohdalla.
Paljon muuta se ei olekaan aikaan saanut. Eiku hetkinen on se. Se tekaisee uuden nimimerkin, tai soittaa suutaan mustanikin suojista, niinkuin sillä olisi jotain merkitystä kun ei sitä muutenkaaan kukaan kuitenkaan tunne.

Mut on se varmaan todella kakkamaista olla noin verisesti loukkaantunut, että se on jaksanut jo vuoden pitää vihaansa ylla, ja aina jaksaa tulla samaan aikaa sättiin avautumaan. Itseasiassa, mä olen alkanut epäilemaan että se on tainnut rakastua muhun aika pahasti. Tää ois vähän niinQ et rakkaudesta se hevonenkin potkii. Vai mitä mnxxx, rakas pikkustalkkaajani?

Stalkkerini on jo pitkään viettänyt hiljaiseloa, onneksi.
Hiukan ehkä jännittää kun mies on menossa viikonlopuksi sukuloimaan ---> stalkkerin yhteydenotot viime aikoina sijoittuneet juuri niihin harvoihin päiviin jolloin mies poissa, joka taas pistää nopsaan mielikuvituksen liikkeelle vähintään puskavakoilusta.
Tai sitten se on soluttautunut tänne, jonne toki aina raportoin kun vietän yksinäisiä iltoja kauhuelokuvien parissa *laukkaalaukkaa*

NomenNescio kirjoitti: Joojoo, nuku lisää unelmia yksinäisessä yössäsi. Olet mielestäni harvinaisen moukkamainen yksilö, ja aina kun alat paasaamaan moskaasi, kommentoin sen mukaisesti. (Tämä aloitus on juuri tyypillistä tuubaasi

Ai tää on tää. Noh nyt mulle selvis, miksei se pidä minustakaan. Niin monesti olen saanut asiasta kuulla ja joskus muistaakseni jopa YV:n voimalla.

Itse aiheeseen. Eipä ole täältä netin ihmeellisestä maailmasta löytynyt ainuttakaan perässä roikkujaa, kumma juttu!

Tällä hetkellä tai pitkään aikaan ei elämääni ole kuulunut stalkkereita mutta onhan tuota näistäkin, eri muodoissaan kokemusta..

Yhdestä eksästä sain stalkkaajan itselleni 6,5 vuodeksi. Hän myös hankki itselleen aika ajoin apureita, että oloni olisi entistäkin hankalampi. Onki tietoonsa uudet osoitteeni ja puhelinnumeroni vaikka molempia muutinkin useampaan osoitteeseen ja olivat salaisia, aina se keinot keksi. Ei ollut kivaa. Välillä sai omaan kotiinsa mennä kiertoteitä jne kun ei voinut tietää oliko se perässä tai oliko lähettänyt jonkun toisen perääni.

Sitten oli tää yks tyttö. Oltiin joskus lapsena samassa askartelukerhossa mutta ei koskaan ystäviä, sitten tää neitokainen iskeytyy minuun kuin takiainen kiinni 10 vuotta myöhemmin iltalukiossa. Valikoi itselleen samat kurssit kuin minulla ja alkaa soitella. Aluksi en osannut pitää häntä mitenkään vaarallisena ja olin hänelle perusystävällinen, puhuin kun tuli puhuttelemaan, kerran taisin lähteä koulun kahvilaan istumaan välitunnilla kun pyysi jne. Sitten tämä alkaa soitella mulle päivittäin ja sitten alkaa tulla ihan ihme kirjeitä, sellaisia 5-10 arkkia pitkiä selvityksiä kaikesta mahdollisesta ja niitä tuli useita kertoja viikossa. Alkoi ahdistamaan. Koitin ensin nätisti sanoa, että älä hei soita ihan joka päivä jne. mutta lopulta oli sitten pakko sanoa rumasti kun ei muten ymmärtänyt. Loukkaantui verisesti tyttöparka mutta loppuipahan stalkkaaminen kuitenkin. Tätä stalkkausta kesti yhteensä noin 3 vuotta.

Itse en kai ole koskaan stalkannut ketään.. Jos ei sitten niitä teiniajan ihastuksia oteta huomioon stalkkauksina kun oli johonkin poikaan kuralla ja sitten soitti sille mutta ei sitten uskaltanutkaan sanoa mitään ja laittoi puhelimen kiinni. Oliko se stalkkausta? Otettakoon huomioon, että noina aikoina ihastuksen kohde vaihtui vähintäänkin kuukauden välein joten ei nyt kovin montaa kertaa tullut samaa poikaa kiusattua

Mullakin on stalkkeri, ehkä sieltä lievimmästä päästä, mut kuitenkin. Ollaan yhen yhdistyksen kautta tekemisissä, joten olen yrittänyt pitää välimme ok:ina, ettei tulis siellä hankaluuksia. Tuhoon tuomittu ajatus näemmä. Aiemmin siltä tuli tekstareita tai soittoja joka päivä, että hän on nyt sattumalta tässä lähellä sun kotias, voitasko nähä. Vastasin aina, että nyt on hirveesti kiireitä, ei millään ehi. Hää tivaa sit tarkempia yksityiskohtia mun menemisistä ja kiireistä, et jos vaikka viis minuuttia olis aikaa.

Sit hää uskaltautu lähentelemään eli yrittämään jotain ihme pussailua tän yhdistyksen jonkun kokouksen jatkoilla. Sanoin suoraan, että en ole kiinnostunut hänestä, kiitoksia vaan. Hän loukkaantui verisesti ja lähti vihaisena pois palaten kuitenkin hetken kuluttua takaisin. AAAAAARGH!

Soitot ja tekstiviestit ovat harvenneet, mutta eivät loppuneet. Olen ottanut linjakseni olla vastaamatta niihin. Yhden kerran keksi soittaa tuntemattomasta numerosta, jolloin taas jouduin kuuntelemaan hänen jaaritteluaan jonkun korttipelin säännöistä ja ehdottelua tapaamisesta. Nyt hän on lähettänyt kaksi erittäin vihaista tekstaria, vastaamattomuuteni takia. Niihinkään en ole vastannut. Jospa tää vaikka pian loppuis...

Ei ole ollut. =(

Itse olen kylläkin stalkkaillut.

Angita kirjoitti:Vastasin aina, että nyt on hirveesti kiireitä, ei millään ehi.

Tosta se ongelma just tuleekin, kun sit se alkaa elättelemään turhaa toivoa sen sijaan että vaan ottaisi vihjeestä vaarin ja luovuttaisi. Väännä sille vaan rautalankaa.

Ja vääntäkää mullekin rautalankaa, naiset, pliis.

Sanoin suoraan, että en ole kiinnostunut hänestä, kiitoksia vaan. Hän loukkaantui verisesti ja lähti vihaisena pois palaten kuitenkin hetken kuluttua takaisin. AAAAAARGH!

... paitsi että taisitkin vääntää, ja se ei vaan mennyt jakeluun? No sitten se äijä on pönttö.

AarneAnkka kirjoitti:

Angita kirjoitti:Vastasin aina, että nyt on hirveesti kiireitä, ei millään ehi.

Tosta se ongelma just tuleekin, kun sit se alkaa elättelemään turhaa toivoa sen sijaan että vaan ottaisi vihjeestä vaarin ja luovuttaisi. Väännä sille vaan rautalankaa.

Joo, ja karhun nähdessään olis leikittävä kuollutta, mutta minkäs sitä typerille jaloilleen voi..

Jos sä saat kilpakosijasta psyko-viboja, niin ei oikein tee mieli alkaa tylytellä menemään. Ja niistä vanhoista ikävistä psyko-kokemuksista jää arpia kaunosieluun, joista saa sitten kärsiä kaikki vähemmän psykotkin.

AarneAnkka kirjoitti: Ja vääntäkää mullekin rautalankaa, naiset, pliis.

mites niitten kanssa tehdään, jotka hiippailee ympärillä, mutta eivät saa mitään selkeää aloitetta tehtyä? ei niille voi vaan ihan yht'äkkiä paukasta, että "mä en ole sitten niin maan yhtään kiinnostunu susta, voisitko jättää rauhaan?"

par-sky kirjoitti:mites niitten kanssa tehdään, jotka hiippailee ympärillä, mutta eivät saa mitään selkeää aloitetta tehtyä? ei niille voi vaan ihan yht'äkkiä paukasta, että "mä en ole sitten niin maan yhtään kiinnostunu susta, voisitko jättää rauhaan?"

No jos ne ei tee aloitetta, ne ei kai häiritsekään? Koita harhauttaa niitä vaikka kaverillasi.

AarneAnkka kirjoitti:

par-sky kirjoitti:mites niitten kanssa tehdään, jotka hiippailee ympärillä, mutta eivät saa mitään selkeää aloitetta tehtyä? ei niille voi vaan ihan yht'äkkiä paukasta, että "mä en ole sitten niin maan yhtään kiinnostunu susta, voisitko jättää rauhaan?"

No jos ne ei tee aloitetta, ne ei kai häiritsekään? Koita harhauttaa niitä vaikka kaverillasi.

tämä on nykyään jo onneksi ohi. se jatkuvasti seurasi, tunki samoihin ryhmiin, änki viereen istumaan niin tunnilla, auditoriossa kuin ruokalassakin, jos se mitenkään oli mahdollista. hiippaili pihalla parin metrin päässä kun menin tupakalle. kirjastossa tuli samaan pöytään. tietokoneluokassa tuli selän taakse seisomaan. jos istuin käytävällä tuli joko lähelle istumaan tai käveli ohi sen seitsemän kertaa. eikä kertaakaan, monen vuoden aikana ole sanonut mulle YHTÄ AINUTTA SANAA.

par-sky kirjoitti:eikä kertaakaan, monen vuoden aikana ole sanonut mulle YHTÄ AINUTTA SANAA.

Vastasiko hän jos puhuit hänelle? Ettei vaan ollu joku tsompie jonka joku poppamies oli langettanut kiroukseksesi...

AarneAnkka kirjoitti:

par-sky kirjoitti:eikä kertaakaan, monen vuoden aikana ole sanonut mulle YHTÄ AINUTTA SANAA.

Vastasiko hän jos puhuit hänelle? Ettei vaan ollu joku tsompie jonka joku poppamies oli langettanut kiroukseksesi...

tämä voi olla mahdollista. kenetköhän poppamiehen mä olen suututtanu

ei, mulla ei ole muistikuvaa että se olisi ikinä, missään tilanteessa sanonut mulle mitään. ehkä se on vaan mykkä...?