Miksi erosit?

[Zeb]

Uskon kuitenkin myös, että kyseinen miekkonen kyllä muistaa (eri asia on, pystyykö kertomaan päin naamaa).

Arvostan itsekin asioiden käsittelyä ja itsetutkiskelua. Voisiko joskus silti edes ajatella että "Let sleeping dogs lie ?"

Minun on hirveän vaikea uskoa että 15 v takaisen teiniseurustelun sorkkiminen voisi mitään hyvää tuoda enää kenellekään (ellei sitten hirveän pahaakaan). Ymmärrän asian, jos se oikeasti vaivaa hirveästi itseä, mutta omalla kohdallani menisin ennemmin sitten juttelemaan vaikka psykologin kanssa, koska haluasin tietää miten minua voi vaivata vielä joku iankaikkisen vanha asia, jonka osapuolet olivat vielä monessa mielessä lapsia. (Vai olikohan siis poikakin yläastelainen ?)

[EveryWoman]

Arvostan itsekin asioiden käsittelyä ja itsetutkiskelua. Voisiko joskus silti edes ajatella että "Let sleeping dogs lie ?"

Minun on hirveän vaikea uskoa että 15 v takaisen teiniseurustelun sorkkiminen voisi mitään hyvää tuoda enää kenellekään (ellei sitten hirveän pahaakaan). Ymmärrän asian, jos se oikeasti vaivaa hirveästi itseä, mutta omalla kohdallani menisin ennemmin sitten juttelemaan vaikka psykologin kanssa, koska haluasin tietää miten minua voi vaivata vielä joku iankaikkisen vanha asia, jonka osapuolet olivat vielä monessa mielessä lapsia. (Vai olikohan siis poikakin yläastelainen ?)

Asia ei vaivaa tavalla, johon psykologi voisi kontribuioida mitenkään järkevästi. Olen toki käsitellyt sen omalta puoleltani ja jatkanut elämääni ilman kummempia vaikeuksia, mutta toisen osapuolen osuus tarinasta kuitenkin kiinnostaa (saman ikäisiä olemme). Jos ilmenee ettei toinen nyt aikuisenakaan pysty tai halua asiasta jutella, niin ei se minun elämääni ja tasapainoani kaada. Jäin silti miettimään, miksi kehotat minua olemaan edes yrittämättä selvittää asiaa (vai ymmärsinkö rivien välit väärin?), jos kuitenkin toisaalta olet sitä mieltä ettei siitä välttämättä mitään pahaa seuraisi.

[Zeb]

Jäin silti miettimään, miksi kehotat minua olemaan edes yrittämättä selvittää asiaa (vai ymmärsinkö rivien välit väärin?), jos kuitenkin toisaalta olet sitä mieltä ettei siitä välttämättä mitään pahaa seuraisi.

En kehota, anteeksi, jos jorisen juttujani epäselvästi. Tarkoitus oli vain ihmetellä, että mistä ihmeestä saat motivaation moiseen selvitystyöhön, koska en osannut kuvitella itse tekeväni vastaavaa.

[Faghag]

Olen eronnut suhteistani siksi, että:

1. en pysty luottamaan kehenkään mieheen. Tutkin heidän käytöstään lähes kliinisesti sekä kerään "todistusaineistoja" läiminlyönneistä tms., joita käytän sitten eroon johtavissa riidoissa argumentteina. Olen detaljifanaatikko, joka omaa valokuvamuistin, kirottu ominaisuus.

2. en ole kovin kärsivällinen. Kun huomaan jonkun epäkohdan, haluan keskustella sen heti pois, eikä minun ole helppo sietää toisen erilaista tapoja käsitellä ja kohdata ristiriitoja.

3. en jaksanut/suostunut odottamaan enkä antamaan toiselle aikaa toipua tai muodostaa asennoitumista tilanteeseen.

4. kaipaan jatkuvaa huomioimista. Haluan tuntea olevani tärkeä ja merkityksellinen, jopa ihana.

5. olen ehdoton ja mustavalkoinen: joko-tai, mitään harmaan aluetta ei ole, vaikka olen yrittänyt kehittää luonnettani sietämään epävarmuutta. En ole tainnut siinä kovin hyvin onnistua.

6. olen vakuuttunut, että yksin eläminen on siitä helppoa, että ei tarvitse ottaa toista huomioon, eikä tarvitse pelätä tulevansa haavoitetuksi tai tuntea itseään hyväksikäytetyksi. Olen valinnut tämän vaihtoehdon mieluummin kuin yhdessä kärsimisen.

7. en osaa rakastaa uhrautuvaisesti, unohtaa itseäni ja tarpeitani. Perusturva kun järkkyy tarpeeksi nuorena, se opettaa ikävällä tavalla itsekkääksi ja kaiken antavan rakkauden kerjäläiseksi. Toki tiedän, että sellaista ei ole olemassakaan.

8. en usko, että elämäni tai luonteeni täydellistyisi siitä, jos minä löytäisin "toisen puoliskoni", sen "oikean ja sopivan". Yksin oleminen ei ole minulla autiomaa vaan puutarha.

9. olen liian vaativa, vaikka en vaadi yhtään enempää toiselta kuin itseltänikään.

10. En osaa pitää miestä prinssinä tai supersankarina, vaan ihan tavallisena ihmisenä, jonka vikoja minun on usein vaikea sietää.

[sivustahuutaja]

1. Ei oikeastaan mikään seurustelusuhde omalta puoleltani: tunteet puuttuivat. Olisi pitänyt tehdä tämä selvemmäksi, mutta toisaalta pidin naista ystävän, jolloin kovin tiukat sanat olivat vaikeita. Nainen toivoi taustalla parisuhdetta, jaksoi katsoa yhden seurustelusuhteeni(2.) läpi ja katkaisi yhteydenpidon aloittaessani toisen(3.). Olisin voinut hoitaa homman vähän paremminkin, mutta olin henkisesti sen verran paskana, etten oikein nähnyt ympärilleni.

2. Puhalsin suhteen poikki, koska aloin tuntea, että minua tarvitaan vain seurustelukumppaniksi, eikä persoonallani ole juurikaan merkitystä.

3. Lopetin suhteen, koska olin itse kiintymässä naiseen, mutten ollut päässyt koko suhteen aikana selville siitä, mitä toinen ajatteli. Vaikea tilanne, mutta riskit tuntuivat liian suurilta = 100km/h suoraan seinään.

4. Halusin rakastua ja löysin hurmaavan naisen. Nopeasti selvisi, että tunteeni olivat vain halua tuntea ja päätin lopettaa suhteen ennen kuin satutan toista.

[segma]

Ensimmäistä vuoden mittaista yläasteaikaista suhdettani en enää osaa pitää vakavana seurusteluna, koska toinen osapuoli ei antanut siihen itsestään oikein mitään (eli se ei ollut hänen osaltaan vakavaa). Sen vuoden kuluttua hän jätti minut sanoilla: "Musta tuntuu että tää ei toimi enää". Seuraavan parisuhteeni myötä tajusin ettei tämä ensimmäinen säätö ollut koskaan oikein toiminutkaan. Lempatuksi tullessani olin kuitenkin vielä siinä uskossa, että kyseessä oli elämäni rakkaus, ja että maailman ainoa minulle sopiva ihminen oli jossakin mielenhäiriössä tai ehkä vanhempiensa pakottamana (!) ajautunut tuollaiseen typerään ratkaisuun. Vasta kun yritin eron jälkeen saada henkilöä juttelemaan kanssani siihen johtaneista syistä, siinä kuitenkaan onnistumatta (vaikka lopulta olin varsin aggressiivinen asian suhteen), aloin tajuta ettei hän ollut oikeastaan koskaan aiemminkaan kertonut minulle itsestään mitään. Olin rakentanut hänen puolensa suhteesta omissa kuvitelmissani, eikä minulla ollut mitään käsitystä siitä, vastasivatko nuo kuvitelmat todellisuutta mitenkään. Hänen ajatuksensa ja motiivinsa ovat minulle vielä tänäkin päivänä täysin hämärän peitossa - ja tämä on historiani ainoa selvittämätön ja sen vuoksi myös osittain käsittelemätön asia. Aion vielä jonakin päivänä korjata tilanteen, eli etsiä sen kaverin käsiini ja keskustella asiat kunnolla halki (oletan, että hänestä on kuitenkin jossakin vaiheessa tullut teoistaan vastuun ottava aikuinen). En silti enää syytä häntä epäkypsyydestä niin kuin heti suhteen jälkeen tein. Ei sen ikäiseltä kai voi odottaakaan kovin kypsää parisuhdetoimintaa.

Heijaa. Löysin yhtenevyyksiä (itse asiassa koko juttu tavallaan menee samaa rataa jokaista lausetta myöten) neljän kuukauden takaiseen lyhytkestoiseen juttuuni (en sano seurusteluksi, koska sitä se ei koskaan kenenkään puolesta ollut), josta olen repinyt toistaiseksi ihan kiitettävät identiteettikriisit. Ainoana erona sukupuolien reversointi ja se, että ikää on/oli molemmilla noin pari kämmentä. Miksi tämä piti todeta? Jaa. Ehkä haen sympatiapisteitä.

[EveryWoman]

...

Heijaa. Löysin yhtenevyyksiä (itse asiassa koko juttu tavallaan menee samaa rataa jokaista lausetta myöten) neljän kuukauden takaiseen lyhytkestoiseen juttuuni (en sano seurusteluksi, koska sitä se ei koskaan kenenkään puolesta ollut), josta olen repinyt toistaiseksi ihan kiitettävät identiteettikriisit. Ainoana erona sukupuolien reversointi ja se, että ikää on/oli molemmilla noin pari kämmentä. Miksi tämä piti todeta? Jaa. Ehkä haen sympatiapisteitä.

Kas, kohtalotoveri!

Jos sinun juttusi oli lyhytkestoinen, pääset ehkä sen yli nopeammin kuin minä pääsin tuosta. Mietin eron jälkeen ihan niin kuin moni muukin vastaavassa tilanteessa, kauankohan mahtaa kestää että se kaveri muuttuu minulle yhdentekeväksi. Siihen meni puolitoista vuotta, eli 1,5 kertaa seurusteluaika. Vielä vuoden kuluttua suhteen loppumisesta olin tilassa, jossa yritin kieltää tyyppiä tulemasta kanssani samaan lukioon (:D) ja siinä epäonnistuttuani harkitsin itse vakavasti toiselle paikkakunnalle muuttamista lukio-opintoja varten. Samaan paikkaan kuitenkin päädyimme, mikä oli jälkikäteen ajateltuna hyvä juttu, sillä ensimmäisen lukiovuoden aikana (etenkin kun hän alkoi seurustella erään friikin muijan kanssa) vasta aloin tajuta millainen ihminen hän oikeasti oli (ei siis mikään paska tyyppi, vaan ihan mukava ja hieno ihminen, mutta minulle varsin sopimaton). Lukion jatkuttua puolisen vuotta kiitin jo onneani siitä, että suhde oli loppunut. Uskon kyllä edelleen, että sama prosessi olisi tapahtunut nopeammin, jos tyyppi olisi suostunut keskustelemaan asioista kanssani avoimesti heti eron jälkeen.

Huomattuani miten täyttä ja hienoa elämäni oli ilman kumppaniakin, päätin olla enää ikinä seurustelematta. Arvelin, etteivät parisuhteet sopisi minulle, kompromissihaluttomalle hedonistille - autuaan tietämättömänä siitä että maailmassa on sellaisiakin ihmisiä joiden kanssa voin elää parisuhteessa ilman kompromisseja kummankaan puolelta.

Vaikka ehkä oletkin tuskissasi tällä hetkellä, muista että se menee ohi vaikka juuri nyt ei siltä tuntuisikaan.

[sinkkumatti]

Olen eronnut suhteistani siksi, että:

Voi luoja.

Lainaan kaiken muun, mutta vaihdan "miehen" tilalle "naisen".
- Hyvältä näyttää..

[AarneAnkka]

Onneksi mä löysin sentään itselleni tän herrasmiesjääkiekkoilijan!

Puhuuhan hän kanssasi kuolemasta, kärsimyksestä ja sairaan musertavasta hämmennyksestä häilyvän elämän edessä?

Äitini puhuu niistä minun kanssani vaikken haluaisi. Hän kovasti tykkää puhua kuolemasta ja kärsimyksestä.

[JoeB]

Kaikki alkoi varsin viattomasti mutta pian mina ja han huomasimme viettavamme paljon aikaa yhdessa. Se oli varsin varikas ja tapahtumarikas kesa jolloin teimme paljon monenlaista kivaa yhdessa, avioliitostakin oli jo puhetta kahdestaan.
Sitten koitti syys ja rikoin hanen sydammensa (kuulemma) jattamalla hanet... silla eihan ekaluokkalaisella voinut olla tyttojen kanssa mitaan tekemista, varsinkaan viela tarhaiassa olevien...

EDIT:
Niin, myohempien suhteiden paattymisiin kuului vastapuolelta ymmarrettavyydeltaan hyvin samantasoisia kommentteja esim. "ma tarvitsen omaa tilaa" ja "sa et ole tarpeeksi lahella" siis samalta henkilolta.

[tuike]

1: V*unnuin, ahdistuin. Jätin, palattiin, jätin, palattiin. Tein pojan elämästä helvettiä ja lopulta se karkasi Lappiin.
2: Liikaa kakskymppiselle: olis pitänyt alkaa taloa rakentamaan ja lapsia tekemään. Ahdistus ja pako.
3: En vielä tänä päivänäkään täysin ymmärrä, miksi tämän jätin. Oltiin kai enemmänkin kavereita. Ahdistuin, petin, jätin.
4: Jätin, petin, jätti.
5: Luulin pitkään kaverin olevan harmiton sekopää, mutta osoittautuikin vaaralliseksi sekopääksi. Mustasukkainen ja kiero. Jätin.
6(=4):

Mitä huonompi fiilis suhteesta, sitä tiukemmin yritän itseni sitouttaa toiseen, jotta eropäätös hankaloituisi niin merkittävästi, ettei sitä ehkä tarvitsisi tehdä lainkaan.

Osu ja uppos.

[Ann]

1. en tykännyt tarpeeksi
2. ei tykännyt tarpeeksi

[Mylwin]

1. Löysi paremman, onneksi
2. Löysin (ei kirein, buaha) paremman, suhde oli tosin vain parin kuukauden mittainen ja vietetty lähinnä päihteiden alaisena
3. Toinen kasvoi aikuiseksi ja toinen ei

[cardic]

1-n ei ollut se oikea

[RolloTomasi]

Parisuhteilevat ihmiset seurustelevat monta kertaa ja ovat haluttuja useamman kuin yhden taholta. miksi ei erota ja vaihtaa parempaan?

Miehet saavat enemmän pillua ja naiset saavat suuremman voittajan, paremman ihmisen kumppanikseen.

[Elppis]

1. Stereotyyppinen teinikihlaus purkautui siihen että saatiin molemmat selville pettämispuuhistamme. Minä menin omia teitä kun miestä ei näkynyt viikkoon kotona, mies taas oli viikon toisen naisen luona (Lue: "kalassa"). Löi ja töni, ruumiini on näköjään tarpeeksi kova hajottamaan lundian hyllytason kertaiskulla. Tyhmä olin.

2. Kolmen vuoden suhde kaatui henkilökohtaiseen romahdukseen, omaan itsesääliin ja riittämättömyyteen. Mies oli omasta mielestään maailman paras kaikessa, ja vaati minua muuttamaan itseni totaalisesti. Snobi mikä snobi, mutta mitä muuta Ullanlinnasta voi odottaa? Jälkeenpäin hankkinut valheillaan välirikon minun ja kummipoikani (herran siskon poika) vanhempien välille, enkä ole nähnyt poitsua puolen vuoden aikana kertaakaan. Paska mikä paska ja hyvä että on poissa mun elämästä.

3. *paskat*

[DeliriumTremens]

joo-o... nooh ero tuli just, kun ei tuo mies tuntenut samalla tavoin kuin minä..

tosin nyt olen alkanut miettimään tunsinko minäkään kuitenkaan sittenkään niin voimakkaasti kuin luulin, kerta olen niin hyvin päässyt eron yli...

Hmm... nooh elämä ja hysteria jatkuu ^^

[DeliriumTremens]

tietty sitä säännöllistä sekstailua on ikävä...

kevättä rinnassa, kevättä rinnassa

[mustaenkeli]

kevättä rinnassa, kevättä rinnassa

Sit ei muutaku uutta kehiin vaan!

[Sudenhenki]

Kauhiast eroja tullut tänä keväänä. Ensin Aarne, sitten minä ja nyt vielä Delirium (sekä tietysti lukuisia IRL eroja).

[Herra Manala]

3.

Jee ihanaa. Hommataan suljetusta yhteisöstä poikaystävä, hengataan sen kanssa hetken ja sitten annetaan yhteisön kautta palaute toiminnasta. That's the spirit!

Ja ei muuta kuin uutta putkeen! Muistathan raportoida tunnollisesti jatkossakin! <3

[Elppis]

3.

Jee ihanaa. Hommataan suljetusta yhteisöstä poikaystävä, hengataan sen kanssa hetken ja sitten annetaan yhteisön kautta palaute toiminnasta. That's the spirit!

Ja ei muuta kuin uutta putkeen! Muistathan raportoida tunnollisesti jatkossakin! <3

Onko pikku manala vähän katkera? Voi voi. Enpä taida olla ainut palstalta, joka on seurustellut toisen palstalaisen kanssa, ja laittanut tänne ero-topikkiin siitä kuvaelman.

Urpo.

[DeliriumTremens]

Kauhiast eroja tullut tänä keväänä. Ensin Aarne, sitten minä ja nyt vielä Delirium (sekä tietysti lukuisia IRL eroja).

joo mun kaveriporukassa tuntuu olevan joku kunnon "let's break up"-homma menossa :S melkein on veikkaus pystyssä, ett kukas seuraavaks

[mustaenkeli]

Ensin Aarne.....

Tää oli kyllä ennen aarnee....

[Herra Manala]

3.

Jee ihanaa. Hommataan suljetusta yhteisöstä poikaystävä, hengataan sen kanssa hetken ja sitten annetaan yhteisön kautta palaute toiminnasta. That's the spirit!

Ja ei muuta kuin uutta putkeen! Muistathan raportoida tunnollisesti jatkossakin! <3

Onko pikku manala vähän katkera? Voi voi. Enpä taida olla ainut palstalta, joka on seurustellut toisen palstalaisen kanssa, ja laittanut tänne ero-topikkiin siitä kuvaelman.

Urpo.

Jaa että katkera. No sehän se olisikin loogisin selitys?

Koita ennemmin vaikkapa seuraavanlaista selitystä: Ei ole mitään typerämpää, akkamaisempaa ja urpompaa kuin seurustella tietyn yhteisön tai kaveripiirin jäsenistöjen kanssa, ja antaa sen jälkeen palautetta heistä yleisesti porukan sisällä ja samalla aina hieman vahingossa verrata heitä mm. tämänhetkisiin kumppaneihinsa - jotka myös ovat yllätys yllätys samasta yhteisöstä peräisin. Mutta "tekeehän muutkin sitä". Vittu joo, oikeen maanmainio motiivi olla kusipäinen juoruämmä. Tämä ei ole sinulta edes mikään ensimmäinen kerta, kun pudottelet pikkusieluisia ja muka-ei-mitään-pahaa-sanottavaa -tyyppisiä kommentteja tästä kyseisestä kaverista, joka kerta kuitenkin antaen ymmärtää miten surkeaa homma oli nykyiseen ylivertaiseen kity-suhteeseesi verrattuna. Aivan käsittämättömän halpamaista touhua. Ei todellakaan käy kateeksi niitä mainostoimiston uhreja, jotka ovat erehtyneet pipua sinussa kastamaan.