Kitinä

hebuli kirjoitti:

Georgina kirjoitti:Ja ne jotka täällä kitisevät ajanpuutetta, montaa ystävää voi tavata yhtäaikaa! The more the merrier...

No se vähän riippuu kuinka yhteensopivia nämä ystävät ovat keskenään. Jos olet tällaisessa joukkiossa mukana, ne muuthan ovat vain sen Yhteisen Nimittäjän valitsema ystäväpiiri. Kokemuksesta tiedän, että henkilö saattaa valita kovinkin erilaisia ihmisiä ystäväpiirikseen, esim. "susta mä pidän koska sä olet niin herkkä ja syvällinen, susta mä pidän koska sulla on niin hauskat jutut, susta mä pidän koska sä olet silleen omalla tavallasi hullu" jne. Eli vähän niinkuin ystäviä eri tarpeisiin ja mielentiloihin.

Joo-o. Ymmärrän kyllä mitä sä sanot. Jotenkin itselle vaan valikoitunut ystäviksi niitä omilla tavoillaan hulluja ja hauskoja ja ainakin tämänhetkisten kokemusten perusteella sopivat oikein mukavasti samaan porukkaan

Kimmen kirjoitti:

EveryWoman kirjoitti:

eps kirjoitti:Itseluottamus ja öykkärimäinen käytös tuntuvat vetoavan lähes naiseen kuin naiseen.

Väittämänne on rakenteellisesti ristiriitainen, herraseni, koska itseluottamus ja öykkärimäinen käytös sulkevat toisensa pois.

Nyt joudut kyllä perustelemaan vähän tarkemmin, miksi ja miten itseluottamus ja öykkärimäinen käytös sulkevat toisensa pois.

Mites olisi tämä:
Isojen koirarotujen edustajista löytyy harvemmin yksilöitä, jotka olisivat sietämättömiä tyranneja, kun taas pienissä roduissa mainitun laisia yksilöitä on paljon.
Voisiko ajatella, että iso koira saa asemansa jollain muulla kuin öykkärimäisellä käytöksellä? Tai että pienten koirien taipumus öykkäröintiin olisi pienen koon kompensoimista?
Mikäli itseluottamus on terveellä pohjalla, ei tarvitse korostaa itseään öykkäröimällä.

Heitetääs vähän EPpiä ilmaan jotta soppa alkaa porisemaan.

Jos muistatte taannoisen ääneen ajattelemiseni siitä, miten Nainen haluaa että Nimenomaan Hänestä ollaan kiinnostuneita. Se vaikuttaa patologiselta narsismilta, mutta on itse asiassa suojelumekanismi Nusaisen & Häivyn -miehiä vastaan. (Moni N&H -mies tosin tietää tämän ja vakuuttelee kohteelleen olevansa Vain Ja Ainoastaan Nimenomaan Hänestä Kiinnostunut)

Jos AlfaMies kuitenkin onnistuu Nusaisemaan ja Häipymään ja Naiselle jää Pieni Paketti Iloa huollettavaksi, on vallan mainiota jos Naisella on Vain Ystävä joka voi auttaa häntä huolehtimaan tästä Pienestä Ilonaiheesta.

Vain Ystävällehän tämä on viheliäinen tilanne sillä hän joutuisi silloin kuluttamaan resurssejaan Paketilliseen Iloa jossa ei ole yhtään hänen Omia Geenejään. Tämän vuoksi Vain Ystävyys voi olla jo ajatuksena kavahduttava.

Närkästyttikö tämä ajatelma?

Toinen mahdollinen selitys, stereotypioihin pohjaten: Naiset puhuvat ongelmistaan muille ihmisille (niin naisille kuin miehillekin). Miehet taas jurottavat hiljaa jos vituttaa. Joten jos naiselle tulee sydänsujura, hän vuodattaa niistä Vain Ystävälleen... joka miehenä ei kuitenkaan saa suhteesta vastaavanlaista hyötyä koska hän tuppaa vain jurottamaan. Nainen kyllä kuuntelisi mutta mies ei osaa puhua omista ongelmistaan, ja päätyy siksi yleensä kuuntelijan rooliin. Siksi ihan hyötynäkökulmasta mies ehkä mieluummin sanoo kiitos ei Vain Ystävyydelle ja etsii uuden kohteen.

Onko tämä ajatelma ihan lumiukosta?

Joka tapauksessa minun mielestäni ystäviä voi hyvin kyllä olla liikaa. Ei kaikkia suhteita ehdi pitämään yllä. Todistaahan The Sims -pelikin sen jo, kun edes neljän perheystävän haaliminen on melkein mahdotonta...

Itselläni on pari naispuolista ystävää joita kohtaan en tunne seksuaalista vetoa, mutta joiden kanssa syntyy hyvin mielenkiintoisia keskusteluja. Eli onhan se ihan tuoltakin kantilta mahdollista. Deittaamalla nämä suhteet eivät kuitenkaan ole alkaneet.

AarneAnkka kirjoitti: Vain Ystävällehän tämä on viheliäinen tilanne sillä hän joutuisi silloin kuluttamaan resurssejaan Paketilliseen Iloa jossa ei ole yhtään hänen Omia Geenejään. Tämän vuoksi Vain Ystävyys voi olla jo ajatuksena kavahduttava.

Närkästyttikö tämä ajatelma?

Sinänsä ihan paikkansapitävä, joskin ainoastaan evoluution näkökulmasta katsottuna.
(Ainakin haluaisin uskoa että) Ihmisen motiivit eivät kuitenkaan ole pelkästään evolutionäärisiä, vaan voivat perustua muuhunkin kuin Omien Geenien(tm) levittämiseen.

AarneAnkka kirjoitti: Nainen kyllä kuuntelisi mutta mies ei osaa puhua omista ongelmistaan, ja päätyy siksi yleensä kuuntelijan rooliin. Siksi ihan hyötynäkökulmasta mies ehkä mieluummin sanoo kiitos ei Vain Ystävyydelle ja etsii uuden kohteen.

Onko tämä ajatelma ihan lumiukosta?

Melko räikeä yleistys kyllä. Kaipa miespuoliselle Vain Ystävälle(tm) olisi hyötyä ainakin sen naisystävän näkökulmasta asioihin seurustelukumppania etsiessä. Sitä paitsi voihan se toinen olla muuten mukavaa seuraa ilman mitään syvimpien traumojen vuodattamisiakin.

AarneAnkka kirjoitti: Joka tapauksessa minun mielestäni ystäviä voi hyvin kyllä olla liikaa. Ei kaikkia suhteita ehdi pitämään yllä. Todistaahan The Sims -pelikin sen jo, kun edes neljän perheystävän haaliminen on melkein mahdotonta...

Tuota... Miten tämän nyt sanoisi... Teh Sims ei ehkä ole aivan 100% tarkka kuvaus reaalimaailmasta.
Mutta juu, kyllä ystäviä voi haalia niin paljon, ettei kaikkiin jaksa pitää yhteyttä vähänkään säännöllisesti.

Elukka kirjoitti:Tuota... Miten tämän nyt sanoisi... Teh Sims ei ehkä ole aivan 100% tarkka kuvaus reaalimaailmasta.

Onpas!!!!11!!11!!!111

AarneAnkka kirjoitti:

Elukka kirjoitti:Tuota... Miten tämän nyt sanoisi... Teh Sims ei ehkä ole aivan 100% tarkka kuvaus reaalimaailmasta.

Onpas!!!!11!!11!!!111

Teillä on käynyt varas, joka sulloi lieden ja kaktuksen säkkiinsä?

Elukka kirjoitti:Teillä on käynyt varas, joka sulloi lieden ja kaktuksen säkkiinsä?

Ei, mutta olen jo pitänyt bileet joissa monet vieraat laskivat allensa koska talossa oli vain yksi vessa. Ja jostain syystä nimikkoSimmini haluaa syödä kaikki ruokansa pihalla puutarhapenkissä ja katsoa telkkaria ruokapöydän tuolilta vaikka telkkarin edessä on sohva.

Juuri sellaisiahan ihmiset ovat. Irrationaalisia.

AarneAnkka kirjoitti:

Elukka kirjoitti:Teillä on käynyt varas, joka sulloi lieden ja kaktuksen säkkiinsä?

Ei, mutta olen jo pitänyt bileet joissa monet vieraat laskivat allensa koska talossa oli vain yksi vessa. Ja jostain syystä nimikkoSimmini haluaa syödä kaikki ruokansa pihalla puutarhapenkissä ja katsoa telkkaria ruokapöydän tuolilta vaikka telkkarin edessä on sohva.

Juuri sellaisiahan ihmiset ovat. Irrationaalisia.

Vittu mitä paskaa.

Edit: No, yritetään nyt sitten vähän rakentavammin: En missään nimessä itsekään ole alkanut kaveeraamaan jokaisen kaikkien aikojen ihan OK:iden deitti.net-tavattujeni kanssa, mutta mielestäni ei ole olemassa mitään sellaisia ainoita oikeita olosuhteita, joista käsin kaveeraamisen saisi aloittaa, ja joihin esim. deitti.netin kautta tapaaminen ei sitten niinku tod. missään tapauksessa kuuluisi.

Ja kyllä, minä olen saanut kuulla tuota miehiltä, eli sitä, että ollaan kavereita, eivät sano pelkästään naiset. No, tietysti joskus tuo kaveruus voi miesten puolelta ehkä perustua siihenkin, että tietää toisen olevan ns. helppo humalassa, mutta ei missään tapauksessa todellakaan aina. Ja vielä lisäksi kaikille katkerilta vähintäänkin vaikuttaville miehille muistuttaisin, että ihan varmastikaan minä en ole Kityn ainoa nainen, joka on joskus ihastunut mieheen, jota ei voi saada. Se on laiffia.

Ei nyt tältä erää enempää, mutta kyllä minua vaan silti jotenkin meinaa ihan vaan alkaa säälittään, että jos joku on niin täynnä sitä jotain, joka vähintäänkin vaikuttaa katkeruudelta, ettei enää kaveruuteen pysty vastakkaisen sukupuolen kanssa.

Kimmen kirjoitti:

EveryWoman kirjoitti: Väittämänne on rakenteellisesti ristiriitainen, herraseni, koska itseluottamus ja öykkärimäinen käytös sulkevat toisensa pois.

Nyt joudut kyllä perustelemaan vähän tarkemmin, miksi ja miten itseluottamus ja öykkärimäinen käytös sulkevat toisensa pois.

Elukka kirjoitti: Mites olisi tämä:
Isojen koirarotujen edustajista löytyy harvemmin yksilöitä, jotka olisivat sietämättömiä tyranneja, kun taas pienissä roduissa mainitun laisia yksilöitä on paljon.
Voisiko ajatella, että iso koira saa asemansa jollain muulla kuin öykkärimäisellä käytöksellä? Tai että pienten koirien taipumus öykkäröintiin olisi pienen koon kompensoimista?
Mikäli itseluottamus on terveellä pohjalla, ei tarvitse korostaa itseään öykkäröimällä.

Tähän väliin pakko kertoa, että koska luonani suvaitsee asua muuan meksikolainen hullu ukkeli, satun oletettavasti (en voi tietää hänen ajatuksiaan, mutta sen mitä häntä tunnen..) tietämään että tällä kyseisellä tapauksella itseluottamus on terveellä pohjalla, vaikka onkin pienikokoinen ukkeli ja vaikka välistä kuumeneekin machoilijaksi..
Väitän siis, että ns. öykkäröinti ja itseluottamus eivät ole väistämättä missään kääntäen verrannollisessa suhteessa toisiinsa (sen paremmin kuin olisivat suoraan verrannollisessa) eli suhteessa, jossa itseluottamuksen vähetessä öykkäröintitaipumus kasvaa. Näin voi olla usean kohdalla, mutta näin eivät asianlaidat kuitenkaan väistämättä ole. Ihmis-ja koiraluonto on yllätyksiä täynnä. (Temperamentti on myös sellainen luonteen piirre, joka joka sinällään vaikuttaa aika moneen asiaan.. )

Lisäys: Olen nähnyt ko. meksikolaisen kasvavan hiiren kokoisesta riiviöstä tällaiseksi herra 47 rintakehäiseksi pikkupossun kokoiseksi ukkeliksi ja voin sanoa, että on ollut alusta alkaen yhdistelmä kuumakalleutta että vähintäänkin (heh heh, todellakin) tervettä itseluottamusta. Kuka muu yrittäisi vikitellä itseään 3 kertaa isompia saksanpaimenkoiraneitoja eikä kämmätessään - yleensä nämä isommat neidit katsovat ylhäisyyksistään hieman huvittuneina pikku-auervaaraan..- ole millänsäkään vaan heittää mennessään parit kepilliset mahdollisemman korkealle kinoksiin ja jatkaa uusin metkuin matkaansa.
Kuka muu yrittäisi hyökätä innoissaan (ei siis peloissaan) liikenneristeyksissä pysähtyvinä olevien moottoripyörien kimppuun, koska pärinä on on hänet siihen inspannut. Ei ole marjanpoimijoita, ei. Kuka muu ei peräänny tilanteessa kuin tilanteessa vaikka niin ehkä kannattaisikin tehdä. Kenellä muulla on niin terve itseluottamus, että ei suostu kuin pitkin hampain puetuttamaan ylleen talvisia tarrakiinnitteisiä takkeja, koska ne eivät sovellu hänen mielestään hänen persoonalleen. Kenellä muulla on niin terve itseluottamus ettei tarvitse hätyytellä esimerkiksi kissoja tai lintuja, koska oma koiran ego on harmoniassa kosmoksen kanssa.. paitsi milloin toivoisi olevansa kuitenkin 3 kertaa fyysisesti isompi.. mikä taasen mallaisi hyvin yhteen kolminkertaisen henkisen egonsa kanssa. Sitä ukkelia..

Edit: lainaushäsä

Edith kirjoitti:Vittu mitä paskaa.

Edit: No, yritetään nyt sitten vähän rakentavammin: En missään nimessä itsekään ole alkanut kaveeraamaan jokaisen kaikkien aikojen ihan OK:iden deitti.net-tavattujeni kanssa, mutta mielestäni ei ole olemassa mitään sellaisia ainoita oikeita olosuhteita, joista käsin kaveeraamisen saisi aloittaa, ja joihin esim. deitti.netin kautta tapaaminen ei sitten niinku tod. missään tapauksessa kuuluisi.

Ja kyllä, minä olen saanut kuulla tuota miehiltä, eli sitä, että ollaan kavereita, eivät sano pelkästään naiset. No, tietysti joskus tuo kaveruus voi miesten puolelta ehkä perustua siihenkin, että tietää toisen olevan ns. helppo humalassa, mutta ei missään tapauksessa todellakaan aina. Ja vielä lisäksi kaikille katkerilta vähintäänkin vaikuttaville miehille muistuttaisin, että ihan varmastikaan minä en ole Kityn ainoa nainen, joka on joskus ihastunut mieheen, jota ei voi saada. Se on laiffia.

Ei nyt tältä erää enempää, mutta kyllä minua vaan silti jotenkin meinaa ihan vaan alkaa säälittään, että jos joku on niin täynnä sitä jotain, joka vähintäänkin vaikuttaa katkeruudelta, ettei enää kaveruuteen pysty vastakkaisen sukupuolen kanssa.

Joo, mutta sun avatar on rautaa!

Turbohaltija kirjoitti: Joo, mutta sun avatar on rautaa!

Ei, kun graniittia & höyheniä.

HellBell kirjoitti:[Tähän väliin pakko kertoa, että koska luonani suvaitsee asua muuan meksikolainen hullu ukkeli, satun oletettavasti (en voi tietää hänen ajatuksiaan, mutta sen mitä häntä tunnen..)

Kuka muu yrittäisi vikitellä itseään 3 kertaa isompia saksanpaimenkoiraneitoja eikä kämmätessään - yleensä nämä isommat neidit katsovat ylhäisyyksistään hieman huvittuneina pikku-auervaaraan..- ole millänsäkään vaan heittää mennessään parit kepilliset mahdollisemman korkealle kinoksiin ja jatkaa uusin metkuin matkaansa.

Harmi, että tuo meksikolainen on koira. Jos olisin iso saksanpaimenkoiranarttu, saattaisin suostua deiteille.

Edith kirjoitti: Ja vielä lisäksi kaikille katkerilta vähintäänkin vaikuttaville miehille muistuttaisin, että ihan varmastikaan minä en ole Kityn ainoa nainen, joka on joskus ihastunut mieheen, jota ei voi saada.

Enks mä ookaan ainoa?

Keikaus kirjoitti:

HellBell kirjoitti:[Tähän väliin pakko kertoa, että koska luonani suvaitsee asua muuan meksikolainen hullu ukkeli..

Harmi, että tuo meksikolainen on koira. Jos olisin iso saksanpaimenkoiranarttu, saattaisin suostua deiteille.

Meksikaano olisi ollut tästä innoissaan, sillä ei ole ollut deittejä sitten erään noutajakoiraneidon, joka aikansa sille aina osoitti suosiotaan lenkeillämme kohdatessamme (näytti kyllä minusta siltä kuin se olisi luullut ukkelia pennuksi, jota pitää silmällä..) mutta joka sittemmin on kadonnut näköpiiristämme. Joku muu uros tarttunut neidon matkaan, arvatenkin!
( En kerro oletettuja uutisia meksikaanolle, en halua pahoittaa romanttislaatuista mieltään. )

Angita kirjoitti:

AarneAnkka kirjoitti:

Elukka kirjoitti:Teillä on käynyt varas, joka sulloi lieden ja kaktuksen säkkiinsä?

Ei, mutta olen jo pitänyt bileet joissa monet vieraat laskivat allensa koska talossa oli vain yksi vessa. Ja jostain syystä nimikkoSimmini haluaa syödä kaikki ruokansa pihalla puutarhapenkissä ja katsoa telkkaria ruokapöydän tuolilta vaikka telkkarin edessä on sohva.

Juuri sellaisiahan ihmiset ovat. Irrationaalisia.

Ai saakeli mä repeilen täällä.

Luin huolimattomasti Aarnen tekstin, ja päähäni tuli Uuden Vuoden pileet siellä ja jotta yks vessa ja siis mit vit?

HellBell kirjoitti:

Keikaus kirjoitti:

HellBell kirjoitti:[Tähän väliin pakko kertoa, että koska luonani suvaitsee asua muuan meksikolainen hullu ukkeli..

Harmi, että tuo meksikolainen on koira. Jos olisin iso saksanpaimenkoiranarttu, saattaisin suostua deiteille.

Meksikaano olisi ollut tästä innoissaan, sillä ei ole ollut deittejä sitten erään noutajakoiraneidon, joka aikansa sille aina osoitti suosiotaan lenkeillämme kohdatessamme (näytti kyllä minusta siltä kuin se olisi luullut ukkelia pennuksi, jota pitää silmällä..) mutta joka sittemmin on kadonnut näköpiiristämme. Joku muu uros tarttunut neidon matkaan, arvatenkin!
( En kerro oletettuja uutisia meksikaanolle, en halua pahoittaa romanttislaatuista mieltään. )

Jos avattaresi on yhtä kuin meksikolainen niin onpa söpö. En ymmärrä sitä kevytmielistä noutajaneitoa! Pitäydyn kuitenkin ihmisissä, heh.

Kimmen kirjoitti:

EveryWoman kirjoitti:

eps kirjoitti:Itseluottamus ja öykkärimäinen käytös tuntuvat vetoavan lähes naiseen kuin naiseen.

Väittämänne on rakenteellisesti ristiriitainen, herraseni, koska itseluottamus ja öykkärimäinen käytös sulkevat toisensa pois.

Nyt joudut kyllä perustelemaan vähän tarkemmin, miksi ja miten itseluottamus ja öykkärimäinen käytös sulkevat toisensa pois.

Lyhyesti: itseensä luottava henkilö uskoo pärjäävänsä öykkäröinnittäkin.

Kun joku jo ehti kommentoida jotakin näiden kääntäen verrannollisuudesta, niin huomauttaisin sen olevan eri asia kuin toisensa poissulkeminen. Minustakaan nuo kaksi eivät ole kääntäen verrannollisia. Eli vaikka voidaan sanoa ettei täysien itseluottamuspisteiden mies harrasta öykkäröintiä, ei kuitenkaan voida sanoa, että itseluottamusarvioinnissa nollat saava mies olisi välttämättä öykkäri. Huono itseluottamus voi ilmetä muillakin tavoilla. Olikohan tämä nyt tarpeeksi monimutkaisesti sanottu?

Muotoilisin epsin väittämän ennemmin näin: Itseluottamus vetoaa osaan naisista ja öykkärimäinen käytös toisiin. Näiden molempien puuttuminen sen sijaan vetoaa vain harvoihin.

slerghma kirjoitti:Ainoat TOIMIVAT parit ovat siis romanttinen siipi x2 tai kaverisiipi x2. Eriparisiipien valinnasta ja pakonomaisesta lentämisestä ainoa seuraus on tuska toiselle osapuolelle.

Ai? Kaksi parasta kaverisuhdettani siis ovat (tai vähintäänkin ovat joskus olleet) TOIMIMATTOMIA? Kumma kun emme itse ole tätä toimimattomuutta huomanneet.

On aivan helvetin itsekästä toiselta osapuolelta VAATIA toista olemaan vain kaveri, jos tietää toisen haluavan jotain muuta.

Eihän se edes ole mitään ystävyyttä, että vaatii toista tekemään jotakin mikä aiheuttaa hänelle vahinkoa ja mitä hän ei halua tehdä. Eli ystävyyssuhdetta ei edes voi aloittaa tuolta pohjalta. Ajatteletko oikeasti, että vaikkapa joku täällä olisi moista vaatimassa?

EveryWoman kirjoitti: Muotoilisin epsin väittämän ennemmin näin: Itseluottamus vetoaa osaan naisista ja öykkärimäinen käytös toisiin. Näiden molempien puuttuminen sen sijaan vetoaa vain harvoihin.

Bravo. Hyvin tiivistetty.

e.

Edith kirjoitti: Ei nyt tältä erää enempää, mutta kyllä minua vaan silti jotenkin meinaa ihan vaan alkaa säälittään, että jos joku on niin täynnä sitä jotain, joka vähintäänkin vaikuttaa katkeruudelta, ettei enää kaveruuteen pysty vastakkaisen sukupuolen kanssa.

Luehan Edith-kulta tarkemmin. Tiivistäen kysymys on siitä, kannattaako miehen olla sellaisen naisen kanssa kaveria, josta haluaa enemmän, mutta jota ei voi saada. Pientä provoustani lukuunottamatta kukaan ei ole väittänyt, että vastakkaisen sukupuolen edustajien kanssa ei voisi olla kaveria. Vaan heti kun mukaan tulee toispuolinen romanssin toive, niin tilanne mutkistuu pahasti.

e.

eps kirjoitti: Luehan Edith-kulta tarkemmin.

Joo, joskus vaan kirjottaminen on kivempaa

Mutta etiäppäin joo, mä en kyllä muista ainakaan itse koskaa sanoneeni ainakaan, että oisin kenenkään kanssa nimen omaan "vain" kavereita. Tuollaisena sanottuna tuo ehkä kuulostaisikin semmoiselta hassulta pikku armopalalta. Mutta ihan rehdissä oikeassa kaveruudessa ei ole minulle mitään ongelmaa.

Ja, hei, kaikki, mä aion kaikesta huolimatta lukea Hesarin huomiset urheilusivut - vaikka Uusis ei mulle ole ainakaan vielä antanutkaan.

Keikaus kirjoitti:

Edith kirjoitti: Ja vielä lisäksi kaikille katkerilta vähintäänkin vaikuttaville miehille muistuttaisin, että ihan varmastikaan minä en ole Kityn ainoa nainen, joka on joskus ihastunut mieheen, jota ei voi saada.

Enks mä ookaan ainoa?

Leffa- ja rokkistaroja ei sitten lasketa.

Ps. 4-0!!!

EveryWoman kirjoitti:

Kimmen kirjoitti:

EveryWoman kirjoitti: Väittämänne on rakenteellisesti ristiriitainen, herraseni, koska itseluottamus ja öykkärimäinen käytös sulkevat toisensa pois.

Nyt joudut kyllä perustelemaan vähän tarkemmin, miksi ja miten itseluottamus ja öykkärimäinen käytös sulkevat toisensa pois.

Lyhyesti: itseensä luottava henkilö uskoo pärjäävänsä öykkäröinnittäkin.
...
Eli vaikka voidaan sanoa ettei täysien itseluottamuspisteiden mies harrasta öykkäröintiä, ei kuitenkaan voida sanoa, että itseluottamusarvioinnissa nollat saava mies olisi välttämättä öykkäri. Huono itseluottamus voi ilmetä muillakin tavoilla. Olikohan tämä nyt tarpeeksi monimutkaisesti sanottu?

Muotoilisin epsin väittämän ennemmin näin: Itseluottamus vetoaa osaan naisista ja öykkärimäinen käytös toisiin. Näiden molempien puuttuminen sen sijaan vetoaa vain harvoihin.

Rupesin miettimään asiaa lauselogiikan ja joukko-opin kannalta

Ei ensimmäinen väittämä ole viheellinen siksi, että asiat olisivat toisiaan poissulkevia, vaan koska mm. pelkkä öykkärimäinen käytös ei sytytä kaikkia.

Miksi muuten ei "täysien itseluottamuspisteiden mies" voisi käyttäytyä öykkärimäisesti? Ei ominaisuuksilla ole kai muuta yhteyttä kuin mahdollinen syy - seuraus -suhde, joka ei kuitenkaan selitä kaikkea öykkäröintiä.

Sen lisäksi, etteivät mainitut asiat ole riippuvaisia, juttua mutkistaa sekin, etteivät mainitut asiat ole yksiselitteisiä vaan pikemminkin sumeita. Ja sumean joukon ja sen komplementin leikkaus ei yleensä ole tyhjä joukko. Joten senkin takia: ensimmäinen väittämä ei ole välttämättä suoranaisesti rakenteellisesti ristiriitainen.

EveryWoman kirjoitti:Tunnetko paljonkin tyyppejä, jotka reagoivat tuolla tavalla ihastuksensa seuraan?

En ole tehnyt tilastoa, mutta voimmehan avata siitä oman ketjun ja laskea tai vaihtoehtoisesti selvittää minkätyyppisiä fyysisiä kipuja ihastuksen seura aiheuttaa.