Lähetetty: 29.12.2005 21:50
Ei ole pakko vastata, mutta kysynpä, että missä uskonnollisessa yhteisössä sut on kasvatettu?slam kirjoitti:Kyllä, elin voimkkaassa uskollisessa kasvatuksessa kotona ja ala-aste oli uskonnollinen. Lukio ja ylä-aste olivat uskonnollisia laitoksia eli sama laitos. Elin sitä harhaa ainakin tuonne 90 luvulle asti.kesseli kirjoitti:onko sut lapsesta asti aivopesty johonkin lahkoon?slam kirjoitti:
Lapsena riehuin normaaleissa lapsiporukoissakin ja uskonnollisuus otettiin joskus esille, mutta unohdettiin pian, kun en jaksanut sanoa siihen mitään. Näin silloin erovaisuuksia vahempieni ja muiden touhujen välillä.
Aivan varhaisen lapsuuden ohitettuani elin täydellisemmässä putkessa ja jopa kärsin synneistäni, joita en pystynyt tunnustamaan. Ja vielä 2000 luvullakin minua vaivasivat synnit, joita en saanut sanotuksi, koska olin vain ujo. Huusin siinä touhussa Jumalaa ottamaan synnit pois. Olin varmasti ymmärtänyt uskon asiat liian vahvasti, koska minuun tarttuu kaikenlainen informaatio varmasti helpommin, kun muihin ihmisiin...
Ja olen jopa huijattavissakin ja sisäistän asioita... nyt en enää niin pahasti. Pienimuotoisia tuskasia kokemuksia lukuun ottamatta elämä meni kohtuullisen mallikkaasti ja eihän uskontoa ajatellut koko aikaa, vaikka se oli mukana arkipäivässä.
Istui pakotettuna tuolissa sabattikirkossa, mutta en koe asiaa suurempana traumana. Ollaanhan työpaikoillakin hieman väkisin."Voi sitä vapautuksen riemua, kun pääsimme 2 tuntia kestävän sessarin jälkeen ulos!" Minä juoksin täysiä ensimmäisten joukossa kohden ruokalaa. Ei kait se muille ollut varmaan, niin tuskallinen 2 tuntia, mutta minulla oli tää samanlainen pää jo silloin harteillani, ja samojen asioiden vatkaaminen veti naaman vituralleen
Sabattikirkko viittaa Adventtikirkkoon ....