Mammailu 2.0
No, miehelle vois vaikka antaa viime hetken neuvoja, miten toivot toimivan ja tietty kertoa että jos äksyt, kiroilet tai huudat sille niin on silti rakas. Koskaanhan ei tiedä :)
Itse kuvittelin huutavani, kiroilevani ja äksyileväni kipukammoisena, joten priiffasin miehen valmiiksi. En kuitenkaan kertaakaan äksynyt, huutanut tai kiroillut sille. Ihme. Ja se pysi hiljaa koko episodin kuten olin toivonut.
Ja sitten synnytyskivusta että ajattele vaan kokoajan että se loppuu vielä, kestä, kestä. Kivut voi toki jatkua jälkeenpäinkin, mutta ovat niin hyvin dropattavissa kun vauva ei ole enää masussa ja paljon hallittavampia.
Ei mulla muuta, tsemppiä, jaksuja ja ponnistusiloa! :D
Itse kuvittelin huutavani, kiroilevani ja äksyileväni kipukammoisena, joten priiffasin miehen valmiiksi. En kuitenkaan kertaakaan äksynyt, huutanut tai kiroillut sille. Ihme. Ja se pysi hiljaa koko episodin kuten olin toivonut.
Ja sitten synnytyskivusta että ajattele vaan kokoajan että se loppuu vielä, kestä, kestä. Kivut voi toki jatkua jälkeenpäinkin, mutta ovat niin hyvin dropattavissa kun vauva ei ole enää masussa ja paljon hallittavampia.
Ei mulla muuta, tsemppiä, jaksuja ja ponnistusiloa! :D
Kiitos! (Ja anteeks, et rupesin avautuu sekä tänne että viikonpäiväketjuun. )RP kirjoitti:
Ei mulla muuta, tsemppiä, jaksuja ja ponnistusiloa!
Sullahan oli, RP, se että jouduit lähteä jotenkin tosi aikaisin synnyttämään? Siis jos nyt oikein muistan. Saako udella että mistä syystä? (Muutenkin kiinnostaa kovasti kaikki aiheeseeen liittyvät tarinat, jos jotakuta kiinnostaa jakaa.)
Miehen osallistumisesta sen verran, että on kyllä hyvä että sillä on ennestään lapsia. Oon vissiin jo pariin kertaan varottanu just tosta äksyilystä ja huutamisesta..ja se ymmärtää sen ihan hyvin. Oli vähän ihmeissään jopa, et mitä mä nyt tommosia etukäteen huolehdin.
Kylmä kahvi kaunistaa, mutta tee se vasta ihmeitä tekee.
Joo, lapsivedet meni yllättäen 34+6 ja tytsä syntyi 35+0. Mitään syytä ei tapahtumalle ole. Tytsällä oli kaikki erittäin hyvin ja normaalisti, samoin itselläni. Kaikki tarvittavat vempaimet eli istukat yms. oli erinomaisessa kunnossa.
Veikkauksena on ollut että kalvot olivat ohuet ja siitä syystä puhkesivat ennenaikaisesti tai sitten tytsä vaan oli valmis tulemaan maailmaan. Ja taitaa olla että näin kun ei kerran mitään ongelmia tullut vaan ihan normaalisti oltiin kuin täysaikaisetkin synnyttäjät/vauvat. Ultra oli kolme päivää ennen synnytystä eikä mitään viitteitä ollut tulevasta.
Mutta riski on ennenaikaiseen synnytykseen suurempi jos toisen pykäisi, mutta emme aio joten :D
Veikkauksena on ollut että kalvot olivat ohuet ja siitä syystä puhkesivat ennenaikaisesti tai sitten tytsä vaan oli valmis tulemaan maailmaan. Ja taitaa olla että näin kun ei kerran mitään ongelmia tullut vaan ihan normaalisti oltiin kuin täysaikaisetkin synnyttäjät/vauvat. Ultra oli kolme päivää ennen synnytystä eikä mitään viitteitä ollut tulevasta.
Mutta riski on ennenaikaiseen synnytykseen suurempi jos toisen pykäisi, mutta emme aio joten :D
Meidän tyttö syntyi 39+5, tasan vuosi sitten. Ei tosiaan mikään syöksysynnytys vaan supistelin ensin ~ 15h kotona, sitten sairaalaan ja samaa rataa vielä 12h ennen kalvojen puhkeamista (napsahti juuri kun laitettiin epiduraalia) ja siitä vielä neljä tuntia kunnes alettiin ponnistaa ja reilu tunti ennen kuin oli valmista. Tekisin uudestaan.
En kyllä ollut yhtään varautunut kokemukseen, osin syytän synnytysvalmennusta mutta tuskin paraskaan kätilösparraus olisi voinut tyhjentävästi ennakkoon kertoa mitä tapahtuu. Tai milta se tuntuu. Rohkein mielin sipsi, uskalla heittäytyä!
En kyllä ollut yhtään varautunut kokemukseen, osin syytän synnytysvalmennusta mutta tuskin paraskaan kätilösparraus olisi voinut tyhjentävästi ennakkoon kertoa mitä tapahtuu. Tai milta se tuntuu. Rohkein mielin sipsi, uskalla heittäytyä!
Elämä kantaa, jos sen antaa
Hyvä Sipsi, mä tiedän että sä pystyt siihen! Tossa vaiheessa se onkin rankinta, kun odottaa ja odottaa, ja mitään ei tapahdu. Salaa on tyytyväinen, ettei vielä "joudu" synnyttämään, ja toisaalta haluis olotilan paranevan ja tavata vatsa-asukkaan kasvotusten
Oih.. herkistää ihan! Kai sä muistat sitten infota kun tosihetki on ohi ja pienokainen on sylissä?
Onnea myös Melnaisin pienelle 1-vuotiaalle
Oih.. herkistää ihan! Kai sä muistat sitten infota kun tosihetki on ohi ja pienokainen on sylissä?
Onnea myös Melnaisin pienelle 1-vuotiaalle
The great club outshines the individual, always and forever.
Eilen OIKEASTI supisteli illalla, makasin sohvalla kyljelläni ja laskin 10 min välein selkään asti tuntuvaa ilkeää puristusta ja kiristystä, jotka vastasi näitä mitkä alotti Alexin synnytyksen taannoin.
Loppuivat sänkyyn mennessä, mutta nyt on taas alaselkä kipeänä. Olen kyllä sairaslomalla, mutta missäköhän vaiheessa sitä pitäis lähtä haarojaan levittelemään ja näyttämään tilannetta. Taitaa toi härpäke olla sen verran pitkä, että tarvitsee ultran näkemään kohdunsuun tilanteen, kun neuvolalekurikaan ei "sormin päässyt perille". Yngh, kuulostipa hirveältä - mutta minkäs sille tällanen hehtaarip***u itselleen voi
Loppuivat sänkyyn mennessä, mutta nyt on taas alaselkä kipeänä. Olen kyllä sairaslomalla, mutta missäköhän vaiheessa sitä pitäis lähtä haarojaan levittelemään ja näyttämään tilannetta. Taitaa toi härpäke olla sen verran pitkä, että tarvitsee ultran näkemään kohdunsuun tilanteen, kun neuvolalekurikaan ei "sormin päässyt perille". Yngh, kuulostipa hirveältä - mutta minkäs sille tällanen hehtaarip***u itselleen voi
The great club outshines the individual, always and forever.
^Mutta kun se supistelu loppuu aina. Kestää ehkä tunnin ja taas loppuu. Alkaa sitten EHKÄ parin tunnin päästä tai kahden päivän päästä uudestaan. Ota tästä nyt selvää. Soitin neuvolaankin ja sanoi että "jos näyttää siltä että supistukset tekevät kipeää, niin soitat uudestaan ja katsotaan lääkäriaikaa lähiPÄIVILLE". Just. Kuinkakohan kipeää sen pitäis tehdä että ehtii lekuriin ennen synnytystä, tunnetusti korkea kivunsietokyky ei helpota asiaa
Ehkä mä vaan LÄHDEN enkä soita, kun siltä tuntuu. Pakkohan mut on ottaa vastaan johonkin väliin. Jos ei, niin vedän housut kinttuihin ja levyksi lattialle
Ehkä mä vaan LÄHDEN enkä soita, kun siltä tuntuu. Pakkohan mut on ottaa vastaan johonkin väliin. Jos ei, niin vedän housut kinttuihin ja levyksi lattialle
The great club outshines the individual, always and forever.
Nyt lepäät! Mä tulen ikkunan taakse varmistaan, ettet puuhaile siellä yhtään mitään. Ja lääkäriin vaan, eikä mitään soitteluita. Yksi ultraaminen ei nyt niin kauaa kestä eikä saa olla liian vaikeaa.
“Outside of a dog a book is a man’s best friend, inside of a dog it’s too dark to read” - Groucho Marx
Vähän niinku meidän poika Biltema-kuvaston kanssa. Iskuporakoneaukeamalta kuului vain "tämä, tämä, tämä, tämä ja tämä. Isi, minä tartten uuden porakoneen".RP kirjoitti:^Meillä ollaan jo siinä vaiheessa että kun uusin henkkamaukan kuvasto tuli niin sieltä valkkailtiin "tykkään, tykkään, ei kiva, ei kiva". Ja sitten käveli miehelle ja osoitti kuvia ja totes että "iskä ostaa kiialle". <3
The great club outshines the individual, always and forever.
Tuossa vaiheessa se vielä aiheuttaa awww fiiliksiä, kohta enää eiElppis kirjoitti:Vähän niinku meidän poika Biltema-kuvaston kanssa. Iskuporakoneaukeamalta kuului vain "tämä, tämä, tämä, tämä ja tämä. Isi, minä tartten uuden porakoneen".RP kirjoitti:^Meillä ollaan jo siinä vaiheessa että kun uusin henkkamaukan kuvasto tuli niin sieltä valkkailtiin "tykkään, tykkään, ei kiva, ei kiva". Ja sitten käveli miehelle ja osoitti kuvia ja totes että "iskä ostaa kiialle". <3
Toivottavasti tilanne ok.Elppis kirjoitti:Eilen OIKEASTI supisteli illalla, makasin sohvalla kyljelläni ja laskin 10 min välein selkään asti tuntuvaa ilkeää puristusta ja kiristystä, jotka vastasi näitä mitkä alotti Alexin synnytyksen taannoin.
Loppuivat sänkyyn mennessä, mutta nyt on taas alaselkä kipeänä. Olen kyllä sairaslomalla, mutta missäköhän vaiheessa sitä pitäis lähtä haarojaan levittelemään ja näyttämään tilannetta. Taitaa toi härpäke olla sen verran pitkä, että tarvitsee ultran näkemään kohdunsuun tilanteen, kun neuvolalekurikaan ei "sormin päässyt perille". Yngh, kuulostipa hirveältä - mutta minkäs sille tällanen hehtaarip***u itselleen voi
Mut siis on ihan tavallista, ettei loppuraskaudesta (en muista milla viikoilla olet) kohdunsuulle yleta millaan. Kun kohdunsuun tilanne on epäkypsä, niin se yleensä sijaitsee emättimen takaosassa vauvan pään "takana". Kun kohdunsuu lahtee kypsymaan ja avautumaan, niin se myos siirtyy edemmas.
Eli tavallisesti se on hyva merkki, jos kohdunsuulle ei ylety, eika raskaus ole viela taysiaikainen.
Meilla muuten esikoinen toipuu kantasolusiirrosta. 6 viikkoa meni sairaalassa ja sepsiskin ehti tulla, mutta nyt on kotona ja hyvat energiat pojalla, mita nyt oksentaa n. kerran paivassa ja toisen jalan hermotuksessa on haikkaa. Tyypilla on oma rollaattori, josta se kylla kovasti tykkaa.
Ensi kuussa kuullaankin sitten, etta onko syopa saatu pois vai aletaanko valmistautua tuon kuolemaan. Vaikka ma en jaksakaan uskoa siihen, etta kasvaimet olisivat poissa, niin eikohan se aika kova paikka ole silti.
Ensi kuussa kuullaankin sitten, etta onko syopa saatu pois vai aletaanko valmistautua tuon kuolemaan. Vaikka ma en jaksakaan uskoa siihen, etta kasvaimet olisivat poissa, niin eikohan se aika kova paikka ole silti.