Kitinä

Elppis kirjoitti:Meidän poika sai tänään nimen: ALEX

Tuliko se tästä mun nikistä?




Oikeesti tää mun nikki sai alkunsa meidän esikoisen nimestä, joka on siis melkein kun toi Alex mutta suomalaisempi.

mustaenkeli kirjoitti:
Huh.. tuo ehkä lohduttaa ja valaa niin uskoa kuin toivoakin.

Teille tulee sit vielä pienemmällä ikäerolla. Mutta kyllä se totta on, ja tasapuolisemmin iltahommeleitakin miehen kanssa kun toinen hoivaa toisen unille, toinen toisen... paljon on hommaa, mut tää on ihanaa. Kämppäkään ei vielä ole kun hävityksen kauhistus kun siivoilee siinä sivussa pikkuhiljaa ja keräilee leluja, ja opettaa 2-veen itsekin keräilemään.

Tylsääkään tämä ei ole kun joskus, ja silloinkin vain kaipais jotain kivaa eukkoa tänne kaffeelle turisemaan kun ei aina itse jaksa lähteä eikä pääsekään helpolla näiden kahden pienen kanssa minnekään ilman apulaista.

Alexandra kirjoitti: Tylsääkään tämä ei ole kun joskus, ja silloinkin vain kaipais jotain kivaa eukkoa tänne kaffeelle turisemaan kun ei aina itse jaksa lähteä eikä pääsekään helpolla näiden kahden pienen kanssa minnekään ilman apulaista.

Asutko pk-seudulla?

Elppis kirjoitti:
Asutko pk-seudulla?

Juups, täällähän me.

Enpä tähän osioon kuvitellut kirjoittavani, mutta allaoleva on mielestäni niin mielenkiintoinen ja tärkeä juttu, että teen niin. Lisäksi. Mitä ihmettä tämä mammailu tekee shrink-osiossa, jossa lähinnä käsitellään ikäviä asioita. Eikös kyseessä ole mitä luonnollisin ja positiivisin juttu ?

**************

NaturalNews.com printable article
Originally published July 16 2008
Food Choice During Pregnancy Shapes Lifelong Taste Preferences of Baby
by David Gutierrez

(NaturalNews) Children develop a taste for the foods that their mothers eat during pregnancy and breastfeeding, highlighting the importance of pregnant and nursing women's dietary choices, according to a new study published in the journal Pediatrics.

"It's a beautiful system," lead researcher Julie Mennella said. "Flavors from the mother's diet are transmitted through amniotic fluid and mother's milk. So, a baby learns to like a food's taste when the mother eats that food on a regular basis."

Researchers conducted a number of experiments on the food preferences of infants. In one, they supplemented the diets of some pregnant and nursing women with carrot juice, then compared the food preferences of their children with children whose mothers had not had carrot juice. The children in the former group had more of a taste for carrots than children in the latter. The same effect was demonstrated with the children of nursing women who ate raw peaches.

In another experiment, researchers fed green beans to women whose children had already begun to eat solid food but were still nursing for part of their diet. At the beginning of the study, the children rejected the green beans. Once their nursing mothers had been eating the vegetables for a while, however, the children began to eat them too.

The study shows how important it is that pregnant and nursing women eat lots of fruits and vegetables, Mennella said.

"Vegetable and fruit consumption is linked to lower risks of obesity and certain cancers," she said. "The best predictor of how much fruits and vegetables children eat is whether they like the tastes of these foods. If we can get babies to learn to like these tastes, we can get them off to an early start of healthy eating."

The researchers noted that even children who have not had this head start will still acquire a taste for vegetables if exposed to them regularly. Parents simply need to avoid getting discouraged when children reject the foods or demonstrate distaste the first few times.

BrianW kirjoitti:Lisäksi. Mitä ihmettä tämä mammailu tekee shrink-osiossa, jossa lähinnä käsitellään ikäviä asioita. Eikös kyseessä ole mitä luonnollisin ja positiivisin juttu?

Mun mielestä tämä osio käsittelee yleensäkin sairauden- ja terveydenhoitoon liittyviä asioita, ihan vaan nimenä nyt sattuu olemaan 'Shrink'. Että ihan hyvin se tänne passaa. Nii.

irmelianneli kirjoitti:

BrianW kirjoitti:Lisäksi. Mitä ihmettä tämä mammailu tekee shrink-osiossa, jossa lähinnä käsitellään ikäviä asioita. Eikös kyseessä ole mitä luonnollisin ja positiivisin juttu?

Mun mielestä tämä osio käsittelee yleensäkin sairauden- ja terveydenhoitoon liittyviä asioita, ihan vaan nimenä nyt sattuu olemaan 'Shrink'. Että ihan hyvin se tänne passaa. Nii.

Ei oo luonnollisinta ja positiivisinta.
Viikon antibioottikuuri ohi. Oireet ei oo mihinkään kadonnu. Iltasin nukahetaan ainoostaan supon voimalla, jonka saa vasta kunnon kipuitkukohtausten jälkeen. Keskellä yötä ja aamulla herätään samaan itkukohtaukseen. Mikään ei tunnu auttavan. Sillon reilu viikko sitten lääkäri kehoitti kontrolliin 3-4 viikon päästä.
Eilisiltana itse mamma oli niin väsyny, ettei jaksanu ku maata kurkkusuorana huutavan pojan vieressä, jolle epätoivoisesti yritti tuttia antaa.

Paranemisia Mustiksen pojalle! Taisi jäädä se kohta lukematta, missä valaiset taudista enemmän..

Olen aika pitkään nyt pysytellyt poissa kitinästä ihan omaa osaamattomuuttani potien. Jäi niin kovasti kaivelemaan edelliseen kirjoitukseeni saamani vastaukset, että ajattelin välttää kiusausta sanoa yhtään mitään ennen kuin kuvittelen osaavani ilmaista itseäni edes jotenkuten niin, että tarkoitukseni olisi ymmärrettävissä. No, pitkä virsi tiivistettynä: Olen pahoillani, Elppis ynnä mahdollinen muu lukijakunta, jos/kun kirjoitukseni ovat loukanneet tai aiheuttaneet pahaa mieltä. Se ei missään nimessä ole ollut tarkoitukseni. Ikävää, että niin näyttää kuitenkin käyneen. Uskokaatten tai älkää ihmeessä, mutta mää koitan kovasti hioa ilmaisuani. Ja niin, tarkoitukseni silloin taannoin oli yrittää auttaa, mutta näyttää siltä, että mopo karkasi aika pitkän matkaa metsään siinä kohtaa. Siis, kovin pahoillani olen.

Mida, all is cool Eiköhän me kaikki kuitenkin tehdä/ajatella niin, kuin itse koemme parhaaksi.

Elppis kirjoitti:Mida, all is cool Eiköhän me kaikki kuitenkin tehdä/ajatella niin, kuin itse koemme parhaaksi.

Yhdyn tähän...

Ja Midan kirjoituksen oli kuitenkin tarkoitus olla avuksi, sen minäkin ymmärsin, mutta jokin siinä tekstissä häiritsi... ehkä kuulosti liikaa "neuvolalta" - neuvolalta joka neuvoo kaikkia samalla tavalla, eikä yksilöllisesti, yksilön tarpeiden mukaan tms.

Mut nou hätä, ei oo niin vakava asia yhtään.

Pitäisköhän tänne laittaa kuulumisia? Kiinnostaakohan ketään

Herra on nyt 4 viikkoa ja 4 päivää vanha (kohta 5 päivää!). Torstaina on neuvola, joten painosta ja pituudesta en osaa sanoa.. Koon 56 bodyt alkavat käydä tiukiksi varsinkin selkäosuudelta, joten eiköhän me olla jo aika pitkiä pikkumiehiä Painoa veikkaisin 4700-4900g (3700g syntyessään).

Todella perustyytyväinen tapaus, vieläkin Ensimmäinen hymy tuli tällä viikolla, ilmeitä tulee lisää joka päivä (ainakin tuntuu siltä). Monien kesäkuussa synnyttäneiden kanssa olen tekemisissä helistin.fi- sivuston kautta, ja on kiva vähän vertailla lasten käyttäytymistä, vaivoja ja saada lisäapua ihmetyksiin (joita ei kehtaa neuvolaan soittaa - ja tuolta tulee apu paljon nopeammin). Tosin olen huomannut sen, että monet 3-5 viikkosten vauvojen äidit vaunuttelee piilossa lähipuistoissa, me käydään Lintsillä, Suokissa ja ihan missä vaan Mikäs siinä, ainakin poju tottuu ääniin, ihmisiin ja liikkumiseen.. mielummin mun mielestä heti kun liian myöhään.

Masuvaivoja on ollut hirmu vähän, rintamaito aiheuttaa paljon enemmän pukluja kun korvike, mutta edelleen 50/50 (tai siis määristä en tiedä, mutta syöttökertojen mukaan) mennään.. Yleisesti arki on jatkunut mukavana. Yöt nukutaan 21-22 alkaen, herätys yleensä 03-04.30 välissä ja seuraavan kerran (tosin kukkuu yöllä, ei itke, vaan kälisee ja tiputtelee tuttia mikä itkettää) 7-9 aikaan. Päiväunet on vähentyneet huomattavasti, enää nukutaan pari lyhyempää, 30min - 2h pätkää, that's it.

Että sellasta tänne Huomenna päivällä tavataan sitten näitä muita kesäkuun vauvoja äiteineen keskustassa. Mielenkiintoista nähdä vertailukohteet Mut niin se vaan menee et oma lapsi on TOTTAKAI paras kaikessa, komein ja edityksellisin. Nih

Elppis kirjoitti:Juttuja

Kiinnostaa toki. Antaa myös hyvän syyn puhua omastaan.

On se pieni! Jessus, me alotettiin koolla 62 ja on jo aikapäiviä sit jääneet pieniksi nekin. Nyt 68 alkaa olemaan jo pienehkö ja ikää alle 3 kk. Tää on iso tapaus, näyttää ihan 70 cm pitkältä kun siinä vaavisängyssä on lähes päästä päähän. Ei se siinä koskaan nukukaan, mut köllii aina kun esim. syödään arkisin esikoisen kanssa.

Monet äidit, itse mukaanlukien, ovat erittäin pöpökammoisia, joten eivät mene vauvojensa kanssa julkisiin paikkoihin pitkiin aikoihin. Ja tietysti kaikki tekee eri tavalla muutenkin asioita, äiteinäkin, heh.

Tietenkin oma on aina suloisin, ihanin, paras...

Musta on ihanaa kuulla kun vanhemmat puhuu lapsilleen "kulta", "voi rakas pieni"... ihan nyyhkyttelen. Maailma ei olis mitään ilman lapsia!

Elppis kirjoitti:Paranemisia Mustiksen pojalle! Taisi jäädä se kohta lukematta, missä valaiset taudista enemmän..

Niin. Se vaiva oli korvatulehdus. Ensimmäinen laatuaan. Molemmissa korvissa, toisessa pahempana. No, antibioottikuuri autto.

Viimeyö meni vituralleen. Ensin en ite saanu unta. Sitte heräs mukelo syömään. Sitte tuli uni ja johan tuo pentu taas heräs huutamaan. Hampaita tehty jo kolme kuukautta. Nyt tuolla alhaalla yksi kiiltelisi, muttei vieläkään läpi. Suppoja menee ihan urakalla ja siitä huolimatta pieni eilisiltanakin ennen nukkumaanmenoa huusi kurkku suorana kivusta kolme varttia putkeen. Kolmen tunnin unilla on hyvä lähtä töihin...

mustaenkeli kirjoitti:

Elppis kirjoitti:Paranemisia Mustiksen pojalle! Taisi jäädä se kohta lukematta, missä valaiset taudista enemmän..

Niin. Se vaiva oli korvatulehdus. Ensimmäinen laatuaan. Molemmissa korvissa, toisessa pahempana. No, antibioottikuuri autto.

Pidetään peukkuja, että oli myös viimeinen.
Meillä kärsittiin 9 peräkkäistä molemminpuolista korvatulehdusta, ja tietenkin 9 rankkaa antibioottikuuria ja sitten päästiin korvien putkitukseen. Pelastus!

Bliss kirjoitti:

mustaenkeli kirjoitti:

Elppis kirjoitti:Paranemisia Mustiksen pojalle! Taisi jäädä se kohta lukematta, missä valaiset taudista enemmän..

Niin. Se vaiva oli korvatulehdus. Ensimmäinen laatuaan. Molemmissa korvissa, toisessa pahempana. No, antibioottikuuri autto.

Pidetään peukkuja, että oli myös viimeinen.
Meillä kärsittiin 9 peräkkäistä molemminpuolista korvatulehdusta, ja tietenkin 9 rankkaa antibioottikuuria ja sitten päästiin korvien putkitukseen. Pelastus!

Voi ei. No siskolla ei riittäny tuo yhdeksänkään eikä auttanut myöskään putket.. Tuli vakuutus ihan tarpeeseen, maksanu ittensä takasin moneen kertaan. Ainiin ja kyynelkanavakin operoitiin yhessä vaiheessa.

Alexandra kirjoitti: Musta on ihanaa kuulla kun vanhemmat puhuu lapsilleen "kulta", "voi rakas pieni"... ihan nyyhkyttelen. Maailma ei olis mitään ilman lapsia!

hmph tuu kertoo toi mun ukolle

Aika mielenkiintoista. Itse kutsun lastani aina etunimellä, mikä ei kuitenkaan korreloi mitenkään sen kanssa, miten arvokas asia hän minulle on.

alja kirjoitti:

Alexandra kirjoitti: Musta on ihanaa kuulla kun vanhemmat puhuu lapsilleen "kulta", "voi rakas pieni"... ihan nyyhkyttelen. Maailma ei olis mitään ilman lapsia!

hmph tuu kertoo toi mun ukolle

Jaa, häh, mitäh, hih...

Eikös hän ole lapsi-ihmisiä?

Juniorin aamupäivät menee nykyisin levottomissa merkeissä. Olis tissillä koko ajan, mutta kiukuttelee sille. Ei oikein osaa nukkua, vaan heräilee vähän väliä, kääntelee ja vääntelee itseään ja ynisee. Tätä kestää muutama minuutti, sitten nukahtaa taas hetkeksi. Uni on katkonaista, josta seuraa väsymystä ja kiukuttelua.

Onkohan tämä nyt sitä koliikkia?

daddykillkill kirjoitti: Onkohan tämä nyt sitä koliikkia?

Lupaan, että tunnistat kyllä koliikin kun(jos) sellainen teille tulee.

^ Oolsprait.

Onko tuo vääntelehtiminen ja melkein jatkuva piereskely sitten vaan ns. normaalia vatsantoimintaa?
Ei mulla tässä mitään hätää ole. Emännästä vaan huomaa, että pojan kiukuttelu ja nukkumattomuus väsyttää sitä aika lailla.

Kutakuinkin. Vauvan suolisto on aika kehittymätön ja jotkut reagoivat todella herkästi muutoksiin tissimaidossa=äiskän ruokavaliossa. Onko mamma syönyt jotain normaalista poikkeavaa? Meillä ainakin tuo superkakkailu vaihtui jossain välissä kerran kolmessa päivässä tahtiin. Onko kakannut normaalisti? Lapsi siis. Isukki voi raportoida sinne kakkaketjuun.


Imiessä saa myös helposti ilmaa mahaansa. Tissiraivareita(selittämätöntä huonoa käytöstä tissin lähettyvillä) saattaa tulla jossain vaiheessa, ja tihentynyt syönti kertoo siitä, että maitoa "tilataan" lisää kulutuksen kasvaessa.

Surffaa imetystukisivuilla jos eivät ole jo tuttuja. Siellä pitäis olla ihan kattavat FAQ -osiot

daddykillkill kirjoitti:^ Oolsprait.

Onko tuo vääntelehtiminen ja melkein jatkuva piereskely sitten vaan ns. normaalia vatsantoimintaa?

On se aika normaalin kuuloista tuon ikäiselle pikkuihmiselle. Tai kaikki mun tietämät ja tuntemat vauvat ovat toimineet juuri kuvailemallasi tavalla.
Koliikki on sitten tuntikausien suoraa huutoa, yleisimmin siinä illansuussa. Ja siihen ei auta juuri muu kuin aika.

Vyöhyketerapia muuten auttaa noihin lieviin mahavaivoihin. Siellä teillä päin luulis olevan useita vauvoihin erikoistuneita

^ Kyllä tuo sontii muutaman kerran päivässä sellaiset setit, että oli pakko hankkia vaipanvaihtoa varten erikoisasuste:



Äidin ruokavaliosta on pyritty karsimaan kaikki kaasutusta aiheuttava.

No hyvä, jos tuo on sitä "normisettiä". Tää kaikki on itselle niin uutta.

Olen yrittänyt opettaa ottamaan pulloruokaakin välillä, notta mamma saisi vähän vapaata. Aika vaihtelevalla menestyksellä tuo onnistuu. Minulta syö kyllä pullostakin, mutta sen jälkeen pitää saada tissi suuhun - ilmeisesti lohdukkeeksi.