Kitinä

Ylermi Ylihankala kirjoitti:

prosessi kirjoitti:Luulisi oman älykkyytensä tason tietävän ilman testejäkin.

Kuis ni? En minä ainakaan tiedä. Mistä sen voisi tietää muuten kuin suunnilleen suuntaa-antavasti?

Tarvitseeko sitä tietää kuin suuntaa-antavasti?

Usein erittäin älykkäät ovat sellaisia autistisia höperöitä, jotka kolhivat itseään ja kusevat housuihinsa, kun näkevät paljaan tissin tienvarsimainoksessa. Nämä ovat siis helppoja tapauksia tunnistaa.

Näinköhän lienee. Kokemukseni on monelta osin hyvin erilainen. Kyvystä tulkita ihmisiä vaivattomasti on etua hyvin monella elämän eri osa-alueella. Ei vähiten petipuuhissa.

Gat kirjoitti:Huonoin kouluaineeni oli muuten matikka. Heti liikunnan ja käsityön jälkeen.

Tarjoamasi materiaalin perusteella ei ole vaikea uskoa, että ainakin viimeksi mainitussa olet kehittynyt merkittävästi.

prosessi kirjoitti:Ei vähiten petipuuhissa.

Tuo taitaa olla sopivuuskysymys, eikä liity älykkyyteen oikeastaan millään lailla. Mutta ei kai se mikään salaisuus ole, että huippuälykkäät ovat usein sosiaalisesti rajoittuneita ja ylipäätään outoja hiihtäjiä. Ei kaikki mut riittävän moni.

Ylermi Ylihankala kirjoitti:

prosessi kirjoitti:Ei vähiten petipuuhissa.

Mutta ei kai se mikään salaisuus ole, että huippuälykkäät ovat usein sosiaalisesti rajoittuneita ja ylipäätään outoja hiihtäjiä. Ei kaikki mut riittävän moni.

Varmaan on hypersosiaalisia huippuälykkäitäkin, ja he vasta ärsyttäviä ovatkin. Yleistys, mutta ihan todennäköistä, että suurin osa tosi älykkäistä on kuvaamiasi sosiaalisesti rajoittuneita ja outoja hiihtäjiä.

Siihen ei niin korkeaaa älyäkään tarvita. Riittää, että on jonkinlainen yksityisajattelija omine kiinnostuksenaiheineen. Jos ne poikkeavat valtavirrasta, sosiaalisia ongelmia tulee. Koska sellainen yksilö ei välttämättä tiedä etukateen, että hänen kiinnostuksenaiheensa eivät suurta kansaa kiinnosta pätkääkään, vaan omituisena höpöttäjänä pitävät. Ja toiseen suuntaan sellaisen ihmisen voi olla vaikea innostua enemmistön maailmasta, ja kommunikoida siitä heidän tyylillään. Johtaa jonkunasteiseen sosiaaliseen eriytymiseen ja epävarmuuteen. Verrataan niin, että entäs jos Kitinän ulkopuolella muu kansa aidosti arvostaisi Seiskaa, ihailisi Johanna Tukiaista ja pitäisi Big Brotherin porukkaa huippuälykköinä. Mitä se tekisi meistä vähemmistöstä? Hallitsijoitako? Ei meitä äänestettäisi!

Ylermi Ylihankala kirjoitti:
Usein erittäin älykkäät ovat sellaisia autistisia höperöitä, jotka kolhivat itseään ja kusevat housuihinsa, kun näkevät paljaan tissin tienvarsimainoksessa. Nämä ovat siis helppoja tapauksia tunnistaa.

Minä en tietääkseni tunne ketään huippuälykästä. Tunnetko sinä? Elokuvista tuttu huippuälykkään stereotypiä ei välttämättä muistuta todellisuutta sen enempää, kuin tv:n murhaaja-stereotypiä tyypillistä ryyppykaverinsa puukottajaa.

Henk. koht. en usko, että huippuälykkyys korreloisi sosiaalisiin taitoihin kumpaankaan suuntaan.

Mutta on toki mukavampi ajatella, että kauniit ovat tymiä ja huppuälykkäät sosiaalisesti lahjattomia.

prosessi kirjoitti: Itse asiassa kuulemma Suomestakin kyllä löytyy yli 200 tuloksia.

Olisikohan Mensan syytä kalibroida testinsä? Liikaa tuntuu olevan suomessa näitä huippuälykkäitä.

En kerta kaikkiaan voi uskoa, että Suomi olisi jotenkin maailman äärimmäisten huippuälyjen rikastumapaikka. 190 tai korkeampi ÄÖ pitäisi olla suunnilleen yhdellä sadasta miljoonasta (Sic!).

Jos Suomessa on ainakin kaksi tuon ÄÖ:n omaavaa, se olisi todella outo sattuma.

NuoriD kirjoitti: Jos Suomessa on ainakin kaksi tuon ÄÖ:n omaavaa, se olisi todella outo sattuma.

Onhan niitä: prosessin miehet - exät, nyksät ja tulevat.

NuoriD kirjoitti: Henk. koht. en usko, että huippuälykkyys korreloisi sosiaalisiin taitoihin kumpaankaan suuntaan.

Mutta on toki mukavampi ajatella, että kauniit ovat tymiä ja huppuälykkäät sosiaalisesti lahjattomia.

Mitä nää huppuälykkäät on? Pitävät kynttiläänsä vakan alla?

Mun kokemuksella näillä älykkäillä on tiettyjä ongelmia sen takia, että eivät tahdo käsittää miksi muut ihmiset toimivat niin epäloogisesti.

Lilo kirjoitti:
Mitä nää huppuälykkäät on? Pitävät kynttiläänsä vakan alla?

Siis pitäisikö huippuälykkyyteen jotenkin liittyä se, että näyttää jatkuvalla syötöllä närhen räjähdysvoimaiset munat dorkalle paskasakille?

Ehkä ne vaan kelaa jotain alkuräjähdystä päivät pitkät ja huvittelevat paiskomalla alkulukuja vasten kanssaälykkäidensä pläsejä. Tai sitten vaan pelailevat pleikkaa vapaalla ja toimivat patenttitoimiston 2. luokan virkamiehinä.

Lilo kirjoitti:

NuoriD kirjoitti: Henk. koht. en usko, että huippuälykkyys korreloisi sosiaalisiin taitoihin kumpaankaan suuntaan.

Mutta on toki mukavampi ajatella, että kauniit ovat tymiä ja huppuälykkäät sosiaalisesti lahjattomia.

Mitä nää huppuälykkäät on? Pitävät kynttiläänsä vakan alla?

.

Huppuälykkäillä huppu toimii, monilla huppu on himmeä, erityisesti loppuillasta.

elco kirjoitti:
Ehkä ne vaan kelaa jotain alkuräjähdystä päivät pitkät ja huvittelevat paiskomalla alkulukuja vasten kanssaälykkäidensä pläsejä. Tai sitten vaan pelailevat pleikkaa vapaalla ja toimivat patenttitoimiston 2. luokan virkamiehinä.

Prossun exä (ÄO 156) on postinjakaja. Mutta ehkä hän vapaalla kehittelee Suurta Yhtenäisteoriaa.

Kyllähän Einsteinkin työkseen leimasi käkikellojen patentteja ja sitten yllättäen tyhjästä ilmestyi fyysikkomaailman kärkeen.

NuoriD kirjoitti:Kyllähän Einsteinkin työkseen leimasi käkikellojen patentteja ja sitten yllättäen tyhjästä ilmestyi fyysikkomaailman kärkeen.

Eiköhän tuo usein kuultu "käkikellojen patenttien leimaaminen" ja "tyhjästä ilmestyminen" ole aikamoista neromyytti-romantisointia. Ymmärtääkseni Einsteinilla oli tutkinto Zürichin ETH:sta, joka lienee alalla yhä maailman arvostetuimpia opinahjoja, saati sitten aikana ennen yhdysvaltalaisten yliopistojen nousua. Ja ennen patenttitoimistoon työllistymistään hänellä taisi olla jo (ainakin yksi?) tieteellinen julkaisu fysiikasta, eikä tuolloin julkaisuja tehtailtu kuten nykyään. Edelleen, ymmärtääkseni patenttitoimistossa hänen työnään oli tutkia elektromagneettisten laitteiden patenttihakemuksia, jotka patenttihakemuksina pyrkivät määritelmän mukaan sisältämään aivan uutta ja ennennäkemätöntä tutkimustietoa. Ei näiden hakemuksien tutkiminen voinut olla ihan pelkkää toimistorutiinia tai "käkikellojen patenttien leimaamista".

elco kirjoitti:Ehkä ne vaan kelaa jotain alkuräjähdystä päivät pitkät ja huvittelevat paiskomalla alkulukuja vasten kanssaälykkäidensä pläsejä.

Luin ensin väärin tuon "paiskovat", ja heti tuli ikävä Edithin joskus muinoin Kitinäänkin linkittämää, kerrassaan erinomaista alkulukuja paskovaa karhua.

urpiainen kirjoitti:

NuoriD kirjoitti:Kyllähän Einsteinkin työkseen leimasi käkikellojen patentteja ja sitten yllättäen tyhjästä ilmestyi fyysikkomaailman kärkeen.

Eiköhän tuo usein kuultu "käkikellojen patenttien leimaaminen" ja "tyhjästä ilmestyminen" ole aikamoista neromyytti-romantisointia. Ymmärtääkseni Einsteinilla oli tutkinto Zürichin ETH:sta, joka lienee alalla yhä maailman arvostetuimpia opinahjoja, saati sitten aikana ennen yhdysvaltalaisten yliopistojen nousua. Ja ennen patenttitoimistoon työllistymistään hänellä taisi olla jo (ainakin yksi?) tieteellinen julkaisu fysiikasta, eikä tuolloin julkaisuja tehtailtu kuten nykyään. Edelleen, ymmärtääkseni patenttitoimistossa hänen työnään oli tutkia elektromagneettisten laitteiden patenttihakemuksia, jotka patenttihakemuksina pyrkivät määritelmän mukaan sisältämään aivan uutta ja ennennäkemätöntä tutkimustietoa. Ei näiden hakemuksien tutkiminen voinut olla ihan pelkkää toimistorutiinia tai "käkikellojen patenttien leimaamista".

Onx sulla jotain prossun exää vastaan?

NuoriD kirjoitti:

urpiainen kirjoitti:

NuoriD kirjoitti:Kyllähän Einsteinkin työkseen leimasi käkikellojen patentteja ja sitten yllättäen tyhjästä ilmestyi fyysikkomaailman kärkeen.

Eiköhän tuo usein kuultu "käkikellojen patenttien leimaaminen" ja "tyhjästä ilmestyminen" ole aikamoista neromyytti-romantisointia. Ymmärtääkseni Einsteinilla oli tutkinto Zürichin ETH:sta, joka lienee alalla yhä maailman arvostetuimpia opinahjoja, saati sitten aikana ennen yhdysvaltalaisten yliopistojen nousua. Ja ennen patenttitoimistoon työllistymistään hänellä taisi olla jo (ainakin yksi?) tieteellinen julkaisu fysiikasta, eikä tuolloin julkaisuja tehtailtu kuten nykyään. Edelleen, ymmärtääkseni patenttitoimistossa hänen työnään oli tutkia elektromagneettisten laitteiden patenttihakemuksia, jotka patenttihakemuksina pyrkivät määritelmän mukaan sisältämään aivan uutta ja ennennäkemätöntä tutkimustietoa. Ei näiden hakemuksien tutkiminen voinut olla ihan pelkkää toimistorutiinia tai "käkikellojen patenttien leimaamista".

Onx sulla jotain prossun exää vastaan?

Onx Prossu Einsteinin exä?

Jos minulla jotain vastaan jotain on, tai en tiedä onko tämäkään nyt vastaan olemista vai pikemminkin vain hämmästelyä, niin se on tämä into nähdä pitkäjänteinen, kova työ (kuten vaikka Einsteinin nousu fysiikan huipulle) valheellisen romantisoivasti vaivattomaan (ja työtä vaatimattomaan) erityislahjakkuuteen perustuvaksi.

NuoriD kirjoitti:

prosessi kirjoitti:Itse asiassa kuulemma Suomestakin kyllä löytyy yli 200 tuloksia.

Olisikohan Mensan syytä kalibroida testinsä? Liikaa tuntuu olevan suomessa näitä huippuälykkäitä.

En kerta kaikkiaan voi uskoa, että Suomi olisi jotenkin maailman äärimmäisten huippuälyjen rikastumapaikka. 190 tai korkeampi ÄÖ pitäisi olla suunnilleen yhdellä sadasta miljoonasta (Sic!).

Jos Suomessa on ainakin kaksi tuon ÄÖ:n omaavaa, se olisi todella outo sattuma.

Pienillä todennäköisyyksillä outojen sattumien määrä on suuri, koska kaikki toteutuneet pienet todennäköisyydet jo itsessään ovat outoja. Todennäköisyydet kuitenkin lakkaavat olemasta todennäköisyyksiä siinä vaiheessa, kun niiden ennusteet ovat ehtineet toteutua.

Minusta on typerää, että huippulahjakkuuksien älykkyysosamääriä on edes yritetty arvioida jälkeenpäin, koska sitä ei yksinkertaisesti ole mahdollista päätellä minkään muun kuin sen varsinaisen testin avulla, ja se testihän ei mittaa muuta kuin avaruudellista hahmotuskykyä. Käytännössä itse asiassa vektoreiden toiminnan hallintaa. Vaikka ei hallitsisikaan vektoreita mitenkään erityisen täsmällisesti, se ei vielä tarkoita, etteikö voisi hallita muuntyyppisiä syy-seuraussuhteita erinomaisesti. Ja toisaalta, vaikka hallitsisi niitä muita syy-seuraussuhteita kuinka hyvin, se ei välttämättä näy vektorimaailmassa.

urpiainen kirjoitti:Onx Prossu Einsteinin exä?

Prossulla on vaikuttava ihailijakaarti. Einsteinia, todella älykkäitä miehiä ja E-ihailijapuolella näkyy ruudinkeksintäprosessissa osaa ottaneitakin olevan.

urpiainen kirjoitti: Jos minulla jotain vastaan jotain on, tai en tiedä onko tämäkään nyt vastaan olemista vai pikemminkin vain hämmästelyä, niin se on tämä into nähdä pitkäjänteinen, kova työ (kuten vaikka Einsteinin nousu fysiikan huipulle) valheellisen romantisoivasti vaivattomaan (ja työtä vaatimattomaan) erityislahjakkuuteen perustuvaksi.

Rehellisyyden nimissä myönnän (haluan tietysti myös todistaa perehtyneisyyteni), että tiesin kyllä tuon Einsteinin historian. Lisättäköön vielä, että hän joutui suhtellisuusteorian kehittämistä varten opiskelemaan lisää aiempiin opintoihinsa kuulumatonta matematiikkaa, mm. tensorilaskennan ja kehittämään sitä. (Itse en tensorilaskennasta ymmärrä enempää kuin sika pohjahtähdestä). Teorian kehittämisessä oli muutaman vuoden tauko, kun Einstein totesi, että tarvii lisää matematiikan opintoja ennen kuin pääsee eteenpäin.

Olen aiemmin tässä ketjussa todennut, että Suuret Saavutukset millä alalla tahansa vaativat erittäin kovaa työtä, oli kuinka lahjakas tahansa.

Edison: "Genius is 1% inspiration and 99% perspiration!”

exPertti kirjoitti:

urpiainen kirjoitti:Onx Prossu Einsteinin exä?

Prossulla on vaikuttava ihailijakaarti. Einsteinia, todella älykkäitä miehiä ja E-ihailijapuolella näkyy ruudinkeksintäprosessissa osaa ottaneitakin olevan.

Valitettavasti ihastukseni Einsteiniin on yksipuolista. Mutta hänen hyvin käytännölliset lähestymistapansa teoreettisiin ongelmiin vetoavat kyllä minuun, peili kädessä lentämiset valon nopeudella ja pallon heitteleminen liikkuvassa junavaunussa ovat jotenkin herkullisen havainnollisia.

exPertti kirjoitti:

urpiainen kirjoitti:Onx Prossu Einsteinin exä?

Prossulla on vaikuttava ihailijakaarti.

Olen Obi-Wan Kenobin neuvon mukaisesti tutkinut tunteita ja päätynyt siihen, että taidan olla vähän mustis prossusta ja siksi yritän dissata kilpakosijaa.

Lilo kirjoitti:
Mun kokemuksella näillä älykkäillä on tiettyjä ongelmia sen takia, että eivät tahdo käsittää miksi muut ihmiset toimivat niin epäloogisesti.

Mix sä oot noin epälooginen?

NuoriD kirjoitti:Olen Obi-Wan Kenobin neuvon mukaisesti tutkinut tunteita ja päätynyt siihen, että taidan olla vähän mustis prossusta ja siksi yritän dissata kilpakosijaa.

Okei, en tietenkään ole mikään asiantuntija, mutta korjatkaa ihmeessä väärinkäsitykseni. Siis eikö huippuälykäs ole lähtökohtaisesti sellainen introvertti mietiskelijätyyppi? Hän puntaroi ja ehdollistaa siinä missä perusjantteri jo tekee. Perusjantteri on sosiaalisempi sen kautta, että suurin osa muista jakaa hänen käsityksensä sosiaalisuudesta, on samankaltaisempia. Huippuälykäs ei liene usein spontaani ja hauskuuskin taitaa perustua johonkin mukaälykkääseen settiin, josta normijantterillä lähinnä tuhoutuu nauruhermosynapseja.

NuoriD kirjoitti:
Mix sä oot noin epälooginen?

Uuh, sun äo pisteet nousi heti!

elco kirjoitti: Ehkä ne vaan kelaa jotain alkuräjähdystä päivät pitkät ja huvittelevat paiskomalla alkulukuja vasten kanssaälykkäidensä pläsejä. Tai sitten vaan pelailevat pleikkaa vapaalla ja toimivat patenttitoimiston 2. luokan virkamiehinä.

Lähde luonnollisesti viety roskiin, mutta pari vuotta sitten oli Hesarin liitteessä tms. juttu Suomen Testatusti Älykkäimmästä Miehestä. Lukua en muista, mutta kuvissa salasi kasvonsa apinanaamarilla.

No, ei hän älyllään ollut mitään saanut aikaan.
Yksityisajattelustaan kertoi teorian, että jospas painovoima onkin kiihtyvyyden aiheuttamaa inertiaa, niin että sekä maapallo että me kasvamme koko ajan, ja siitä se yhden geen painovoima.

No hups... jos tuo on parasta mitä miettii, niin.... minullakin on parempi miksi avaruuden täytyy laajeta ikuisesti jotta ei-determinismi olisi mahdollista.. mutta kun en ole fyysikko, en olisi päässytkään kun en matikkaa tajua.. voipi olla paskaa..

Silti toisaalta:
En tosiaan tiedä, onko urbaanilegendaa se, että Albert Einstein oli opettajansa mukaan "tyhmä ja hidasjärkinen" koulussa eikä osannut matikaakaan laskea kovin nopeasti. Ehkä onkin vain myytti. Silti pidän mahdollisena, ettei Einstein ollut läheskään aikakautensa paras ja älykkäin matemaatikko.

Oleellista mun mielestä siinä ei ole raaka laskentateho tai nopeaälyisyys, vaan kiinnostus jostain asiasta, jota muut eivät tule koskaan ajatelleeksikaan. Ja luova äly miettiä vaikka millaista olsi ratsastaa valonsäteellä.

Vaikka olisi Einsteinia testeissä älykkäämpi ja nopeampi numeronmurskaaja, se ei tuon uuden luomiseen auta.

Ylermi Ylihankala kirjoitti:Okei, en tietenkään ole mikään asiantuntija, mutta korjatkaa ihmeessä väärinkäsitykseni. Siis eikö huippuälykäs ole lähtökohtaisesti sellainen introvertti mietiskelijätyyppi? Hän puntaroi ja ehdollistaa siinä missä perusjantteri jo tekee. Perusjantteri on sosiaalisempi sen kautta, että suurin osa muista jakaa hänen käsityksensä sosiaalisuudesta, on samankaltaisempia. Huippuälykäs ei liene usein spontaani ja hauskuuskin taitaa perustua johonkin mukaälykkääseen settiin, josta normijantterillä lähinnä tuhoutuu nauruhermosynapseja.

Minä tunnen kaksi, eikä kumpikaan heistä ole tuollainen. Ensimmäinen pelasi korista ja jääkiekkoa, osasi purkaa ja koota mitä vain, omasi mielenkiintoisen kaveriporukan, mutta joo, ei ollut spontaani, ärsyyntyi jos asiat eivät menneet suunnitelmien mukaan. Huumorintajunsa oli hyvin laaja-alainen, mutta kaukana mukaälykkäästä. Ainoa epäilyttävä piirre oli jalkapallomanageripeleihin hurahtaminen ja ammatinvalinta. En edelleenkään tajua, miksi se _haluaa_ olla postimies. Se hullu kun vieläpä irtisanoutui teknisesti haastavasta ja kohtuuhyvin palkatusta työstä.

Jälkimmäinen pelaa lentopalloa ja golfia, vaeltaa ja kiipeilee, osaa purkaa ja koota mitä vain, mutta on kyllä onnistunut katkomaan luita ja loukkaantumaan muutenkin aktiiviurheiluaikoinaan. Kaveripiiristä en vielä oikein tiedä muuta, kuin että sellainen hyvin aktiivinen löytyy. On spontaanimpi kuin minä, vaikka minä olen kuvitellut olevani spontaani jo sen perusteella, etten pahemmin vapaa-aikana kalentereita (tai edes rannekelloa) käytä. Huumorintajunsa on erittäin laaja-alainen, pitää vain tottua siihen, että se nauraa minulle vähän väliä, päin naamaa.