Joo, mua ahdistaa myös muissakin asioissa kuin ainoastaan näissä kasvatusmenetelmissä. Olen nyt halunnut itkuhälyttimen (jonkun tosi halvan parinkympin kapistuksen joka toimii) ja miehelle oli sitten neuvottu ettemme sitä tarvitse, koska eivät hekään tarvinneet tuplasti isommalla kämpällä ja ulkonukutuksella. Mies sitten funtsi, että kai me ilman pärjäämme kun muutkin.saira kirjoitti:Mua ainakin ahdistaa lapsikeskusteluissa eniten se ehdottomuus, joka näkyy molemmilla puolilla. Tavallaan unohdetaan se tosiasia, että lapsetkin yksilöinä reagoivat asioihin eri tavoilla. Mikään muotti ei sovi kaikille, vaikka kuinka hyvältä kuulostaisi ja vaikka kuinka hyvät aikomukset olisi.
Älä muuta sano! Raamatulla päähän vaan ja onnea!Onslow kirjoitti:http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=5&ag=36&t=&a=6598
Voi Mikkosen lapsiparkoja. Jos äiti siirtää omat käytöstapansa ja älykkyytensä lapsilleen, ei lopputulos voi olla hyvä.
Ja siihen vielä isän, korjaan Majuri Mikkosen, hyvät tavat ja älykkyys päälle. Lisää rahoja lasten mielenterveystyölle!Onslow kirjoitti:Jos äiti siirtää omat käytöstapansa ja älykkyytensä lapsilleen, ei lopputulos voi olla hyvä.
Samaa ihmettelin. Toisaalta, jos asiasta olisi keskustelu sivistyneesti, ei ohjelma olisi saanut samanlaista julkisuutta mitenkään.Vesper kirjoitti: Mä en käsitä miten se toimittaja ei puuttunut Mikkosen päällekäyvään tyyliin.
Ei Nina MikkonenkaanVesper kirjoitti: Mä en muuten ole koskaan ollut tarhassa tai päiväkodissa. Ilmankos olen hullu!
No totta kai.exPertti kirjoitti:Kuten autottomat liikenteensuunnittelijatkin, lapsettomat ovat yleensä parhaita jakamaan neuvoja siihen miten lapset pitäisi kasvattaa.
Siis tervepäisen ihmisen kasvattaminen ylipäätään on hieno asia, oli se geeniperimä siinä loppujen lopuksi mikä tahansa. Mutta oikeasti millä on tulevaisuudessa merkitystä enemmän, sillä että saisi välitettyä ja muokattua ajatuksilla maailmaa kymmenien, satojen tai tuhansien ihmisten kautta paremmaksi - vai se, että siittää ja saattaa maailmaan muutamaan geneettisesti sinnepäin olevan tyypin?Riemumieli kirjoitti: Sen verran pitää itseään arvostaa, että kokee olevansa säilymisen arvoinen. Erikoisuudesta en tiedä, mutta jokin mekanismi sisällä kuitenkin puolittumaan ohjasi.
En pidä suurmiesteoriasta, yksi ihminen ei maailmaa muuta. Nämäkin tyypit ovat olleet opportunisteja ja aikansa vankeja. Ilman tavallisen tallaajan hyväksyntää/toimintaa/vastustusta he eivät olisi olleet yhtään mitään.huima kirjoitti:Sen sijaan ajatusten ja tekojen kautta historiaan on jäänyt monia suurmiehiä ja naisia, vaikkeivat olisikaan geneettistä jatkoa tehneetkään. Jatkoa on kuitenkin seurannut heidän ajatuksilleen ja teoilleen.
Todellisuus on sosiaaline konstruktio.Riemumieli kirjoitti:En pidä suurmiesteoriasta, yksi ihminen ei maailmaa muuta. Nämäkin tyypit ovat olleet opportunisteja ja aikansa vankeja. Ilman tavallisen tallaajan hyväksyntää/toimintaa/vastustusta he eivät olisi olleet yhtään mitään.
Katselin ko. ohjelman juuri boxilta ja voi hyvää päivää jälleen kerran. Ei taida olla Mikkosen rouvalla kaikki inkkarit kanootissa. Ensin syyttää päiväkotijärjestelmää natsismin hedelmäksi, ja samaan hengenvetoon siteeraa suuresti arvostamaansa Arvo Ylppöä - miestä jolla oli aikanaan erittäin lämpimät suhteet natseihin.Onslow kirjoitti:Katsotaan mitä Nyberg tekee tänään.
Olipas aika insinöörimäinen lähestymistapa. Hieman skeptisesti suhtaudun teoriaasi, mutta aika näyttää. Tässä nykyhetkessä (kun juniorista on selkeästi paljastunut inhimillisiä piirteitä ja kieltämättä hänessä näkee osan itseään selkeästi - insinöörin poika) niin en kyllä missään nimessä haluaisi jäädä hengissä katsomaan hänen kuolemaansa.elco kirjoitti:Pahimmillaan lapsen menettämisen tuska lienee varhaisteini-ikäisen lapsen kohdalla: silloin investointi geenien jatkamiseen on suurimmillaan eikä sille vielä ole vastinetta lastenlasten muodossa. Parikymppisen lapsen kohdalla tuska taas pienenee.
Ja kumpikaan ei tajua miten asiat käytännössä menevät ja ihmettelevät saamaansa kritiikkiä. Kyllä kahden kaistan yli vaihtaminen kymmenen metrin matkalla on ihan järkevä toimenpide, onnistuu kävellenkin hienosti, mitäs urputat?huima kirjoitti:No totta kai.
Autottomat liikennesuunnittelijat miettivät liikennettä ja liikkumista muutenkin kuin yksityisautoilun näkökulmasta.
Samalla tavalla lapsettomat kasvatusneuvojat pystyvät sanomaan objektiivisemmin asioista kuin vanhemmat, joiden ajattelukyvyn ja objektiivisuuden pilaa vähät yöunet ja älytön jankatus, joka pienestä nahkakääryleestä tulee. Minä, minä, minä ja meidän verkkari / vikkeri / rasavilli on maailman keskipiste, eikä koskaan tekemässä mitään pahaa - vaan aina ne muut.
