Ne kaksi ekaa olivat ne kaksi ekaa. Kyse onkin siitä mitä niiden jälkeen.Sutenööri kirjoitti:No mitäs meni hankkimaaan ne kaks ekaa.Homeboy65 kirjoitti:Ei tuollainen oikein oikeudenmukaiselta tunnu...
Vihdoinkin, somalit ulos
En usko, koska kuten Wikikin kertoo, se liittyy amerikkalaiseen keskusteluun ja heijastelee sen sisäisiä ristiriitaisuuksia ("liberaali" on tunnetusti kirosana sekä Euroopassa että Amerikoissa, päinvastaisistä syistä tosin; ja konservatiivi, joka vastustaa "suurta hallintoa", yleensä kannattaa isoa armeijaa ja rahan lapioimista poliisille ja vastustaa kansalaisoikeuksia noin yleisesti ottaen).NuoriDaavid kirjoitti:http://en.wikipedia.org/wiki/Big_government
Onko tuolle olemassa vakiintunutta suomennosta?
Päihderiippuvaiselle puukonheiluttajalle varmaankin tekohetkellä ei ole rangaistuksen pituudella merkitystä.Vadim kirjoitti: Päihderiippuvaiselle puukonheiluttajalle lienee tekohetkellä samantekevää, tuleeko teosta kakkua 2, 4, 6, 12 vai 24 vuotta.
.
Muiden ihmisten turvallisuudelle on kuitenkin huomattava ero sillä, onko ko. henkilö jälleen kadulla heiluttamassa puukkoa 2 vuoden vai 24 vuoden kuluttua.
Kumman edut näet tärkeämmiksi? Tavallisten kadulla kulkijoiden, vai kadulla puukkoa heiluttelevan päihdeongelmaisen?
Koska taparikollinen ei uusi rikoksia joka tapauksessa (ja joka tapauksessa on selvää, että jos nuori taparikollisenalku joutuu linnaan, hänestä tulee todennäköisemmin taparikollinen), ilmeisesti kannatat ihmisten eristämistä loppuiäksi ihan varmuuden vuoksi, vaikka onkin varsin epäselvää, tekeekö ko. ihminen enää rikoksia vai ei. Näinkö?NuoriDaavid kirjoitti:Se ei paranna häntä eikä ehkäisi rikoksia mutta estää häntä tekemästä uusia rikoksia. Ymmärrätkö?
Ei. Älä laita sanoja suuhuni. Minusta jokaisesta rikoksesta on annettava tuomio, joka on oikeassa suhteessa ko. rikokseen. Minun oikeustajuni mukaan pizzapalan näpistys---> 25:n vuoden tuomio on totaalisen kohtuutonta.Sutenööri kirjoitti:Sun logiikan mukaan niitä sen jälkeen mahdollisuuksia pitäisi antaa loputon määrä.Homeboy65 kirjoitti:[
Ne kaksi ekaa olivat ne kaksi ekaa. Kyse onkin siitä mitä niiden jälkeen.
"En tiedä pitäisikö sinulle ojentaa netiketti, banaani vai köysi." - Tix
Aika epätodennäköiseltä se jotenkin vaikuttaa, että pari-kolme raiskausta, pahoinpitelyä tai pankkiryöstöä tehnyt kaveri päättäisi yks-kaks muutaman vuoden linnassa istuaan ruveta mallikansalaiseksi.Vadim kirjoitti:vaikka onkin varsin epäselvää, tekeekö ko. ihminen enää rikoksia vai ei.
Ei tunnu niin onnekkaalta, että haluaisin kokeilla.
Eli tämäkin kaveri, joka on raiskannut pariin otteeseen aikaisemmin ja toinen raiskatuista jopa kuoli, olisi pahoinpitelyn tehtyään ensikertalaisena kuulemassa pahoinpitelyn tuomiota? Selvä.Homeboy65 kirjoitti:Ei. Älä laita sanoja suuhuni. Minusta jokaisesta rikoksesta on annettava tuomio, joka on oikeassa suhteessa ko. rikokseen. Minun oikeustajuni mukaan pizzapalan näpistys---> 25:n vuoden tuomio on totaalisen kohtuutonta.
Taparikollinen jo määritelmän mukaan tekee rikoksia toistuvasti, eihän hän muuten olisi taparikollinen??Vadim kirjoitti:Koska taparikollinen ei uusi rikoksia joka tapauksessa (ja joka tapauksessa on selvää, että jos nuori taparikollisenalku joutuu linnaan, hänestä tulee todennäköisemmin taparikollinen), ilmeisesti kannatat ihmisten eristämistä loppuiäksi ihan varmuuden vuoksi, vaikka onkin varsin epäselvää, tekeekö ko. ihminen enää rikoksia vai ei. Näinkö?NuoriDaavid kirjoitti:Se ei paranna häntä eikä ehkäisi rikoksia mutta estää häntä tekemästä uusia rikoksia. Ymmärrätkö?
En kannata naurisvarkaiden hirttämistä. En kannata sitäkään, että kolme kertaa pajatson ryöstänyt Joni 16v laitettaisiin 25 vuodeksi linnaan.
Vastaavasti sinäkään et varmastikaan kannata sitä, että murhasta tuomittu istuisi vain yhden vuoden, ettei vankila lopullisesti turmelisi häntä?
Sitä kuitenkin kannatan, että riittävän monta kertaa väkivaltarikoksia tehnyt istuisi hyvin pitkään.
Riittävä määrä voisi olla esimerkiksi kolme tuomiota väkivaltarikoksista.
Aika epätodennäköiseltä se tosiaan vaikuttaa. Mitä jos katsottaisiin ihan dataa?Elukka kirjoitti:Aika epätodennäköiseltä se jotenkin vaikuttaa, että pari-kolme raiskausta, pahoinpitelyä tai pankkiryöstöä tehnyt kaveri päättäisi yks-kaks muutaman vuoden linnassa istuaan ruveta mallikansalaiseksi.Vadim kirjoitti:vaikka onkin varsin epäselvää, tekeekö ko. ihminen enää rikoksia vai ei.
Ei tunnu niin onnekkaalta, että haluaisin kokeilla.
Rikosseuraamusviraston tutkimuksesta ilmenee, että vain neljäsosa murhamiehistä ja seksuaalirikollisista palasi vankilaan seurantajakson aikana (kahdeksan vuotta ehdonalaiseen pääsystä). Suurin todennäköisyys palata vankilaan oli varkailla (60 prosenttia kolmen vuoden aikana vapauteen pääsystä) ja muilla omaisuusrikollisilla sekä rattijuopoilla (molemmat noin 50 prosenttia - vrt. henkirikokset ja seksuaalirikokset noin 18 prosenttia).
Tyypillisesti vankilaan päätyi toistamiseen henkilö, joka oli tuomittu nuorena. Alle 18-vuotiaana vapauteen päässyt palasi 96 prosentin todennäköisyydellä vankilaan. Alle 21-vuotiaana vapauteen päässyt palasi 85 prosentin todennäköisyydellä vankilaan. Kuusikymppisistä vain 30 prosenttia palasi enää vankilaan.
Vain joka kymmenes joutuu varsinaiseen vankilakierteeseen. Ensikertalaisista noin 45 prosenttia palaa vankilaan 9 vuoden kuluessa vapautumisesta. Toiskertalaisista palaa noin 60 prosenttia; yli kymmenen kertaa vankilassa olleista palaa noin 80 prosenttia. Nämä on tyypillisesti henkilöitä, jotka ovat köyhimpiä, sairaimpia ja sosiaalisesti kaikkein syrjäytyneimpiä.
Päihderiippuvuuden hoito alentaa huomattavasti riskiä päätyä uudelleen vankilaan.
Toisin sanoen vankiloihin palaa enimmäkseen nuoria pikkurikollisia; vakavien rikosten tekijöiden uusimisriski on dramaattisesti pienempi. Harva istuu useammin kuin kaksi kertaa, sillä kerran linnassa istuneista 45 prosenttia joutuu sinne uudestaan, ja kaksi kertaa linnassa istuneista 60 prosenttia. Nopea laskutoimitus tietää, että vain joka neljäs linnakundi istuu useammin kuin kaksi kertaa.
Näin ollen palstan pamppulinjalaiset pamputtaisivat moniongelmaisia pikkupoikia, joiden todennäköisyys joutua linnaan uudestaan useampaan otteeseen on joka tapauksessa pieni; ja joka tapauksessa syynä olisi todennäköisimmin naurisvarkaus, nakkikioskitappelu tai rattijuoppous.
Tätä se liiallinen Iltalehden lukeminen teettää.
EDIT: Yhdysvalloissa vankilaan palaa noin 60 prosenttia vankilapopulaatiosta, vrt. Suomen noin puolet. Pamppulinja ei näytä oikein toimivan, mutta no - poliitikot ovat epäilemättä kuunnelleet verenhimoisia äänestäjiään. Se on sitä demokratiaa.
Mä olen pahoillani tästä, mutta ei tolta pohjalta oikein voi käydä keskustelua siitä, mitä kriminaalipolitiikalla pitäis tehdä. Mut *ituttaahan se. Varkaat kävivät äitini taloyhtiön autotallissa ja iskivät seuraavaksi siskoni taloon. Masentavaa, tietysti, mutta tällaisiin asioihin on vaikea vaikuttaa kriminaalipolitiikalla.Elukka kirjoitti:Osansa saattaa toki myös olla joutumisella varkaiden uhriksi kolme kertaa parin vuoden sisään.Vadim kirjoitti: Tätä se liiallinen Iltalehden lukeminen teettää.
Olisi mielenkiintoista tietää, onko tutkimuksessa otettu huomioon että ex-vankien kuolleisuus on huomattavasti normaaliväestöä suurempaa. Eli jos ex-linnakundi on kuollut, niin hän ei varmastikaan palaa vankilaan.Vadim kirjoitti:Aika epätodennäköiseltä se tosiaan vaikuttaa. Mitä jos katsottaisiin ihan dataa?Elukka kirjoitti:Aika epätodennäköiseltä se jotenkin vaikuttaa, että pari-kolme raiskausta, pahoinpitelyä tai pankkiryöstöä tehnyt kaveri päättäisi yks-kaks muutaman vuoden linnassa istuaan ruveta mallikansalaiseksi.Vadim kirjoitti:vaikka onkin varsin epäselvää, tekeekö ko. ihminen enää rikoksia vai ei.
Ei tunnu niin onnekkaalta, että haluaisin kokeilla.
Rikosseuraamusviraston tutkimuksesta ilmenee, että vain neljäsosa murhamiehistä ja seksuaalirikollisista palasi vankilaan seurantajakson aikana (kahdeksan vuotta ehdonalaiseen pääsystä). Suurin todennäköisyys palata vankilaan oli varkailla (60 prosenttia kolmen vuoden aikana vapauteen pääsystä) ja muilla omaisuusrikollisilla sekä rattijuopoilla (molemmat noin 50 prosenttia - vrt. henkirikokset ja seksuaalirikokset noin 18 prosenttia).
Tyypillisesti vankilaan päätyi toistamiseen henkilö, joka oli tuomittu nuorena. Alle 18-vuotiaana vapauteen päässyt palasi 96 prosentin todennäköisyydellä vankilaan. Alle 21-vuotiaana vapauteen päässyt palasi 85 prosentin todennäköisyydellä vankilaan. Kuusikymppisistä vain 30 prosenttia palasi enää vankilaan.
Vain joka kymmenes joutuu varsinaiseen vankilakierteeseen. Ensikertalaisista noin 45 prosenttia palaa vankilaan 9 vuoden kuluessa vapautumisesta. Toiskertalaisista palaa noin 60 prosenttia; yli kymmenen kertaa vankilassa olleista palaa noin 80 prosenttia. Nämä on tyypillisesti henkilöitä, jotka ovat köyhimpiä, sairaimpia ja sosiaalisesti kaikkein syrjäytyneimpiä.
Päihderiippuvuuden hoito alentaa huomattavasti riskiä päätyä uudelleen vankilaan.
Toisin sanoen vankiloihin palaa enimmäkseen nuoria pikkurikollisia; vakavien rikosten tekijöiden uusimisriski on dramaattisesti pienempi. Harva istuu useammin kuin kaksi kertaa, sillä kerran linnassa istuneista 45 prosenttia joutuu sinne uudestaan, ja kaksi kertaa linnassa istuneista 60 prosenttia. Nopea laskutoimitus tietää, että vain joka neljäs linnakundi istuu useammin kuin kaksi kertaa.
Näin ollen palstan pamppulinjalaiset pamputtaisivat moniongelmaisia pikkupoikia, joiden todennäköisyys joutua linnaan uudestaan useampaan otteeseen on joka tapauksessa pieni; ja joka tapauksessa syynä olisi todennäköisimmin naurisvarkaus, nakkikioskitappelu tai rattijuoppous.
Tätä se liiallinen Iltalehden lukeminen teettää.
EDIT: Yhdysvalloissa vankilaan palaa noin 60 prosenttia vankilapopulaatiosta, vrt. Suomen noin puolet. Pamppulinja ei näytä oikein toimivan, mutta no - poliitikot ovat epäilemättä kuunnelleet verenhimoisia äänestäjiään. Se on sitä demokratiaa.
Toisaalta lainaamassasi artikkelissa todetaan, että "Ensikertalaisista noin 45 prosenttia palaa vankilaan 9 vuoden kuluessa vapautumisesta. Toiskertalaisista palaa noin 60 prosenttia"
Toisin sanoen jo kaksi linnareissua tarkoittaa, että henkilö tulee 60%:n todennäköisyydellä tekemään vielä kolmannen vakavan rikoksen, josta hän jää kiinni. Rikoksen uusijoitahan on sitten tosiassa enemmän, koska kaikki eivät jää kiinni.
Eikö tämä nimenomaan puoltaisi sitä, että kolmannesta vankilatuomiosta pitäisi istua hyvin pitkään? Eihän edes yhdysvalloissa ensimmäisestä tai toisesta rötöksestä istututeta 25:ttä vuotta.
1. Tutkimuksessa on otettu kuolleisuus huomioon, koska se on hyvin suuri, varsinkin niiden keskuudessa, jotka ovat joutuneet vankilakierteeseen. Heitä on tosin lukumäärällisesti aika vähän.NuoriDaavid kirjoitti:Olisi mielenkiintoista tietää, onko tutkimuksessa otettu huomioon että ex-vankien kuolleisuus on huomattavasti normaaliväestöä suurempaa. Eli jos ex-linnakundi on kuollut, niin hän ei varmastikaan palaa vankilaan.
Toisaalta lainaamassasi artikkelissa todetaan, että "Ensikertalaisista noin 45 prosenttia palaa vankilaan 9 vuoden kuluessa vapautumisesta. Toiskertalaisista palaa noin 60 prosenttia"
Toisin sanoen jo kaksi linnareissua tarkoittaa, että henkilö tulee 60%:n todennäköisyydellä tekemään vielä kolmannen vakavan rikoksen, josta hän jää kiinni. Rikoksen uusijoitahan on sitten tosiassa enemmän, koska kaikki eivät jää kiinni.
Eikö tämä nimenomaan puoltaisi sitä, että kolmannesta vankilatuomiosta pitäisi istua hyvin pitkään? Eihän edes yhdysvalloissa ensimmäisestä tai toisesta rötöksestä istututeta 25:ttä vuotta.
2. Vastaus on ei, koska a) linnaan palataan yleensä varkauksien, muiden omaisuusrikoksien ja rattijuopumusten vuoksi, jotka eivät ole vakavia rikoksia; b) melkoinen osa ei lopulta päädy vankilakierteeseen (alle kymmenen prosenttia). Lisäksi on huomattu, että päihdehuolto vaikuttaa dramaattisesti siihen, saako vanki uuden linnatuomion. Yhdysvalloissa palaamisprosentti on korkeampi, koska siellä keskitytään vielä tiukemmin rankaisemiseen, sopeuttamisen kustannuksella tietenkin. Laitostunut ihminen ei osaa enää elää normaalissa yhteiskunnassa.
Keskimääräiset prosenttiluvut piilottavat alleen sen, että suurin osa vankilaan palaajista on hyvin nuoria ja yleensä päihderiippuvaisia. Muiden ennuste on dramaattisesti parempi. Minusta nuoruuden tyhmyyksistä ei pitäisi langettaa mahdottoman ankaria rangaistuksia, varsinkaan kun kyse on rattijuopumuksista ja varkauksista.
Veikkaisin, että valtaosa heistäkin on huumeveloissa kamppailevia hörhöjä. Päihderiippuvuuden hoito pienentää huomattavasti todennäköisyyttä palata vankilaan. Niinpä kuntoutukseen pitäisi ohjata lisää voimavaroja, ja toisaalta korvaushoitoja laajentaa ja ylläpitohoitoa harkita (ts. heroiinin valvottua ilmaisjakelua).prosessi kirjoitti:Mitä tuolle pitäisi tehdä?Vadim kirjoitti:Suurin todennäköisyys palata vankilaan oli varkailla (60 prosenttia kolmen vuoden aikana vapauteen pääsystä)
Päihderiippuvuuden hoito onnistuu surullisen harvoin, varsinkaan iäkkäämpien henkilöiden kohdalla. Puhumattakaan siitä, ettei hoitoon saa, eikä toisaalta monesti edes kannata, pakottaa ketään. Mitä niille pitäisi tehdä, joita hoito ei auta?Vadim kirjoitti:Veikkaisin, että valtaosa heistäkin on huumeveloissa kamppailevia hörhöjä. Päihderiippuvuuden hoito pienentää huomattavasti todennäköisyyttä palata vankilaan. Niinpä kuntoutukseen pitäisi ohjata lisää voimavaroja, ja toisaalta korvaushoitoja laajentaa ja ylläpitohoitoa harkita (ts. heroiinin valvottua ilmaisjakelua).prosessi kirjoitti:Mitä tuolle pitäisi tehdä?Vadim kirjoitti:Suurin todennäköisyys palata vankilaan oli varkailla (60 prosenttia kolmen vuoden aikana vapauteen pääsystä)
Korvaus- ja ylläpitohoitoja kannatan minäkin, koska niiden vaikutus rikollisuuteen voisi olla suorastaan huikea.
Tää on kyllä niiin pullsit ettei mitään rajaa. On lainkuuliaisia joita raastupa pelottaa ja täysin välinpitämättömiä, jotka saattavat puukottaa päästäkseen talveksi lämpimään. Taparikollisille ainoa toimiva keino on pitkäaikainen tai pysyvä eristys, ei toistuvat päähänpaijausrangaistukset.Vadim kirjoitti:Ymmärrän harmisi, mutta varastelu tuskin vähenee kovemmilla rangaistuksilla. Olennaisempaa on, että tekijät saadaan kiinni ja raastupaan.
Kuka on tämä kuuluisa taparikollinen? Tunnetko montakin?Flipperix kirjoitti:Tää on kyllä niiin pullsit ettei mitään rajaa. On lainkuuliaisia joita raastupa pelottaa ja täysin välinpitämättömiä, jotka saattavat puukottaa päästäkseen talveksi lämpimään. Taparikollisille ainoa toimiva keino on pitkäaikainen tai pysyvä eristys, ei toistuvat päähänpaijausrangaistukset.
EDIT: Kuten varmaan huomasit, Yhdysvalloissa, jossa tunnetusti ei paijata päähän, on paljon enemmän rikollisuutta, joka on huomattavasti väkivaltaisempaa, ja vankilaan palataan useammin. Lisäksi vankiloiden ylläpitoon kuluu rahaa moninkertaisesti Suomeen verrattuna.
Suomessa hyvin pieni osa vangeista joutuu vankilakierteeseen, ja nämä ovat niitä fyysisesti sairaimpia ja sosiaalisesti syrjäytyneimpiä, joilla kuolleisuus on vieläpä hyvin suuri. Päihderiippuvuuden hoito ja kuntoutus toimivat. Pamppulinja ei toimi.
Perussosiopaatti X. Tunnen, montakin, ihan työn puolesta. Olen ajanut uhrien korvausvaatimuksia.Vadim kirjoitti:Kuka on tämä kuuluisa taparikollinen? Tunnetko montakin?
Tuo on taas höpöhöpöä. Päihderiippuvaisuuden hoito toimii vain, jos hoidettava itse haluaa päihteistä eroon.Vadim kirjoitti:Päihderiippuvuuden hoito ja kuntoutus toimivat. Pamppulinja ei toimi.
Tjaa. Rikosseuraamusvirasto kuitenkin tietää kertoa, että:Flipperix kirjoitti:Tuo on taas höpöhöpöä. Päihderiippuvaisuuden hoito toimii vain, jos hoidettava itse haluaa päihteistä eroon.
"The Criminal Sanctions Agency has started to collect data on dynamic factors, and the first preliminary data indicate that intoxicant rehabilitation provided in prison considerably lowers the statistical risk of ending up in prison again."
Ettei tässä nyt kävisi niin, että siirrettäisiin kaikki syy sinne, missä toivotaan syyllisyyttä näkyvän - sen sijaan että etsittäisiin muitakin mahdollisia vaikuttimia? Olisiko mitenkään mahdollista, että nämä prosenttiluvut johtuisivat suurelta osin esim. kulttuurillisista eroista ja eroista väestörakenteessa? En osaa enkä toisaalta jaksakaan koettaa konkretisoida tuota, mutta ihan noin ajatuksena.Vadim kirjoitti:EDIT: Kuten varmaan huomasit, Yhdysvalloissa, jossa tunnetusti ei paijata päähän, on paljon enemmän rikollisuutta, joka on huomattavasti väkivaltaisempaa, ja vankilaan palataan useammin. Lisäksi vankiloiden ylläpitoon kuluu rahaa moninkertaisesti Suomeen verrattuna.
Suomessa hyvin pieni osa vangeista joutuu vankilakierteeseen, ja nämä ovat niitä fyysisesti sairaimpia ja sosiaalisesti syrjäytyneimpiä, joilla kuolleisuus on vieläpä hyvin suuri. Päihderiippuvuuden hoito ja kuntoutus toimivat. Pamppulinja ei toimi.
-
- Kitisijä
- Viestit: 5729
- Liittynyt: 15.08.2005 21:45
Siis saavuttanut kehityksensä huipun. Jännittävä ajatus, vaikka täydellisyyden määrittelisikin toisin. Oman veikkaukseni mukaan ihmiskunta ei saavuta kehityksensä huippua (= pistettä jolloin paremmaksi ei enää olisi mahdollista tulla) koskaan.prosessi kirjoitti:Ei saavuttanut täydellisyyttä, vaan kohdannut rajansa.EveryWoman kirjoitti:Aika jännittävä ajatus: ihmiskunta on saavuttanut täydellisyyden suomalaisen vankeinhoidon muodossa.
Ei kai saavutetuista tuloksista voi johtaa sitä, mitä tapahtuisi jos menetelmiä kehitettäisiin ja resursseja lisättäisiin?Voi, jos siihen on varaa. Ei vain tunnu olevan tarpeeksi, ainakaan jos miettii saavutettuja tuloksia.Ja nautintoaineista vieroittamiseen ei voi paneutua, koska se ei kuitenkaan onnistu, vai?
Monista sodan runtelemista ja sivistymättömistä maista löytynee muitakin halukkaita vääräuskoisten eliminoijia kuin ne nimenomaiset henkilöt, jotka ovat palanneet kotimaahansa kertomaan tarinoita suomalaisesta epäinhimilliyydestä (= pakolaisen tulkinta).Toimitettu muualle, periaatteella "täällä ette enää valintojanne tee". Ei hyvä, mutta parempi kuin että tekisivät täällä niitä valintojaan. Kosto ei ole kovin todennäköistä, paitsi jos onnistuvat pääsemään tänne uudestaan. Toivoa sopii etteivät pääse.Ei palautetuilta pakolaisilta ole poistettu henkilökohtaisen valinnan mahdollisuutta. Heidät on vain toimitettu muualle tekemään valintojaan, toistaiseksi. Kuka tietää milloin he valitsevat kostaa maalle, jonka toiminnan todennäköisesti ovat kokeneet epäoikeudenmukaiseksi (ottamatta kantaa siihen, miten oikeutettu moinen kokemus on)? Tai milloin heidän mahdollisesti Suomessa asuvat lapsensa alkavat ilmaista itseään vanhemmilta saamiensa mallien mukaan?
Ei ole minulta kovin hyvää argumentointia maalailla seinille toistaiseksi olemattomia piruja, mutta olen niin monta kertaa huomannut MTV:nkin mainostaman Anger comes back to you -väittämän toteutuvan käytännössä, että todella uskon sen pätevän tässäkin tapauksessa - vaikkakin aikajänne lienee verraten pitkä. Ilmenemismuotoja ei tietenkään voi ennalta kuin arvailla (ja kaikkien lähtökohdat eivät välttämättä edes ole tunnistettavissa enää silloin kun ne sattuvat kohdalle).
Oman vanhemman joutuminen kärsimään on lapselle ristiriitaista silloinkin kun kärsimys nähdään ansaittuna. Eivätkä lapset ja vaimot välttämättä ole palautettavien ainoita läheisiä - tyypillisesti, kuten tiedämme, samalta alueelta tulleet muodostavat sosiaalisia verkostoja keskenään. Jos kaveri palautetaan ja joutuu kotimaassaan pulaan, kasvaako vai väheneekö jäljelle jääneiden lojaalius suomalaisia kohtaan?Lapsistaan en totta puhuakseni ole kovin huolissani. Toistuvasti väkivaltarikoksiin syyllistyneet ovat harvemmin kovin mukavia edes omille lapsilleen. En ihmettelisi ollenkaan, vaikka he olisivat niitä, jotka ovat erityisen tyytyväisiä päätöksiin.
Kokonaan toinen kysymys on lasten kyky elää yhteiskunnassamme lainkuuliaisesti. Nämä kyvyt ovat väistämättä huonot silloin kun omat vanhemmat (tai toinen heistä) ovat kohdelleet lapsia huonosti ja lisäksi eläneet omaakin elämäänsä rikollisina. Suomi voisi tehdä paljon nykyistä enemmän tällaisten lasten/nuorten auttamiseksi ja heidän rikollisuutensa ennaltaehkäsemiseksi, samoin kuin oleskeluluvan saaneiden pakolaisten rikollisen toiminnan ehkäisemiseksi yleisestikin.
Vielä kaksinaismoralismiakin pahempaa on peitelty kaksinaismoralismi. Peittelyn saisi helposti lopetettua tunnustamalla Suomen todelliset toimintaperiaatteet avoimesti kansainvälisellä foorumilla, sen sijaan että teeskentelemme olevamme muiden maiden kanssa samaa mieltä palautuskäytännöistä ja kuitenkin kierrämme normeja määrittelemällä turvattomiakin alueita turvallisiksi (päivän Hesarista selviää, että UVI on määritellyt turvalliseksi mm. Irakin, josta kaikkia suomalaisia kuitenkin kehotetaan poistumaan ja jonne palautusoperaatioissa tarvittavat saattajat eivät ilmeisesti uskalla jalallaankaan astua). Miksi emme vain astu julkisuuteen ja tiedota, että mielestämme parasta mitä näissä tilanteissa voimme tehdä on rikollispakolaisten palauttaminen lähtömaahan maan turvallisuudesta riippumatta? Luulisi kaikilla (rikollispakolaisia lukuunottamatta) sen jälkeen olevan helpommat oltavat.Valitettavasti vain tuo tasapuolinen ja järkiperustein harjoitettu julmuus tuskin tulee koskaan toteutumaan, joten kaksinaismoralistisestikin toteutettu turvallisuuden lisäys on askel parempaan.
Eikö epärehellisyytemme kerro meidän todellisuudessa toimivan omaa moraaliamme vastaan?