Kitinä

Chely kirjoitti: Ihmettelen myös miksi ihmeessä lääkäri määrää alatiesynnytykseen, jos tiedetään, että napanuora on kiertynyt kaulan ympärille?

Ei sitä ennen synnytystä tiedä, onko napanuora kaulan ympärillä vai ei. Sen näkee sitten kun pää tulee ulos.

Vanhimmalla tyttärelläni oli. Terve tyttö syntyi.

MGandhi kirjoitti: Jos ei ole lääkäreille opetettu, niin ainakin kaikille vähääkään kontaktilajeja harrastaneille.

No juurikin näin. Yleensä niitä ei treeneissä testata ihan käytännössä, mutta olipahan kerrankin tilaisuus

Rouva Pupu kirjoitti: No sitä mietinkin, että ei se kauan kestä. Aikoinaan olisi ollut mahdollisuus koittaa, mutta en sitten koittanut. Mietin vaan, että miten se tässä tapauksessa on mennyt.... 5 sekunnissa vauvaa ulos saa. Painettu kokoajan kenties vai että miten.

Kysyin samaa. Kertoivat, että ensin vain taju pois, vatsa auki ja normaali nukutus siitä eteenpäin. Sain sen käsityksen, että lääkäri painoi vain kerran kaulasta tajuttomaksi.

NuoriD kirjoitti: Ei sitä ennen synnytystä tiedä, onko napanuora kaulan ympärillä vai ei. Sen näkee sitten kun pää tulee ulos.

Vanhimmalla tyttärelläni oli. Terve tyttö syntyi.

Ok. En tiedä synnytyksistä yhtikäs mitään, joten uskon kyllä, että silmukka kaulan ympärillä syntyminen on normaalia, vaikka se kuulostaakin vaaralliselta.

Vesper kirjoitti:Lenkillä lönkötellessä alkoi ketuttamaan tämä treenien yksipuolisuus, kaikki kun kehittävät lähinnä alakroppaa ja parhaimmillaan vähän keskivartaloakin. Haluaisin kuitenkin Madonnamaista lihaksikkuutta myös yläkroppaan, mutten halua käydä kuntosalilla. En ole keksinyt yhtäkään lajia oman salini tarjonnasta joka vahvistaisi käsiä/olkaa, mutta jättäisi alakropan rauhaan. Onko mulla muita vaihtoehtoja kun osaa nyrkkeilysäkki terassille?

Soutu toimii hyvin. Vaikka siinä on jalat mukana, niin jos tekee oikein aivan edestä asti aivan taakse asti, niin se rasittaa yläkroppaa suhteessa paljon enemmän.

Mulla on itse asiassa ihan sama "ongelma". Kun on vuosia ravannut parituhatta rappusta per viikonloppu parikymmentä kiloa kiveä sylissään reippaan ylipainon kanssa, niin jalkaosastolta löytyy potkua enemmän kuin riittävästi. Meen nyt jo reisien ja pohkeiden puolesta Weiderin ihannemittojen yli omanpituiselleni kaverille, vaikka vasta aloitin kuntosaliharjoittelun.

Soudun lisäksi toinen mitä olisin itsekin kanssa ensin suositellut, on toi pumppi. Ei se ole rikos jättää esim. kyykkyjä tekemättä vaikka kokonaan, jos ei halua. Itsekin oon tehnyt kyykyt suhteessa aika miedoilla painoilla. Ja jos lusmuilu salilla hävettää, osta kotiin oma 130-150 senttinen tanko ja tee tunnit himassa. Ei ratkea perse kustannuksista.

bliss kirjoitti:

Chely kirjoitti:Onko kaulassa siis jokin tietty kohta, jota kevyesti painamalla ihminen menettää tajuntansa?

On. Älä kokeile kotona.
Testattu valvotuissa olosuhteissa (myös lääkärin paikalla ollessa) ja on aika villi fiilis tipahtaa.

Se on aika villi tunne... Jos puhutaan samasta tekniikasta. Kirjaimellisesti veri katoaa päästä.

NuoriD kirjoitti:

Chely kirjoitti: Ihmettelen myös miksi ihmeessä lääkäri määrää alatiesynnytykseen, jos tiedetään, että napanuora on kiertynyt kaulan ympärille?

Ei sitä ennen synnytystä tiedä, onko napanuora kaulan ympärillä vai ei. Sen näkee sitten kun pää tulee ulos.

Vanhimmalla tyttärelläni oli. Terve tyttö syntyi.

Mun just pari päivää ennen synnytystä sydänäänet heikentyi. Ja syntyessäni olin kuulemma ihan sininen. Siis äitini yritti kuristaa minut napanuoraan. Tämäkin selittää paljon, mikään ei ole mun oma vika!!!

Lisäksi isäni on tunnustanut "vahingossa" tipauttaneensa minut pää edellä kun olin vauva! (Tämä kostetaan)

SJP kirjoitti:

bliss kirjoitti:

Chely kirjoitti:Onko kaulassa siis jokin tietty kohta, jota kevyesti painamalla ihminen menettää tajuntansa?

On. Älä kokeile kotona.
Testattu valvotuissa olosuhteissa (myös lääkärin paikalla ollessa) ja on aika villi fiilis tipahtaa.

Se on aika villi tunne... Jos puhutaan samasta tekniikasta. Kirjaimellisesti veri katoaa päästä.

Todennäköisesti puhutaan. Sen voi tehdä sievästi kahdella sormella kevyellä kosketuksella tai sitten brutaalisti triangelilla. Efekti on sama

bliss kirjoitti:

SJP kirjoitti:

bliss kirjoitti: On. Älä kokeile kotona.
Testattu valvotuissa olosuhteissa (myös lääkärin paikalla ollessa) ja on aika villi fiilis tipahtaa.

Se on aika villi tunne... Jos puhutaan samasta tekniikasta. Kirjaimellisesti veri katoaa päästä.

Todennäköisesti puhutaan. Sen voi tehdä sievästi kahdella sormella kevyellä kosketuksella tai sitten brutaalisti triangelilla. Efekti on sama

Tuota kahden sormen kosketusta en ole kokeillutkaan (miten tuo kuulosti jotenkin likaiselta), mutta ihan peruskuristuskin pelittää, kun päättää olla taputtamatta.

SJP kirjoitti:[
Tuota kahden sormen kosketusta en ole kokeillutkaan (miten tuo kuulosti jotenkin likaiselta), mutta ihan peruskuristuskin pelittää, kun päättää olla taputtamatta.

Yeah.
Kuristaa ei pidä kahdella vaan yhdellä kädellä.
Sitten tuleekin kuristettavalle kiire, jos siinä ei suljeta henkitorvia vaan kaulavaltimoita.

Kumminkin oletan parasta olis ei muuta jujutsuilla, vaan törkätä omaa kättä kuristajan kurkkuun, silmiin, tai ottaa korvasta kiinni ja vääntää. Mutta piakkoin.

SJP kirjoitti: Tuota kahden sormen kosketusta en ole kokeillutkaan (miten tuo kuulosti jotenkin likaiselta), mutta ihan peruskuristuskin pelittää, kun päättää olla taputtamatta.

Likainen mielikuvitus saa kaiken kuulostamaan likaiselta
Joo, kyllähän noi toimii, mutta ei kannata omin päin huvikseen kuristella kavereilta tajua pois

bliss == Spock

Arvon ninjat,

Miten lähtee purukumi juhlamekosta? Ei saa vastata, että "leikkaamalla".

^Pakastamalla ja irrottamalla jäätyneenä.

Clay kirjoitti:Miten lähtee purukumi juhlamekosta? Ei saa vastata, että "leikkaamalla".

Hah, et oo lukenu tarpeeks Niksi-Pirkkaa. Prossu on oikeassa, mut mä kyllä ostaisin tolla tekosyyllä uuden mekon

Vesper kirjoitti: Hah, et oo lukenu tarpeeks Niksi-Pirkkaa. Prossu on oikeassa, mut mä kyllä ostaisin tolla tekosyyllä uuden mekon

Clay ei viitsi koska vanha istuu vielä ihan hyvin sille.

Vesper kirjoitti:

Clay kirjoitti:Miten lähtee purukumi juhlamekosta? Ei saa vastata, että "leikkaamalla".

Hah, et oo lukenu tarpeeks Niksi-Pirkkaa. Prossu on oikeassa, mut mä kyllä ostaisin tolla tekosyyllä uuden mekon :]

Sama pätee myös taliin. Valitettavasti olen kuitenkin tekosyiden ystävä, joten en ole koskaan testannut.

Toivottavasti ei oo kovin pöyheä tyllimekko ja pirullisen pieni pakastelokero... *homohihittää*

huima kirjoitti:

Vesper kirjoitti: Hah, et oo lukenu tarpeeks Niksi-Pirkkaa. Prossu on oikeassa, mut mä kyllä ostaisin tolla tekosyyllä uuden mekon

Clay ei viitsi koska vanha istuu vielä ihan hyvin sille.

Miten huima tuntee minut noin hyvin, pelottavaa.

voit myös kokeilla samoja kikkoja kuin purkan irrottamiseen hiuksista http://www.wikihow.com/Get-Gum-out-of-Your-Hair, ainakin tuo eucalyptus oil method mainitaan auttavan myös vaatteisiin ja mattoihin.

par-sky kirjoitti:voit myös kokeilla samoja kikkoja kuin purkan irrottamiseen hiuksista http://www.wikihow.com/Get-Gum-out-of-Your-Hair, ainakin tuo eucalyptus oil method mainitaan auttavan myös vaatteisiin ja mattoihin.

Kiitoksia, kaikki vinkit on tarpeen!

Hmm. En nyt tiiä, kuuluisko tää tänne vai Shrinkiin ja jos jälkimmäiseen, niin mihin siellä, mutta siis kumminkin, sain eilen kuulla vaikuttavani vähän katkeralta, ja ehkä sellainen vähän olenkin. Siksi kysyisinkin, miten katkeruudesta pääsee eroon?

Eniten ehkä tätä lievää katkeruutta mulle tosiaan tuottaa vuosia kestäneet opinnot, joita sitten en enää kestänyt, koska ne eivät kiinnostaneetkaan, ja nykyinen tilanne, jossa mulla on (alempi) yliopistotutkinto eli oikeastikin hiukkasen tietoa jostakin ja oikeita opintoja, mutta ei pätevyyttä eikä kykyä mihinkään muuhun kuin satunnaiseen pätkätyöhön. Ens keväänä aion hakea humakkiin opiskelemaan kulttuurialaa, vaikkei sekään ehkä tarjoa kaikkein tukevinta pohjaa ponnistaa kohti keskipalkkaa ja vakituista työsuhdetta. Miten voisin innostaa itseäni nauttimaan elämästä ihan oikeasti tässä ja nyt?

nastamuumio kirjoitti:Hmm. En nyt tiiä, kuuluisko tää tänne vai Shrinkiin ja jos jälkimmäiseen, niin mihin siellä, mutta siis kumminkin, sain eilen kuulla vaikuttavani vähän katkeralta, ja ehkä sellainen vähän olenkin. Siksi kysyisinkin, miten katkeruudesta pääsee eroon?

Eniten ehkä tätä lievää katkeruutta mulle tosiaan tuottaa vuosia kestäneet opinnot, joita sitten en enää kestänyt, koska ne eivät kiinnostaneetkaan, ja nykyinen tilanne, jossa mulla on (alempi) yliopistotutkinto eli oikeastikin hiukkasen tietoa jostakin ja oikeita opintoja, mutta ei pätevyyttä eikä kykyä mihinkään muuhun kuin satunnaiseen pätkätyöhön. Ens keväänä aion hakea humakkiin opiskelemaan kulttuurialaa, vaikkei sekään ehkä tarjoa kaikkein tukevinta pohjaa ponnistaa kohti keskipalkkaa ja vakituista työsuhdetta. Miten voisin innostaa itseäni nauttimaan elämästä ihan oikeasti tässä ja nyt?

Mun sanakirjassani katkeruus tarkoittaa vihantapaista tunnetta, että on tullut kohdelluksi epäoikeudenmukaisesti. Kuka sua on kohdellut epäoikeudenmukaisesti? Mielestäni kuulostaa siltä, että olet itse henk. koht. tehnyt vääriä valintoja.

Älä nyt hyvä ihminen mene jatkamaan opintojasi, jos et edelleenkään tiedä, mitä haluat. Tuskin olo helpottaa, jos opiskelet muutaman vuoden lisää ja sitten olet taas samassa pisteessä.

Mikset menisi töihin? Töitä saa aina.

nastamuumio kirjoitti:Eniten ehkä tätä lievää katkeruutta mulle tosiaan tuottaa vuosia kestäneet opinnot, joita sitten en enää kestänyt, koska ne eivät kiinnostaneetkaan, ja nykyinen tilanne, jossa mulla on (alempi) yliopistotutkinto eli oikeastikin hiukkasen tietoa jostakin ja oikeita opintoja, mutta ei pätevyyttä eikä kykyä mihinkään muuhun kuin satunnaiseen pätkätyöhön. Ens keväänä aion hakea humakkiin opiskelemaan kulttuurialaa, vaikkei sekään ehkä tarjoa kaikkein tukevinta pohjaa ponnistaa kohti keskipalkkaa ja vakituista työsuhdetta. Miten voisin innostaa itseäni nauttimaan elämästä ihan oikeasti tässä ja nyt?

Elämä on. Ehkä olet samanlainen ihminen kuin minä, että sinun pitää tehdä kaikki vaikeamman kautta.

Suosittelen jonkinlaisen karkean suunnitelman tekemistä, koska tilanne on noin levällään. Mihin pyrit ja mitä pitää tehdä sinne päästäkseen?

NuoriD kirjoitti: Mun sanakirjassani katkeruus tarkoittaa vihantapaista tunnetta, että on tullut kohdelluksi epäoikeudenmukaisesti.

Joo, ensin mä olinkin yllättynyt ja tyrmistynyt, kun sain tietää vaikuttavani katkeralta, koska eihän tuollaista ole kiva kuulla, mutta sitten tutkailin sisintäni ja löysin tuollaista tyytymättömyyttä itseeni.

NuoriD kirjoitti:Älä nyt hyvä ihminen mene jatkamaan opintojasi, jos et edelleenkään tiedä, mitä haluat. Tuskin olo helpottaa, jos opiskelet muutaman vuoden lisää ja sitten olet taas samassa pisteessä.

Esimerkiksi opettajakoulutukseen mä en tällä hetkellä lähdekään, koska sen jättäisin melko mahdollisesti jälleen kesken, koska se ei vaan niin kiinnosta, mutta kulttuurintuottamishommat kiinnostais kyllä ja työvoimatoimiston uraneuvojapsykologin mielestä olin tuota pohtinut ihan hyvin ja realistisesti. Ja jos mun kiinnostus sitä kohti pysyy ens kevääseen asti, niin sitten haen kyllä sinne.

NuoriD kirjoitti:Mikset menisi töihin? Töitä saa aina.

Just tällä hetkellä ei ihan niin hirveän helposti, mutta haku on päällä.

nastamuumio kirjoitti:kulttuurintuottamishommat

Tuottajan tehtävä kait on hoitaa ja valvoa rahoitusta? Vai? Onko tuo sinulle oikea ala?