Kitinä

Hitto kun ei osaa nukkua mahallaan, toinen yö putkeen minimaalisilla unilla.

Tarttis kai lähteä apteekkiin hakemaan juttuja. Samalla matkalla voisi tarttua kotiorjatar matkaan, saakutin hankalaa yrittää saada mitään esineitä otettua.

Musta alkaa tuntua siltä, että mä olen nyt tehnyt tämän firman eteen ihan tarpeeksi. No ainakin tälle viikolle ja olen lomani ansainnut. Jos nyt vähän otan töitä kotiin, niin eihän se ketään haittaa? Toi noin ja sitten levon kautta kylpylään CU suckers!!

Niinpä, nyt taidan sutasta känniin, nähdään ens viikolla.

Sama perjantai-setti kuin viikko sittenkin: aamupäivä lutuisten kullanmurujen kaitsemista ja iltapäivä pikku helvetin-perkeleiden suolestamista. Tällä kertaa nekin sentään käyttäytyivät lähes kuten ihmiset, olivat saaneet palautetta omalta opeltaan ja lisäksi sain virka-apua pirttihirmulta. Buukkauduin ensi viikollekin pariksi päiväksi, joten akuutein rahantarve alkaa tyydyttymään. Alkaa pian paukkumaan opintotuen tulorajat, saatana.

Aloitin dieetin todenteolla, joten pian alkaa muutenkin paukkumaan, kun pyllystä alkaa tupsahdella kuutiometreittäin sublimoitunutta proteiinia. Avaan ikkunan ja alan kouluhommiin, illaksi voisi tähtäillä salin suunnalle.

Musta tuli eilen tuplatäti triplan sijaan. Tänään oon enää täti...

^Mitäs ihmettä siellä on tapahtunut? Tuolla vauhdilla sä et ole huomenna yhtään mitään.

Piti ottaa käyttöön nopeampi nettiliittymä kanavapaketilla femman hintakorotuksella/kk kahdeksi vuodeksi. Homma oli muuten jees, mutta myyjä unohti mainita, ettei myymäänsä nopeutta ole saatavilla taloyhtiöömme ja että kanavapaketti on voimassa vain kesäkuun loppuun jonka jälkeen hinta nousee sovitusta. Painoin cancel-namiskaa. Onneksi en ole ehtinyt asentelemaan mitään lähetetyistä vempeleistä, vaan voin heittää valmiin paketin reboundina takaisin sinne, mistä se on tullutkin.

^Veli vaimoineen odotti kolmosia. Syntyivät nyt viikolla 24 kaikki alle reilusti kiloisina, yksi kuolleena. Toinen kuoli tänään päivällä... Elossa oleva, suurin kolmesta, on 725g ja 34cm pieni...

^Sorry to hear. Toivottavasti sitkein jälkeläisistä pitää sun tätien kirjoissa.

^Kiitos! On vaan ihan uskomattoman vaikeaa löytää oikeita sanoja osanottoon...

saira kirjoitti:^Veli vaimoineen odotti kolmosia. Syntyivät nyt viikolla 24 kaikki alle reilusti kiloisina, yksi kuolleena. Toinen kuoli tänään päivällä... Elossa oleva, suurin kolmesta, on 725g ja 34cm pieni...

No huh.
Keskostapaukset on ikäviä. Miltä mahtaa vanhemmista tuntua. En tiedä, oliko kolmoisvoiton odotus heille hyvä vai huono, mutta että pitää lopulta pelätä säilyykö yksikään ennenaikainen hengissä, kamalaa.

Edit: Puhumattakaan mitä on synnyttää kuolut lapsi ja sitten kuulla toisenkin kuolleen.

Sairalle voimia!

Itse kävin vaparihommissa oikeuttamassa itselleni ravintolaillallisen ja leffan. Jos huomenna vähän rai rai...

Lapsen kuolema
matematiikkaa ole
vaan aina turha

Moniraskaudet aina vaarallisempia, mutta erään tuttavan tuttavan täysi-ikäinen lapsi kuoli ennen syntymäänsä, riippumatta tapauksesta aina..

Ollut Viikon Varkaudessa.
Nimittäin kaivoni ei vieläkään ole kunnossa. Täytyi peseytyä kerran neljään viikkoon ja pestä pyykkiä. Sunnuntaina takaisin. Täytyy nimittäin tehdä "töitä" eli kiskoa rahaa ihmisiltä. Neuvoteltu jo, kierot sopimukset täytyy tehdä asiantuntijan avulla. Kaivoakin voisi ihmetellä, josko roudan sulaminen auttaisi.

Tekis mieli jäädä "kaupunkiin" ja varmaan tulenkin taas. Siwassa on vielä se ihku kassatyttö, joka tunnistaa minut ja on niin iloinen minut nähdessään, että flirttailee. Onneksi olen vanha vaaraton setä ja sillä likalla ainakin viimeksi sormus. Joten vaikka kuvittelen sen Haluavan minua, en Häpäise itseäni ehdottelemalla, kunhan jutskaan. Naiselle! Minä!

haluaisin joo
väkivaltaista kyllä
seksiä paljon

Sairalle jaksamisia!

Työviikko selätetty, tai paremminkin fiilis on että työviikko selätti minut. Yritin nukkua junassa paluumatkalla Helsingistä, mutta ei siitäkään oikein mitään tullut. Nyt tyttöhömppää telkusta ja ajoissa petiin.

Loistava valinta vetää torstai-iltana nuppi turvoksiiin..
Ja kärsiä lomapäivää krapulan kourissa, avanto auttoi pari tuntia, sitten hedonistiset aineet hävisi ruumiin sisältä taas..

Kiitos kaikille! Tosiaan, vaikea vain keksiä sanoja veljelle ja vaimolleen. Ovat jo yhden (syntymättömän) lapsen saaneet haudata, nyt kaksi enkeliä hautausta odottamassa. Todella toivon, että tämä yksi selviää, muuten en tiedä kuinka tämä äiti jaksaa jatkaa...

saira kirjoitti:Kiitos kaikille! Tosiaan, vaikea vain keksiä sanoja veljelle ja vaimolleen. Ovat jo yhden (syntymättömän) lapsen saaneet haudata, nyt kaksi enkeliä hautausta odottamassa. Todella toivon, että tämä yksi selviää, muuten en tiedä kuinka tämä äiti jaksaa jatkaa...

:-/

Toivotaan parasta. Terveisin 1,9 kiloinen keuhkokuumeinen keskoslapsi 70-luvulta.

Manaaja kirjoitti:

saira kirjoitti:Kiitos kaikille! Tosiaan, vaikea vain keksiä sanoja veljelle ja vaimolleen. Ovat jo yhden (syntymättömän) lapsen saaneet haudata, nyt kaksi enkeliä hautausta odottamassa. Todella toivon, että tämä yksi selviää, muuten en tiedä kuinka tämä äiti jaksaa jatkaa...

:-/

Toivotaan parasta. Terveisin 1,9 kiloinen keuhkokuumeinen keskoslapsi 70-luvulta.

Kun veljen vaimolle on ennenkin käynyt noin, niin on varmaan painajaismaista. Liekö joku yhteinen syy noille?

Manaajalle, että olen luullut keskosista tulevan rääpäleitä, mutta eipä sinusta. Tilanteeseen sopimaton mauton juttu, että vanhan kansan muistama lastenlääkäri Arvo Ylppö lohdutti keskosen synnyttäjää: "Ei se mitään, minäkin synnyin keskosena". Äiti vilkaisi Ylppöä ja parkaisi: "Voi hyvä Jumala!" Ylppöhän oli puolitoistametrinen ruma laiheliini.

Minulla taas ennen syntymää sydänäänet heikkenivät, mutta sitten vahvistuivat. Syntyessäni olin ihan sininen. Olin ilmeisesti yrittänyt hirttäytyä napanuoraani. Mikä varmaan olisikin ollut viisasta.

Manaaja kirjoitti:

saira kirjoitti:Kiitos kaikille! Tosiaan, vaikea vain keksiä sanoja veljelle ja vaimolleen. Ovat jo yhden (syntymättömän) lapsen saaneet haudata, nyt kaksi enkeliä hautausta odottamassa. Todella toivon, että tämä yksi selviää, muuten en tiedä kuinka tämä äiti jaksaa jatkaa...

:-/

Toivotaan parasta. Terveisin 1,9 kiloinen keuhkokuumeinen keskoslapsi 70-luvulta.

Oi kun surullista saada tietää Saira ihana. Voimia sulle ja veljesi perheelle . Tämä on sellainen musertavantyyppinen asia, johon ei aina löydy sanoja.

Itse asiassa silmiini kiinnitti raskausviikko 24, jolloin varmaan ja toivottavasti tarkoitat sitä kun itse sikiön elämä alkoi. Puhutaanhan sitten yleensä kolme viikkoa isommasta raskausviikosta kun raskausvaihemahdollisuus naisella alkoi eli olettaisin, että tekninen raskausviikko olisi lapsen koko huomioiden 27?? Tosi pitkä lapsi tuohon painoon 725/34. Toivottavasti selviää elämään hyvin! Haastetta on eittämättä.

Manala on ollut onnekas koska hän on keskonen juuri ja juuri oikeastaan ja oli varmaan kohdussa jo täysin kehittynyt muutoin kun pituudeltaan ja massaltaan? On valtava ero syntyä 24 ja 34 raskausviikolla.
Keuhkokuume on kyllä hengenvaarallinen lisä.

Itselläni on myös epätavallisuus sikäli, että olen 1,5 viikkoa yli-ikäinen synnytyksessä.

Mutta pääasia oli halata Sairaa!

SA

saira kirjoitti:Kiitos kaikille! Tosiaan, vaikea vain keksiä sanoja veljelle ja vaimolleen. Ovat jo yhden (syntymättömän) lapsen saaneet haudata, nyt kaksi enkeliä hautausta odottamassa. Todella toivon, että tämä yksi selviää, muuten en tiedä kuinka tämä äiti jaksaa jatkaa...

Toivotaan parasta. Osanottoni. Voimia.

Kiitos!!