Sivu 3/6

Lähetetty: 20.04.2007 12:19
Kirjoittaja sanctus
Crowbar kirjoitti:En voi kun en ole lukenut enkä aiokaan.
Paavo Väyrysen klassinen lausunto raporteista koskien Neuvostoliiton poliittista ja taloudellista tilaa vain hieman ennen kuin Turun yliopisto oli päättänyt hyväksyä hänen väitöskirjansa koskien mm. Neuvostoliittoa ja sen pysyvyyttä.

Ja sitten vittuilusta. Jos muistelemme ns. klassisia esimerkkejä vittuilusta, tulee mieleemme Hannu Taanilan 60 -luvulla Turun yliopiston lehtoriin kohdistama vittuilu. Ko. vittuilussa Taanila kirjoitti lehtorin etunimen aina lainausmerkkeihin. Tyylikästä.

Toinen hyvä tapa on vittuilun kohteen nimen mainitsemisen jälkeen kirjoittaa: lienee nimimerkki. Ymmärrän toki että jälkimmäinen tapa täällä on sangen haastava.

Lähetetty: 20.11.2007 2:06
Kirjoittaja Vadim
Kävin katsastamassa uuden Tuntematon sotilas -tulkinnan tuolla Kansallisteatterissa. Se ei siis ole tullut vielä ensi-iltaan, muutama viikko täytyy vielä odotella, ja esitys varmaan vielä elää. Joitakin huomioita.

Traditionalisteja varmaankin kammoksuttaa tulkinnan, kuinkahan se nyt sanoisi, ajanmukaistaminen. Raja-aitoja kaadetaankin kiitettävissä määrin, mutta jossain kohtaa mekastaminen alkaa hieman syödä kokonaisuutta ja merkityssisältöjä, ja näytelmä jää ehkä hieman tyhjäksi. Kohtaukset ovat toki useinkin hienoja ja yllättäviä, mutta siirtymät niiden välillä ovat hankalia, kun ajassa hypitään ees taas. Kansallisten ikonien pommittamisessa on itsetarkoituksellista makua, mutta suurin ongelma on, ettei se tunnu miltään. Suomalaisuuden käsittely jää usein viinassa uimisen tasolle, enkä tiedä, voiko sitä varsinaisesti kutsua käsittelyksi.

Kiinnostava kokonaisuus kuitenkin, näytelmä saa varmasti yleisönosastot täyttymään.

Lähetetty: 20.11.2007 2:13
Kirjoittaja prosessi
Vadim kirjoitti:Kansallisten ikonien pommittamisessa on itsetarkoituksellista makua, mutta suurin ongelma on, ettei se tunnu miltään.
Mitkä ikonit pommitettiin?

Lähetetty: 20.11.2007 2:15
Kirjoittaja Vadim
prosessi kirjoitti:
Vadim kirjoitti:Kansallisten ikonien pommittamisessa on itsetarkoituksellista makua, mutta suurin ongelma on, ettei se tunnu miltään.
Mitkä ikonit pommitettiin?
You name it, they got it. Useimmat! En tiedä uskallanko paljastaa sen täsmällisemmin.

Lähetetty: 20.11.2007 2:16
Kirjoittaja EveryWoman
Vadim kirjoitti:Tuntematon sotilas
Olen varmaankin paha ihminen, mutta en ole koskaan kyennyt motivoitumaan viettämään aiheen parissa alkuteoksen kertalukemista enempää (sen tosin tein ihan vapaaehtoisesti!). Johtuu lähinnä siitä, että en käsitä miten moisesta suomiäijien taistelutraumaturinoinnista voisi saada kyhättyä jotakin kulttuurisesti globalisoituvassa nykymaailmassa elävää (tai siitä jossakin määrin irtautunutta?) naisoliota puhuttelevaa.

Voitko mitenkään osoittaa minun olevan harhaluulojen valtaama?

Lähetetty: 20.11.2007 2:20
Kirjoittaja prosessi
Vadim kirjoitti:
prosessi kirjoitti:
Vadim kirjoitti:Kansallisten ikonien pommittamisessa on itsetarkoituksellista makua, mutta suurin ongelma on, ettei se tunnu miltään.
Mitkä ikonit pommitettiin?
You name it, they got it. Useimmat! En tiedä uskallanko paljastaa sen täsmällisemmin.
Miksi et uskaltaisi? Haluan tietää.

Lähetetty: 20.11.2007 2:26
Kirjoittaja Vadim
EveryWoman kirjoitti:
Vadim kirjoitti:Tuntematon sotilas
Olen varmaankin paha ihminen, mutta en ole koskaan kyennyt motivoitumaan viettämään aiheen parissa alkuteoksen kertalukemista enempää (sen tosin tein ihan vapaaehtoisesti!). Johtuu lähinnä siitä, että en käsitä miten moisesta suomiäijien taistelutraumaturinoinnista voisi saada kyhättyä jotakin kulttuurisesti globalisoituvassa nykymaailmassa elävää (tai siitä jossakin määrin irtautunutta?) naisoliota puhuttelevaa.

Voitko mitenkään osoittaa minun olevan harhaluulojen valtaama?
Öh, en? Sanoisin kuitenkin, että haluttaessa tästä turinoinnista voisi saada sangen kiinnostavaakin aikaiseksi. Lueskelin joskus sivusilmin Hesarin "analyysejä" siitä, millaisia ihmisiä nämä keskeiset hahmot olisivat saattaneet olla, ja jotkut niistä olivat varsin oivaltavia. Kun kyse on teatterista, ainakin omalla kohdallani teoksen arvo määräytyy sen mukaan, miten se saa ajatukseni lentämään, löytämään yhteyksiä ja merkityksiä paikoista, joista en tiennyt niitä olevan. Jos ylipäätään suomalainen sielunelämä kiinnostaa, ja uskoisin, että useimpia suomalaisia se kiinnostaa, voisi Tuntematon olla varsin kriittinen teos. Tässä tapauksessa "kritiikkiä" ammutaan sarjatulella vähän joka suuntaan, jolloin sen merkityksellisyys kärsii. Joku voi kyllä nauttia tällaisesta, sanoisinko, karnevalismista, mutta itse mieluummin täytän tyhjää tilaa kuin yritän saada selkoa siitä, mitä tarkoitetaan ja mitä ei, kun tila on täytetty kaikenlaisilla asioilla. Tämän teoksen ongelma lienee, että merkityksestä on runsaudenpulaa, eli sitä ei ole. Ainakaan minulle.

Sanoisin kuitenkin, että teos on sikäli kiinnostava, että siinä näkyy, mitä teatteri voisi olla. Sellaisena sillä lienee oma arvonsa.

Lähetetty: 20.11.2007 2:33
Kirjoittaja Vadim
prosessi kirjoitti:
Vadim kirjoitti:
prosessi kirjoitti: Mitkä ikonit pommitettiin?
You name it, they got it. Useimmat! En tiedä uskallanko paljastaa sen täsmällisemmin.
Miksi et uskaltaisi? Haluan tietää.
No voin paljastaa, että muumipeikko kuolee!

Lähetetty: 20.11.2007 2:44
Kirjoittaja prosessi
Vadim kirjoitti:Kun kyse on teatterista, ainakin omalla kohdallani teoksen arvo määräytyy sen mukaan, miten se saa ajatukseni lentämään, löytämään yhteyksiä ja merkityksiä paikoista, joista en tiennyt niitä olevan.
Miksi vain teatterin kohdalla? Eikö kaiken arvo määräydy juuri sen mukaan, mitä se saa aikaan havainnoijan päässä?
Tässä tapauksessa "kritiikkiä" ammutaan sarjatulella vähän joka suuntaan, jolloin sen merkityksellisyys kärsii.
Miksi sana kritiikki on lainausmerkeissä? Eikö kritiikki siis olekaan kritiikkiä, vaan ihan jotain muuta? Entä jos kyseessä onkin jokin vähemmän syyttävä, kuten kyseenalaistaminen? Voiko silloinkin puhua sarjatulesta, ja kärsiikö merkityksellisyys myös liian laajamittaisesta kyseenalaistamisesta?
Joku voi kyllä nauttia tällaisesta, sanoisinko, karnevalismista, mutta itse mieluummin täytän tyhjää tilaa kuin yritän saada selkoa siitä, mitä tarkoitetaan ja mitä ei, kun tila on täytetty kaikenlaisilla asioilla. Tämän teoksen ongelma lienee, että merkityksestä on runsaudenpulaa, eli sitä ei ole.
Yllä tuli jo kuusi kysymystä, joten tästä en kysy mitään. Sen sijaan sanon, että menit solmuun. Runsaudenpula ei tarkoita tietääkseni olemattomuutta, vaan sen vastakohtaa. Runsaudenpulaa on tietenkin vaikea hahmottaa ja vielä vaikeampi kontrolloida, mutta samalla mekanismilla tyhjää tilaa täytetään kuin täyttä tilaa tyhjennetään, yksi asia kerrallaan.

Lähetetty: 20.11.2007 2:47
Kirjoittaja prosessi
Vadim kirjoitti:
prosessi kirjoitti:Miksi et uskaltaisi? Haluan tietää.
No voin paljastaa, että muumipeikko kuolee!
Okei, ymmärrän ongelman. Onneksi muumipeikko on oikeasti kuolematon.

Lähetetty: 20.11.2007 2:49
Kirjoittaja EveryWoman
Vadim kirjoitti:Sanoisin kuitenkin, että teos on sikäli kiinnostava, että siinä näkyy, mitä teatteri voisi olla. Sellaisena sillä lienee oma arvonsa.
Hmm. Yritän soveltaa tätä arviooni joistakin elokuvista, jotka eivät kenties ole teoksina täydellisiä, mutta tavoittavat silti elokuvan merkityksen välineenä antaen sille edes jonkinlaisen ymmärrettävissä olevan ja yksilöllisen muodon.

...Tai no, toisaalta elokuvan täytyy kyllä ainakin lähennellä täydellisyyttä (tai minun käsitystäni siitä) täyttääkseen tuon kriteerin.

Jotenkin tekisi mieli sanoa, että vaikka voinkin tunnustaa mainitunlaisen arvon olemassaolon, en välttämättä kuitenkaan olisi valmis ostamaan eli kuluttamaan sitä (eli sijoittamaan siihen omaa aikaani, rahaani ja kärsivällisyyttäni). Vaan teatteripa onkin jo lajina käsittämättömän vaikea ja suomen kielellä toteutettuna vielä sitäkin haasteellisempi. Suorastaan siinäkin määrin, että pelkästään päästäkseen sitä maailmaa tarkastelemaan teatterissa tekee silloin tällöin mieli käydä. Jotenkin samantapainen juttu kuin se, kun välillä tekee mieli nousta kahdeksan kerrosta portaita pitkin täysi ja polttavan kuuma kahvimuki kädessä, vaikka voisi mennä hissilläkin.

Parasta taitaa silti monta kertaa olla se, kun joku järjissään oleva ystävä irrottaa sen, mikä irti lähtee, ilman että itse tarvitsisi liikauttaa eväänsäkään. Eräänlaista television katseluun verrattavissa olevaa laiskurointia, kyllä, mutta joskus niin ihanan rentouttavaa!

Lähetetty: 20.11.2007 3:21
Kirjoittaja Vadim
prosessi kirjoitti: Miksi vain teatterin kohdalla? Eikö kaiken arvo määräydy juuri sen mukaan, mitä se saa aikaan havainnoijan päässä?
Kyllä. Parasta kirjaa lukiessa on unohtaa lukevansa kirjaa.
Miksi sana kritiikki on lainausmerkeissä? Eikö kritiikki siis olekaan kritiikkiä, vaan ihan jotain muuta? Entä jos kyseessä onkin jokin vähemmän syyttävä, kuten kyseenalaistaminen? Voiko silloinkin puhua sarjatulesta, ja kärsiikö merkityksellisyys myös liian laajamittaisesta kyseenalaistamisesta?
Ei. Ikonien ampuminen (kirjaimellisesti) ei ole kritiikkiä ensinkään, ja sanoisin, ettei se ole edes kyseenalaistamista.
Yllä tuli jo kuusi kysymystä, joten tästä en kysy mitään. Sen sijaan sanon, että menit solmuun. Runsaudenpula ei tarkoita tietääkseni olemattomuutta, vaan sen vastakohtaa. Runsaudenpulaa on tietenkin vaikea hahmottaa ja vielä vaikeampi kontrolloida, mutta samalla mekanismilla tyhjää tilaa täytetään kuin täyttä tilaa tyhjennetään, yksi asia kerrallaan.
Usein itse asia ja sen vastakohta muistuttavat toisiaan. [/i]

Lähetetty: 20.11.2007 3:46
Kirjoittaja prosessi
Vadim kirjoitti:Ei. Ikonien ampuminen (kirjaimellisesti) ei ole kritiikkiä ensinkään, ja sanoisin, ettei se ole edes kyseenalaistamista.
Kyseenalaistamaan kehoittamista sitten?
Yllä tuli jo kuusi kysymystä, joten tästä en kysy mitään. Sen sijaan sanon, että menit solmuun. Runsaudenpula ei tarkoita tietääkseni olemattomuutta, vaan sen vastakohtaa. Runsaudenpulaa on tietenkin vaikea hahmottaa ja vielä vaikeampi kontrolloida, mutta samalla mekanismilla tyhjää tilaa täytetään kuin täyttä tilaa tyhjennetään, yksi asia kerrallaan.
Usein itse asia ja sen vastakohta muistuttavat toisiaan.
Sanoit näin: Joku voi kyllä nauttia tällaisesta, sanoisinko, karnevalismista, mutta itse mieluummin täytän tyhjää tilaa kuin yritän saada selkoa siitä, mitä tarkoitetaan ja mitä ei, kun tila on täytetty kaikenlaisilla asioilla. Tämän teoksen ongelma lienee, että merkityksestä on runsaudenpulaa, eli sitä ei ole. Ainakaan minulle.

Merkityksen puuttuminenkin lienee tyhjä tila?

Lähetetty: 28.11.2007 20:49
Kirjoittaja prosessi
Vadim kirjoitti:No voin paljastaa, että muumipeikko kuolee!
Erehdyin tänään ostamaan Iltalehden ihan sen takia, että piti ottaa selvää mitä muumipeikon kuolemasta ollaan mieltä. Näytelmästä oli juttua kahden aukeaman verran, mutta muumipeikkoa ei edes mainittu. Nyt minua vaivaa aivan suunnattomasti, että johtuiko se siitä, että näytelmän tekijätkin olivat tajunneet ennen varsinaista ensi-iltaa, että muumipeikko on kuolematon, ja poistaneet sen koko näytelmästä. Toisaalta olisi myös mahdollista, että Haloset, Airistot ja Niinistöt ovat niin valovoimaisia ammuttavia, että yksi valkoinen, karvainen virtahepo jää suurelta yleisöltä kokonaan huomaamatta. Tai sitten muiden mielestä muumipeikon ampumisessa ei ole mitään merkittävää.

Mielenkiintoisin, vaikkakin melko epätodennäköinen, vaihtoehto on, että huijasit minua, eikä muumipeikko kuollut alunperinkään. Olen keksinyt sille vaihtoehdolle jo kymmenkunta selitystä.

Lähetetty: 28.11.2007 23:50
Kirjoittaja Vadim
prosessi kirjoitti:Mielenkiintoisin, vaikkakin melko epätodennäköinen, vaihtoehto on, että huijasit minua, eikä muumipeikko kuollut alunperinkään. Olen keksinyt sille vaihtoehdolle jo kymmenkunta selitystä.
Kuoli se, usko pois! En vastaa tämän valitettavan kuolemantapauksen jälkeisistä muutoksista.

Lähetetty: 28.11.2007 23:53
Kirjoittaja prosessi
Vadim kirjoitti:
prosessi kirjoitti:Mielenkiintoisin, vaikkakin melko epätodennäköinen, vaihtoehto on, että huijasit minua, eikä muumipeikko kuollut alunperinkään. Olen keksinyt sille vaihtoehdolle jo kymmenkunta selitystä.
Kuoli se, usko pois! En vastaa tämän valitettavan kuolemantapauksen jälkeisistä muutoksista.
Tehtiinkö siihen sitten muutoksia, vai eikö kukaan vain huomannut koko kuolemaa? Onko minun pakko mennä ottamaan itse selvää asiasta, vai osaako joku kertoa?

Lähetetty: 29.11.2007 0:05
Kirjoittaja Vadim
prosessi kirjoitti:
Vadim kirjoitti:
prosessi kirjoitti:Mielenkiintoisin, vaikkakin melko epätodennäköinen, vaihtoehto on, että huijasit minua, eikä muumipeikko kuollut alunperinkään. Olen keksinyt sille vaihtoehdolle jo kymmenkunta selitystä.
Kuoli se, usko pois! En vastaa tämän valitettavan kuolemantapauksen jälkeisistä muutoksista.
Tehtiinkö siihen sitten muutoksia, vai eikö kukaan vain huomannut koko kuolemaa? Onko minun pakko mennä ottamaan itse selvää asiasta, vai osaako joku kertoa?
En tiedä.

Lähetetty: 29.11.2007 0:12
Kirjoittaja sivustahuutaja
Vadim kirjoitti:Kiinnostava kokonaisuus kuitenkin, näytelmä saa varmasti yleisönosastot täyttymään.
Tai ainakin noin joku varmasti toivoo. Toivottavasti Tuntematon ei tule Big
Brotherin kanssa päällekäin.

Lähetetty: 29.11.2007 0:18
Kirjoittaja prosessi
Vadim kirjoitti:
prosessi kirjoitti:
Vadim kirjoitti:Kuoli se, usko pois! En vastaa tämän valitettavan kuolemantapauksen jälkeisistä muutoksista.
Tehtiinkö siihen sitten muutoksia, vai eikö kukaan vain huomannut koko kuolemaa? Onko minun pakko mennä ottamaan itse selvää asiasta, vai osaako joku kertoa?
En tiedä.
Höh. Iltalehden mukaan Halonen oli tänään menossa katsomaan tuon, joten täytynee soittaa ja kysyä. Pakkohan niiden on yhdistää Haloselle, jos sanon etten saa unta ellen saa tietää että kuoliko muumipeikko.

Lähetetty: 29.11.2007 0:29
Kirjoittaja prosessi
sivustahuutaja kirjoitti:
Vadim kirjoitti:Kiinnostava kokonaisuus kuitenkin, näytelmä saa varmasti yleisönosastot täyttymään.
Tai ainakin noin joku varmasti toivoo. Toivottavasti Tuntematon ei tule Big
Brotherin kanssa päällekäin.
Eiköhän toive toteudu, kun se kerran sai Iltalehdeltäkin pontta kahden aukeaman verran. Iltasanomien lööpeissä näytelmää ei kuitenkaan mainittu (lehden sisällöstä en kyllä tiedä), mikä saattaisi liittyä siihen, että Aatos Erkkokin kuulemma ammuttiin...

Lähetetty: 29.11.2007 18:14
Kirjoittaja Aito_Johanna
Sain lipun Tuntemattoman sotilaan toisen illan näytökseen eli huomiseksi (joitakin yksittäisiä hajapaikkoja on kuulemma vielä jäljellä, mutta suurimmaksi osaksi näytännöt on buukattu huhtikuulle asti). Ikinä en ole nähnyt lippukassan tätiä noin täpinöissään. Se melkein pomppi innosta ilmaan. Siellä on nyt ilmeisesti jotain mullistavaa meneillään.

Lähetetty: 29.11.2007 18:16
Kirjoittaja prosessi
Aito_Johanna kirjoitti:Sain lipun Tuntemattoman sotilaan toisen illan näytökseen eli huomiseksi (joitakin yksittäisiä hajapaikkoja on kuulemma vielä jäljellä, mutta suurimmaksi osaksi näytännöt on buukattu huhtikuulle asti). Ikinä en ole nähnyt lippukassan tätiä noin täpinöissään. Se melkein pomppi innosta ilmaan. Siellä on nyt ilmeisesti jotain mullistavaa meneillään.
Kerro kiltti sitten muumipeikon kohtalo.

Lähetetty: 29.11.2007 18:18
Kirjoittaja Aito_Johanna
prosessi kirjoitti:
Kerro kiltti sitten muumipeikon kohtalo.
Ok!

Lähetetty: 29.11.2007 18:24
Kirjoittaja prosessi
Aito_Johanna kirjoitti:
prosessi kirjoitti:
Kerro kiltti sitten muumipeikon kohtalo.
Ok!
Kiitos. Sinänsä hassua, että tuo jäi vaivaamaan, mutta se johtuu varmaan siitä, että muumipeikon valinta tapettavien listalle poikkeaa ainakin kaikista noista Iltalehdessä mainituista, enkä tiedä, että onko lehdessä mainitut mainittu siksi, että heidän kaikkien valinta on tapahtunut samasta syystä, joka on ärsyttänyt toimittajaa, vai onko näytelmästä vain karsittu pois epäjohdonmukaisuudet.

Lähetetty: 30.11.2007 11:40
Kirjoittaja urpiainen
Ingmar Bergmanin Höstsonaten Svenska Teaternissa. Näyttämöversio Bergmanin klassikosta. Aika bergmanilainen freudeilu äidin ja tyttären traumaattisesta suhteesta, sovituksen vaikeudesta ja elämästä - kyllä te tiedätte.

En ole aivan niin innoissani kuin toivoin. Jotenkin tuntui jäävän vähän puolivillaiseksi tämä esitys. Intensiteetti ei pysynyt korkealla. En tosin osaa sanoa, johtuiko tämä vajavainen kokemus valitettavan puutteellisesta ruotsintaidostani, koska näytelmä elää hienon dialogin varassa, jonka seuraaminen oli paikoin minulle hankalaakin, vai ohjauksen/näyttelijöiden keveydestä. Ihan mietityttävä kokemus, mutta odotin enemmän.

Tuntemattomaan sotilaaseen on liput vasta n. kolmen viikon päähän. Tuskin maltan odottaa. Josta aprikoos tuleekin mieleeni, että pistänpä vielä alle - erityisesti Prosessia varten - Suna Vuoren loppukaneetin Tuntemattoman arviosta Hesarissa.
Helsingin Sanomat kirjoitti:Suurten ikäluokkien edustajat tuskin ilahtuvat nähdessään itsensä tai ikätoverinsa provosoivassa loppukohtauksessa, jossa siniristilippua sekä taustakankaalle heijastettuja henkilökuvia – Tarja Halonen, Matti Vanhanen, Tarja Cronberg, Aatos Erkko, Kaj Chydenius, Jouko Turkka, Arto Paasilinna, Katri-Helena, Georg C. Ehrnrooth, osa kuvista kuulemma vaihtuu illoittain – tulitetaan lasin läpi. "Suomi on kuollut", laulaa solttubändi selin yleisöön.

Samaan alas ammuttavien galleriaan pääsevät myös Väinö Linna sekä teatterinjohtaja Maria-Liisa Nevala, kun taas pahvinen Sauli Niinistö paiskataan romuläjään yhdessä nyljetyn Muumimamman sekä muun rekvisiitan, koko kumottavan järjestyksen kanssa.

Vastakkainasettelun aika ei ole ohi.