Kitinä

bedlam kirjoitti:

prosessi kirjoitti:

BettyB. kirjoitti:Nuotteja en osaa, mutta mulla on absoluuttinen sävelkorva.

Miten absoluuttisen sävelkorvan voi mitata, jos ei osaa nuotteja? Sävelasteikon avullako?

Esim niin helposti, että osaa hyräillä tuntemansa biisin täsmälleen oikeasta sävelestä.

Absoluuttinen sävelkorva määritellään joko kyvyksi tunnistaa säveliä niiden äänenkorkeuden perusteella tai kyvyksi tuottaa määrätty äänenkorkeus ilman ulkoista referenssiääntä. Äänen tuottaminen eli aktiivinen absoluuttinen sävelkorva on vielä harvinaisempi kuin passiivinen. Olennaisia ovat siis kapeat kategoriat äänenkorkeuksille sekä tietyn äänenkorkeuden liittäminen tiettyyn symboliin. Nämä taidot ovat harvinaisia – vain noin yhdellä ihmisellä kymmenestä tuhannesta on absoluuttinen sävelkorva tiukkojen kriteereiden perusteella. Tämä tarkoittaa sitä, että he kykenevät nimeämään ja tuottamaan säveliä nopeasti ja tarkasti. Ilmiössä on kuitenkin kyse jatkumosta, jotkut saattavat vaikkapa tunnistaa vain yhden äänen. Itse asiassa lähes kaikilla ihmisillä on havaittavissa absoluuttiseen sävelkorvaan viittaavia piirteitä. Esimerkiksi tunnettuja lauluja laulaessaan ihmiset aloittavat ne usein johdonmukaisesti samalta äänenkorkeudelta.

prosessi kirjoitti:Suuri osa ihmisistä esim. löytää keski-c:n melko vaivatta ilman apuvälineitäkin, ja sen avulla sitten muitakin säveliä, mutta se ei vielä tarkoita, että heillä olisi absoluuttinen sävelkorva.

prosessi kirjoitti:

Absoluuttinen sävelkorva määritellään joko kyvyksi tunnistaa säveliä niiden äänenkorkeuden perusteella tai kyvyksi tuottaa määrätty äänenkorkeus ilman ulkoista referenssiääntä.

Vihtahousu kirjoitti:

Bluntly kirjoitti:

masa kirjoitti:Olen rytmitajuton epämusikantti tanssitaidoton pökkelö.

Toinen.

Viides.

bedlam kirjoitti:

prosessi kirjoitti:Suuri osa ihmisistä esim. löytää keski-c:n melko vaivatta ilman apuvälineitäkin, ja sen avulla sitten muitakin säveliä, mutta se ei vielä tarkoita, että heillä olisi absoluuttinen sävelkorva.

Minä taas olen musiikkialan ammattilaiselta kuullut, että absoluuttinen sävelkorva tarkoittaa nimenomaan sellaista sävelmuistia, että osaa nimetä kuuluvan nuotin. Riippumatta siitä, että käyttääkö nuotin tunnistamiseen esim. mielikuvana jotain biisiä jonka kautta sen hakee.

prosessi kirjoitti:Miten absoluuttisen sävelkorvan voi mitata, jos ei osaa nuotteja? Sävelasteikon avullako?

prosessi kirjoitti:mutta juuri sävelen ja symbolin yhdistäminen toisiinsa on joka tapauksessa kuitenkin se varsinainen jutun juoni

bedlam kirjoitti:

prosessi kirjoitti:mutta juuri sävelen ja symbolin yhdistäminen toisiinsa on joka tapauksessa kuitenkin se varsinainen jutun juoni

Taitaa olla monta tulkintaa asiasta juu, mun mielestä kun päinvastoin tuolla ei varsinaisesti ole asian kanssa mitään tekemistä. Pohjimmiltaan mun käsittääkseni termillä tarkoitetaan täydellistä sävelmuistia ja tuo ominaisuushan voi olla ihan yhtä hyvin ihmisellä joka ei tunne nuotteja ollenkaan.

Absoluuttisen sävelkorvan on ajateltu joko olevan periytyvä eli geneettisesti määräytynyt tai opittu varhaisessa lapsuudessa. Jälkimmäisen teorian mukaan absoluuttisen sävelkorvan kehittymiselle on olemassa tietty herkkyyskausi, jolloin taidon oppiminen on mahdollista. Useimpien tutkijoiden mielestä tämä herkkyyskausi on 6-9 vuotta. Olennaista kuitenkin on, että lapsi alkaa tuona aikana yhdistää symboleja äänenkorkeuksiin. Pelkkä musiikin kuuleminen ei siis riitä. Tämänhetkisen tutkimuksen valossa näyttää siltä, että varhainen musiikinopetus ja geneettinen alttius ovat molemmat välttämättömiä ehtoja absoluuttisen sävelkorvan kehittymiselle.

Herkkyyskausiteoriaa puoltavat useat havainnot. Ensinnäkin varhainen musiikinopetus ja absoluuttinen sävelkorva näyttävät esiintyvän tiukasti yhdessä: henkilöt, joilla on absoluuttinen sävelkorva, ovat pääsääntöisesti aloittaneet musiikinopiskelun yhdeksän vuoden ikään mennessä. Lisäksi on havaittu, että pienet lapset kiinnittävät enemmän huomiota sävelten absoluuttisiin korkeuksiin kuin niiden välisiin suhteisiin, päinvastoin kuin vanhemmat ihmiset.

prosessi kirjoitti:Sävelmuististahan siinä tietenkin on kyse, mutta muistaakseen säveliä niille täytyy olla nimet joilla niitä käsitellä muistissa.

wesspe kirjoitti:Se kuitenkn hyvä ottaa teoksissa huomioon, että ovat puoliksi improvisaatiota, koska en pysty liikuntarajoitteisena soittamaan kuin 6:lla sormella, eli en ole ennen nauhotusta pystyny soittamaan että kuulostaskos hyvältä .Biisit on kumminkin siis ihan 10 sormea vaativia.

JoeB kirjoitti:Osasin aikoinaan soittaa viulua kohtuullisesti, kuvitelin osaavani vieläkin. Valitettavasti kokeiltuani erästä viulua huomasin että aika on tehnyt tehtävänsä ja nykyään ei kädet tahdo kunnolla mahtua edes kaulalle.

Vanhat opit on vielä hyvin muistissa eli miten se periaatteessa toimi mutta kun käden koko kasvaa niin vanhat liikeradat eivät enää sellaisenaan kelpaa joten uusia pitäisi harjoittaa.

ts. en sitten osaa enää soittaa mitään.

Yönmustaritari kirjoitti:vähintäänkin kohtuullinen laulaja

Mylwin kirjoitti:

Yönmustaritari kirjoitti:vähintäänkin kohtuullinen laulaja

Nyt ponnahti kasvojen eteen taas kuolematon muistikuva letkanderista laulamassa aikuista naista kevyessä seipäässä. Memories!

wesspe kirjoitti:Niitäpä miun sävellyksiä voi käydä kuuntelemassa youtubesta nimimerkillä wesspe.
Se kuitenkn hyvä ottaa teoksissa huomioon, että ovat puoliksi improvisaatiota, koska en pysty liikuntarajoitteisena soittamaan kuin 6:lla sormella, eli en ole ennen nauhotusta pystyny soittamaan että kuulostaskos hyvältä .Biisit on kumminkin siis ihan 10 sormea vaativia.

Kreitsu kirjoitti:
Taitavasti soitat vähemmälläkin määrällä sormia, hattua nostan. Minusta on hienoa, ettet ole antanut sen stopata soittamista.

Minullakin on omia sävellyksiä (piano) ja uutena harrasteena on harjoitella haitarinsoittoa. Ei ole mitään kovin helppoa eikä kevyttä, mutta ehkä joskus sadan vuoden päästä...