Kitinä

Herra Manala kirjoitti:

masa kirjoitti:Jos suhteessa jää ilman vaikkapa anaaliseksiä, niin enköhän voisi elää parisuhteessa ilman sitä.

Entäs jos olisit erittäin pienimunainen?

Piukka pillu on piukempi pannessa kuin yksikään persreikä.

masa kirjoitti:
IMO seksi ei ole parisuhteen tärkein asia. Kyllä se ihan se keskenään toimeentuleminen.

No ei ole, ei. Suosittelen kyllä silti pitämään sitä valintavaiheessa merkittävänä kriteerinä.

masa kirjoitti:Se mielipide jälkikasvusta saattaa muuttua hyvinkin yllättäin..

Tai sitten ei
Minulla ei ole koskaan ollut vauvakuumetta enkä tajua biologisista kelloista hevonhelvettiä. Tuskin siis mieli muuttuu. Kummius riittää minulle, pääsee niistä pennuista eroon kun tulee annos täyteen.

Onpahan yksi äiti tappoi nukkuvat lapsensa otsikko vähemmän.

elco kirjoitti:

masa kirjoitti:
IMO seksi ei ole parisuhteen tärkein asia. Kyllä se ihan se keskenään toimeentuleminen.

No ei ole, ei. Suosittelen kyllä silti pitämään sitä valintavaiheessa merkittävänä kriteerinä.

Huomauttaisin, ettei seksielämä kovinkaan pitkään ole olemassa jos sitä toimeentulemista ei suhteessa ole. Ongelmat sun muut heijastuu ensimmäisenä juuri sinne osa-alueelle.

Kreitsu kirjoitti: Tai sitten ei
Minulla ei ole koskaan ollut vauvakuumetta enkä tajua biologisista kelloista hevonhelvettiä.

Mä en taas halua ainoatakaan kummisuhdetta, mutta jälkikasvun suhteen on kyllä ääni kellossa muuttunut radikaalisti. 2 vuotta sitten en edes ajatellut sontalinkoja, mutta nyt kyllä sellaisen haluaisin. Tai oikeastaan kaksikin. No, ei siihen mennytkään kuin 37 vuotta.

masa kirjoitti: Mä en taas halua ainoatakaan kummisuhdetta, mutta jälkikasvun suhteen on kyllä ääni kellossa muuttunut radikaalisti. 2 vuotta sitten en edes ajatellut sontalinkoja, mutta nyt kyllä sellaisen haluaisin. Tai oikeastaan kaksikin. No, ei siihen mennytkään kuin 37 vuotta.

Olitko sitten kuinka monta potentiaalista äitimateriaalia ennen tätä nykyistä tavannut?

Rouva Pupu kirjoitti: Olitko sitten kuinka monta potentiaalista äitimateriaalia ennen tätä nykyistä tavannut?

No siis sellaista, että kaikki tarvittavat palikat natsaa, niin yhteensä 0 kappaletta

*köh*

masa kirjoitti:

Rouva Pupu kirjoitti: Olitko sitten kuinka monta potentiaalista äitimateriaalia ennen tätä nykyistä tavannut?

No siis sellaista, että kaikki tarvittavat palikat natsaa, niin yhteensä 0 kappaletta

Niinno, tätä hiukan hain. Tässä on se meidän ero. Sinulla heräsi lisääntymisvietti, minulla ei kaikkien palikoiden natsaamisesta huolimatta

Mitäs täällä köhitään?

Tähän topicciin on pakko kommentoida sen verran, että mies joka haaveilee pullan tuoksuisesta, perheenäidin ja kotihengettären yhdistelmästä ei kuulosta kovinkaan mielenkiintoiselta tapaukselta. Sanasta pullantuoksuinen tulee mieleen kuva pyöreähköstä naisesta, joka puuhastelee kotona päivät pitkät esiliina päällä, komentelee lapsikatrasta ja odottelee kuuliaisesti päivällisen kanssa, että mies tulee kotiin töistä. Olen siis vain tyytyväinen jos en herätä miehissä sellaista mielikuvaa.

masa kirjoitti:Mitäs täällä köhitään?

No oothan sä tavannu mut!

Che kirjoitti: joka puuhastelee kotona päivät pitkät esiliina päällä, komentelee lapsikatrasta ja odottelee kuuliaisesti päivällisen kanssa.

Shit. Nyt kun sä sanot ton noin, niin se ei kuulostakaan niin mielenkiintoiselta enää

... Varsinkin kun mies ei olisi koskaan kotona ruoka-aikana. Ne on ne ylityöt, mitkä luonnollisesti lisääntyy uuden hehkeän ja trimmin sihteerin astuessa kuvioihin.

Elppis kirjoitti:

Che kirjoitti: joka puuhastelee kotona päivät pitkät esiliina päällä, komentelee lapsikatrasta ja odottelee kuuliaisesti päivällisen kanssa.

Shit. Nyt kun sä sanot ton noin, niin se ei kuulostakaan niin mielenkiintoiselta enää

Noo, mutta voithan aina lohduttautua ajatuksella, että mistäpä minä voin tietää kun en omaa lapsikatrasta tai kotihengetärgeeniä lainkaan. Voihan se olla ihan mielenkiintoistakin, edellyttäen, että pitää lasten komentelusta, siivoilusta ja keittiöhommista. Höm.

Se mikä sopii yhdelle, ei välttämättä sovi toiselle.

Rouva Pupu kirjoitti:... Varsinkin kun mies ei olisi koskaan kotona ruoka-aikana. Ne on ne ylityöt, mitkä luonnollisesti lisääntyy uuden hehkeän ja trimmin sihteerin astuessa kuvioihin.

Siinä onkin sitten aikaa leipoa... Ja pitää päiväkahveja naapurin Pentin kanssa.

NegaDuck kirjoitti:

NuoriDaavid kirjoitti:naisia puolestaan yleensä kiinnostavat miehet, jotka näyttävät valmiimmilta sitoututumaan.

Tai sitten naisiakin kiinnostavat hyvännäköiset miehet, ja he kovasti toivovat että nämä olisivat myös valmiita sitoutumaan.

Tai sitten naisia yleisesti kiinnostavat hyvännäköiset miehet, jolloin naiset kiihkeästi toivovat, että he itsekin olisivat miehen mielestä niin hyvännäköisiä, että vaikka mies olisi aiemmin ollut irtosuhteilija, naisen järjensumentava kauneus ja kaikenmoinen vastustamattomuus pakottaisi miehen haluamaan sitoutumista.

Se, mikä hyvännäköisiä naisia kiinnostaa, siitä mulla ei ole hajuakaan. Kuten ei myöskään siitä, miten voidaan yleisesti puhua kummankaan sukupuolen hyvännäköisyydestä.

Vaola kirjoitti:

Rouva Pupu kirjoitti:... Varsinkin kun mies ei olisi koskaan kotona ruoka-aikana. Ne on ne ylityöt, mitkä luonnollisesti lisääntyy uuden hehkeän ja trimmin sihteerin astuessa kuvioihin.

Siinä onkin sitten aikaa leipoa... Ja pitää päiväkahveja naapurin Pentin kanssa.

Soot nyt asian ytimessä.

Rouva Pupu kirjoitti:

masa kirjoitti: Se mielipide jälkikasvusta saattaa muuttua hyvinkin yllättäin..

Tuo on hyvin tiedossa oleva seikka, siitä kyllä muistutetaan tasaisin väliajoin vauvauteluiden lomassa.

Se on muuten tosi ärsyttävää IMO. Jotkut ei halua lapsia koskaan vaan ovat parisuhteessaan ihan tyytyväisiä kaksin. Kauheasti joutuu vastaamaan kyselyihin ja oletuksiin. Ja sitten kuuntelemaan sellaista alentuvaa kyllä se mieli vielä muuttuu skeidaa.

Georgina kirjoitti: Kauheasti joutuu vastaamaan kyselyihin ja oletuksiin. Ja sitten kuuntelemaan sellaista alentuvaa kyllä se mieli vielä muuttuu skeidaa.

Juuri niin. Samaa olen minäkin ihmetellyt. Eikö se nyt piru vie ole parempi, varsinkin sen (syntymättömän) lapsen kannalta, että ne, ketkä eivät lasta halua, eivät sitä myöskään hanki? Ja että heitä ei varsinkaan silloin sellaiseen lähdettäisi käännyttämään?

Kumma juttu, että lapsenhankkimisesta haaveilevilta ei koskaan kysytä perusteluita sille, miksi he lasta haluavat. Ihmetellään vaan sitä, miksi joku ei halua saada lapsia. Ja sekin ihmettely on jotenkin niin kuurosokeaa keskustelemista: sen sijaan, että saataisiin aikaan kunnon pohdintaa, keskustelu tyrehtyy varsin pian juuri tuollaiseen vastapuolen hymisevään tokaisuun: "no, katotaan vaan, kyllä se kuule mieli muuttuu varmasti kovastikin tuosta vielä..."

Ihme touhua tuo väkinäinen perheimagon ihannointiin agitoiminen

Che kirjoitti:Olen siis vain tyytyväinen jos en herätä miehissä sellaista mielikuvaa.

Miten niin et herätä? Hups, kävi viba, taisin lukea miten asian miellän - etten herätä

Pullantuoksukin on nykyään niin helppoa, oli meinaan hyviä kummitädin tarjoamat pullantuoksuiset Rainbown uunivalmiit pullat.

Aava kirjoitti:Kumma juttu, että lapsenhankkimisesta haaveilevilta ei koskaan kysytä perusteluita sille, miksi he lasta haluavat.

No mutta ei sitä tarvitse kysyä, lapset on ihania, ainakin vähän aikaa.

Aava kirjoitti: Kumma juttu, että lapsenhankkimisesta haaveilevilta ei koskaan kysytä perusteluita sille, miksi he lasta haluavat. Ihmetellään vaan sitä, miksi joku ei halua saada lapsia. Ja sekin ihmettely on jotenkin niin kuurosokeaa keskustelemista: sen sijaan, että saataisiin aikaan kunnon pohdintaa, keskustelu tyrehtyy varsin pian juuri tuollaiseen vastapuolen hymisevään tokaisuun: "no, katotaan vaan, kyllä se kuule mieli muuttuu varmasti kovastikin tuosta vielä..."

Se olis varmaan kyllä loukkaavaa vaan voisi kyllä joskus jollekin lasta haluavalle tokaista että voi kauhea, mitä sä sillä? Kyllä se mieli vielä tuosta muuttuu....

Georgina kirjoitti:

Aava kirjoitti: Kumma juttu, että lapsenhankkimisesta haaveilevilta ei koskaan kysytä perusteluita sille, miksi he lasta haluavat. Ihmetellään vaan sitä, miksi joku ei halua saada lapsia. Ja sekin ihmettely on jotenkin niin kuurosokeaa keskustelemista: sen sijaan, että saataisiin aikaan kunnon pohdintaa, keskustelu tyrehtyy varsin pian juuri tuollaiseen vastapuolen hymisevään tokaisuun: "no, katotaan vaan, kyllä se kuule mieli muuttuu varmasti kovastikin tuosta vielä..."

Se olis varmaan kyllä loukkaavaa vaan voisi kyllä joskus jollekin lasta haluavalle tokaista että voi kauhea, mitä sä sillä? Kyllä se mieli vielä tuosta muuttuu....

Kyllähän se yleensä muuttuukin, sittenku lapsi kasvaa vähän. Olen kehittänyt teorian siitä miksi sisaruksilla on yleensä suhteellisen pieni ikäero - vanhemmat alkuhuuman jälkeen huomaa miten ikäviä pikku otuksia lapset on.