Kitinä

Mylwin kirjoitti: Tuohon tulee sitten tietysti henkilökohtainen palkanosa päälle. Rahaa tulee siis ovista ja ikkunoista.

Yksikön päällikkö on vaati 12, varapäällikkö 10 ja kouluttajat (luutnantti-yliluutnantti) 8-9.

Kuinka paljon tuo henkilökohtainen palkanosa on käytännössä (huomasin kyllä sen tähän liittyvän taulukon, mutta sehän ei kerro käytännöstä juuri mitään).

Koulujen jälkeen aloitellaan ilmeisesti tuosta kouluttajan hommista. Vaikka henkilökohtainen palkanlistä olisi 30% (asteikolla 0-40%), niin palkka olisi yliluutnantilla bruttona vajaa 2200eukkia kuussa. Vai tuleeko tähän jotain muitakin lisiä?

Toisaalta: "Alaisilleen" saa ihan luvan kanssa huutaa. Selkeä plussa!

NuoriDaavid kirjoitti:Jos pyrittäisiin supistamaan velkaa liian nopeasti, niin se edellyttäisi joko selvää verojen kiristämistä, tai menojen vähentämistä, molemmilla olisi todennäköisesti selviä negatiivisia vaikutuksia talouteen.

Tässä se koko pointtini olikin! Velkaa on helppo ottaa, mutta vaikea maksaa takaisin. Julkisen talouden ylijäämän hankkiminen on monin verroin vaikeampaa kuin alijäämän, eikä alijäämäinen budjetti siksi tuloudu myöhemminkään yksityisen sektorin kasvun kautta.

Tai kuten vanha kansa sanoo "velka on veli otettaessa, ex-vaimo maksettaessa."

Nasalspray kirjoitti:

NuoriDaavid kirjoitti:Jos pyrittäisiin supistamaan velkaa liian nopeasti, niin se edellyttäisi joko selvää verojen kiristämistä, tai menojen vähentämistä, molemmilla olisi todennäköisesti selviä negatiivisia vaikutuksia talouteen.

Tässä se koko pointtini olikin! Velkaa on helppo ottaa, mutta vaikea maksaa takaisin. Julkisen talouden ylijäämän hankkiminen on monin verroin vaikeampaa kuin alijäämän, eikä alijäämäinen budjetti siksi tuloudu myöhemminkään yksityisen sektorin kasvun kautta.

Tai kuten vanha kansa sanoo "velka on veli otettaessa, ex-vaimo maksettaessa."

Ah so. Mutta mikä oli tilanne kun velkaa otettiin? Työttömyys oli pahimmillaan 20%. Olisitko tuossa tilanteessa kannattanut tiukempaa budjettikuria? Miten se olisi toteutettu? Veroruuvi oli jo kiristetty äärimmilleen, eli valtion tulojen lisääminen ei ollut mahdollista. Ainoa mahdollisuus olisi ollut leikata sosiaaliturvaa rankasti. Olisiko se ollut oikea tie? Minä en tiedä. Tiedätkö sinä?

NuoriDaavid kirjoitti:Ah so. Mutta mikä oli tilanne kun velkaa otettiin? Työttömyys oli pahimmillaan 20%. Olisitko tuossa tilanteessa kannattanut tiukempaa budjettikuria? Miten se olisi toteutettu? Veroruuvi oli jo kiristetty äärimmilleen, eli valtion tulojen lisääminen ei ollut mahdollista. Ainoa mahdollisuus olisi ollut leikata sosiaaliturvaa rankasti. Olisiko se ollut oikea tie? Minä en tiedä. Tiedätkö sinä?

Se on kokonaan toinen keskustelunaihe miten hyvin tai huonosti päätöksentekijät toimivat tuolloin, mutta ennätyksellisen pitkä nousukausikaan ei ole supistanut tuon laskukauden tuomaa taakkaa kovin ripeästi. Miten kuvittelisit käyvän, jos velkataakka kaksinkertaistuisi 120 miljardiin seuraavan laskukauden aikana?

Vastaus: velan määrä ylittäisi velanhoitokyvyn, kuten esim. Yhdysvalloilla on tosiasiallisesti käynyt jo aikaa sitten. Keynesin teoria lepää kestämättömällä pohjalla, koska mikään tuleva sukupolvi ei ole koskaan valmis kantamaan edellisten luomaa taakkaa.

Nasalspray kirjoitti:Vastaus: velan määrä ylittäisi velanhoitokyvyn, kuten esim. Yhdysvalloilla on tosiasiallisesti käynyt jo aikaa sitten. Keynesin teoria lepää kestämättömällä pohjalla, koska mikään tuleva sukupolvi ei ole koskaan valmis kantamaan edellisten luomaa taakkaa.

Olen kyllä virallisesti sitä mieltä, että Keynesin teoriassa ei ole mitään vikaa. Sitä soveltaneissa ihmisissä taas on.

Kai kuitenkin Keynesin perusajatus oli leikata huiput pois kummastakin ja tasoittaa talouskäyrää. Eli verotetaan nousukaudella ja elvytetään sillä rahalla lamassa. Ok, tämä ei toimi, koska kukaan populisti ei halua suitsia veropolitiikalla talouskasvua. Ainoa kontrollin väline on nykyään keskuspankkien korkopolitiikka.

Miten veikkaat käyvän nykysysteemissä, jossa kiihdytetään alkavaa talouskasvua veronalennuksin, tai ylläpidetään vero- yms. päätöksin nousukauden huippua? Kaikki säätövara on käytetty kun lama tulee. Ja aina on tullut.

Ihan helvetisti it-alan työpaikkoja avoimena. Kaikissa vain vaatimuksena joku tekniikka, josta en omaa sertifikaattia.

http://www.marmai.fi/doc.te?f_id=915164

Yli 80-sivua "pornolehtipaperille" ( ) painettuna ilmaisjakelussa.

Mitä seuraavaksi? Jaetaan ilmaiseksi halpoja kännyköitä ovikongeissa?

PerttiMakimaa kirjoitti:http://www.marmai.fi/doc.te?f_id=915164

Yli 80-sivua "pornolehtipaperille" ( ) painettuna ilmaisjakelussa.

Mitä seuraavaksi? Jaetaan ilmaiseksi halpoja kännyköitä ovikongeissa?

Lueskelin kirjastossa mikrofilmeiltä vanhoja 80-luvun lopun hesareita (yksi monista perversioistani). Lehdessä oli juttu suomalaisesta yrittäjästä, joka oli saanut kuningasidean:

Aikoi ryhtyä valmistamaan kullattuja kuntosalilaitteita

Tuohon on vielä (onneksi) matkaa.

Think kirjoitti: Koulujen jälkeen aloitellaan ilmeisesti tuosta kouluttajan hommista. Vaikka henkilökohtainen palkanlistä olisi 30% (asteikolla 0-40%), niin palkka olisi yliluutnantilla bruttona vajaa 2200eukkia kuussa. Vai tuleeko tähän jotain muitakin lisiä?

Kaikki aloittavat 17% henkiosalla. Muita bonareita, kuten ikälisiä, kalliin paikan lisiä, tulospalkkioita, tuhman paikan lisiä, ei kiinnostais lähtee-lisiä tai kylmän paikan lisiä ei makseta. Sotaharjoituskorvaukset toki. Siinä ne. 60 SH-vuorokaudella - jotka ollaan siis 24h töissä keskellä metsää - vuodessa kuukausipalkaksi muodostuu joku sen 2200-2300e/kk. Taitaa olla muuten valtakunnan keskitason alapuolella. Snif. En mä enempää rahaa pahitteeksi panisi, mutta kyllä silläkin toimeen tulee.

Toisaalta: "Alaisilleen" saa ihan luvan kanssa huutaa. Selkeä plussa!

Ei aina jaksa! Edes aiheetta.