Kitinä

Monta tuntia kaupungilla ja yhden kälysen kuvakirjan sain ostettua. Nyt iskee kohta paniikki.

Ensimmäinen sunnuntai tänä syksynä ilman minkäänlaista darraa. Hämmentävää.

Ah, eh, auh.

On se hienoa kun yhteen iltaan voi sisällyttää kaikki tunnetilat suunnattomasta rakkaudenhuuruisesta riemusta silmittömään kuolemanpelkoon. Näin siis tapahtuu kun lähtee 3 kk kouvolalaistelun jälkeen Helsinkiin baariin...

Lähdin siis onnellisesti sixpäckin kanssa etkoille, tosin eksyimme jonnekin Haagaan ennen kuin löysimme Tikkurilaan. Vasta matkalla sain tietää että olimme menossa juuri Suurelle Ihastukselleni. Ihania lemmikkejä, ihana kämppä, pidämme samoista taiteilijoista ja taiteesta... uuh.
Jonnekin hävisi koko kuusikko kaljaa ja röytäilin mahansisäisesti

Sitten baariin. Kesti tasan minuutin kun olin luovuttanut takkini narikkaan ja odottanut kahta kaveria vessasta, entinen ihastukseni, gorgeous as ever, tuli luokseni ja alkoi jutella Tässä vaiheessa emotionaalisuuskännivaihe kicks in ja olen taas suunnattoman kiinnostunut ja iloinen ja ystävällinen. Kujerran kuinka olisi kiva nähdä useammin ja vaikka uutenavuotena ja odotan vastakaikua. Sitten hän meni vessaan, seurasin hiljaittain perässä (eri vessaan). Sen jälkeen en enää löytänyt häntä.

Sitten etsin varsinaiset kaverini, jotka tanssivat korokkeella olematonta musiikkia, lähdin mukaan, mutta horjahdin ja kaaduin suoraan vasemman nilkan päälle ja kaaduin komeasti maahan. Totesin että on sopiva aika lähteä ja häivyin baarista epäuskoisena kaikesta.

Kävelin siis revähtäneellä nilkalla ensin molempiin suuntiin Iso-robalta, lopulta rautatieasemalle. Yritin hartaasti olla nukahtamatta ja kuunnella vierustoverin armeijapullisteluja. Hyvinkään taksijonossa oli parikymmentä ihmistä. Siksi päätinkin kävellä kotiin

Ennen tätä päivää en uskonut että kipuun voi pyörtyä. Mutta kun yritän kävellä muodottomaksi turvonneella nilkalla jossa nivelsiteet ovat paskana, ei kestä kun metri tai pari niin muija märisee ja silmissä sumenee.

Se on sitten lasta/kipsielämää joulunajat. Ei vituta.
Perjantaina pitäisi lähteä uudelleen baariin svengaamaan Ehkä kainalosauvojen kanssa on tunnelmallisempaa vetää alkoomaholia nurkassa.

aasi kirjoitti:Mielenterveyteni lienee järkkymässä, tapasin itseni puhumasta itsekseni

Se on aivan normaalia. Minäkin puhun monesti yksikseni.

-Superior- kirjoitti:

aasi kirjoitti:Mielenterveyteni lienee järkkymässä, tapasin itseni puhumasta itsekseni

Se on aivan normaalia. Minäkin puhun monesti yksikseni.

Sul ei oo kavereita.

Razormaid kirjoitti:Se on sitten lasta/kipsielämää joulunajat. Ei vituta.
Perjantaina pitäisi lähteä uudelleen baariin svengaamaan Ehkä kainalosauvojen kanssa on tunnelmallisempaa vetää alkoomaholia nurkassa.

Sä olet niiiiiin Ninni kakskyt vee. Niisk.
Nostalgista.

61 viestiä enää jäljellä.
Huh huh ku jännittää.

Mua naurattaa oma vitsini taas. Pontius Pilates!

Yäh.. Eilen oli hetkellisesti parempi olo mutta nyt taas joka paikkaa kolottaa ja on ikävä olo. Milloin tämä räkä loppuu? Ei taas jaksa mitään tehä..

Kaikki joululahjukset ostettu!
Enkä ees ojaan ajanu, vaikka oli niin pirkuleen liukasta...
Nyt tarvii saaha nukutettua tuo toinen (jahka kotio palaa) ja ittensä kans, jotta jaksaa aamulla viieltä herätä laulamaan synttärionnittelulaulua...

Miten se on niin helkutin vaikee kirjottaa avoin työhakemus..? "Hei pliis, antakee töitä, oon ihan hyvä."

Zin zin bubala-babbum zi - zin zin - dindi dindi titidupudupupampum - HAA! - zilibiboppus - diboppus - ham ham - ribidi poppos - po doppos! RÄÄÄÄÄ! Huikkedakkus-dipoppudappus-hei! Googu googu dirlottus-pottus - HaaPA-HaaPA-Haa-kokokokokokokoko-WIUUUU-----WIUUUUU!

Beddis älä ota enää.

Voi saakutti kun rupee muistuu mieleen miks meinasin nukahtaa leffateatteriin aikoinaan. Toi Kuninkaan Paluu on ihan uskomattoman...no, sanotaan nyt vaan että pitkitetty...

Tämäkin vielä.

Toinen tytöistä sai vahingossa suoraan uunista kuumat joulutortut jalalleen. Hitto sitä karjuntaa. Ei muutamassa tunnissa helpottanut millään, kun varpaasta nahkat pois ja vesikelloja enemmän kuin oon koskaan nähnyt. Onneksi sisko sitten lähti pienen kanssa päivystykseen. Toivottavasti voivat siellä jotenkin auttaa. Ennen tätä koetettiin parhaamme mukaan, tutun lääkärin ohjeilla, hoitaa vammaa.

Tuli kyllä niin itkupotkuraivari-fiilis. Tässä sitä taas ollaan. Koko viikon ollut joka vitun ilta jotain täysin ylimääräistä paskaa tapahtunut. Eikö tässä nyt saa hetkeäkään rauhaa!?!?!

Vaola kirjoitti:Tämäkin vielä.

Toinen tytöistä sai vahingossa suoraan uunista kuumat joulutortut jalalleen. Hitto sitä karjuntaa. Ei muutamassa tunnissa helpottanut millään, kun varpaasta nahkat pois ja vesikelloja enemmän kuin oon koskaan nähnyt. Onneksi sisko sitten lähti pienen kanssa päivystykseen. Toivottavasti voivat siellä jotenkin auttaa. Ennen tätä koetettiin parhaamme mukaan, tutun lääkärin ohjeilla, hoitaa vammaa.

Tuli kyllä niin itkupotkuraivari-fiilis. Tässä sitä taas ollaan. Koko viikon ollut joka vitun ilta jotain täysin ylimääräistä paskaa tapahtunut. Eikö tässä nyt saa hetkeäkään rauhaa!?!?!

Vaikka kävi noin ikävästi, mä näen teidät mielessäni ennen tuota ikävää tapahtumaa kotoisasti leipomispuuhissa.

ninnithequeen kirjoitti:Voi saakutti kun rupee muistuu mieleen miks meinasin nukahtaa leffateatteriin aikoinaan. Toi Kuninkaan Paluu on ihan uskomattoman...no, sanotaan nyt vaan että pitkitetty...

Ksääh ja toihan on vielä se lyhyt versio! Mulla olis joku viikonloppu edessä pitkien versioiden katselu, taitaa olla melkein 11 tunnin urakka.

Itse asiassa en ole loppuun asti Kuninkaan Paluuta edes katsonut, vaikka se parhaalta osalta alkuosaltaan vaikuttikin. Katselu keskeytyi ekalla kerralla ja nää kun haluis katsoa suunnilleen putkeen juunou.

mdm kirjoitti:Miten se on niin helkutin vaikee kirjottaa avoin työhakemus..? "Hei pliis, antakee töitä, oon ihan hyvä."

"Mis sie tarviit oikein hyvvää naista? Täs on siul semmonen."