Väsynyt mutta onnellinen. Sisustusvimmaa paranneltu hakemalla äipältä puinen keittiön apupöytä. Sijoitin sen koiran kuppien paikalle, mistä seurasi ketjureaktio, jonka seurauksena keittiön allaskaappi on siivottu ja järjestetty, tiskit tiskattu, torppa imuroitu, erinäisiä kukkapurkkeja pesty, pyykkejä viikattu kaappiin ja keittiön verho vaihdettu.
Palkitsin itseni pullollisella hunaja-kauraolutta.
Nyt tarttis ulos pedon kanssa. Vieläköhän siellä sataa? Ainakaan se helvatin ukkonen ei kierrä enää kehää.
Väsyttää muttei jaksa mennä nukkumaan. En oo ees mitään kamppeita laittanu kasaan vielä huomista lähtöä varten. En mitenkään kykene moiseen aktiin tänään ja tässä kunnossa, ei ei. Kai sitä aamulla ehtii.
Camilla kirjoitti:Mä meen tiistaina kattoo omaa koiranpentua
Deja Vu! Ihan kuin olisin hetki sitten sanut lukea erään toisenkin neidon muutosta maalle uuden koiran kera..
Mä en tajua miten menevät sinkkunaiset ryömivät böndelle poteroihin koiranpennun kanssa. Sitten puhutaan koiranpennusta kuin vastarakastunut uudesta kullastaan. Ei se koira oikein riitä kaikkeen...toivottavasti.