Kitinä

Tunne kyllä montakin jotka käyttää Linuxia ja on siitä innoissaan, mutta kyllä niilläkin taitaa kaikilla olla silti asennettuna toisenaka käyttiksenä winukka tai sitten toisella koneella. Niin hardcorenörttiä en tunne, että pelkän linuxin varassa toimisi.

Uusiopehmis kirjoitti: Enpä taida viitsiä lyödä vetoa, jotan en luultavasti pystyisi maksamaan

Niin ja kukapa olisi uskonut 1981, että 2006 suunnilleen joka pölvästillä on kannettava tietokone, jossa on giga muistia. Noin 100 000 kertaa enemmän kuin silloin. Paljonko tuonaikainen modeemi paukutti? 1200 bps? Nyt joka idiootilla on suomessakin (joka on muuten aikamoinen kehitysmaa näissä hommissa) 8 megan yhteys. 10 000 kertaa nopeammin.

Jos 25 vuoden päästä kaikilla on sadan gigan yhteys käytössään? Ja petatavu käyttömuistia? Veikkaan, että näppiksille nauretaan tuolloin kuten reikäkorteille tänään.

Uusiopehmis kirjoitti:Tunne kyllä montakin jotka käyttää Linuxia ja on siitä innoissaan, mutta kyllä niilläkin taitaa kaikilla olla silti asennettuna toisenaka käyttiksenä winukka tai sitten toisella koneella. Niin hardcorenörttiä en tunne, että pelkän linuxin varassa toimisi.

Mulla menee kuukausia etten käytä Windowsia ollenkaan, nytkään en käyttäisi ellen olisi onnistunut aiheuttamaan massiivista tiedostojärjestelmän korruptoitumista Linux-asennukselleni ja olemalla sen verran laiska etten ole jaksanut vielä edes uudelleenasennusta suorittaa.

En kyllä oikeasti tarvitsekaan työpöydälle muuta kuin selaimen, pääte-emulaattorin (ssh:n) ja mp3-soittimen, joten tavallaan on ihan sama mikä käyttöjärjestelmä alla on.

elco kirjoitti:Jos 25 vuoden päästä kaikilla on sadan gigan yhteys käytössään? Ja petatavu käyttömuistia? Veikkaan, että näppiksille nauretaan tuolloin kuten reikäkorteille tänään.

Et välttämättä ole kovinkaan väärässä. Näppäimistö ei ole kovin intuitiivinen käyttöliittymä, mutta toisaalta esim. pitkän tekstin tuottamisessa se on luultavasti tehokkaampaa kuin sanelu puheentunnistukselle.

NuoriDaavid kirjoitti:Juuri ajureiden puute mielestäni estää Linuxinkin menestyksen.

Ajuritukea on oikeastaan aika hyvin, eikä se muutenkaan ole suurimpia ongelmia, jos käyttöjärjestelmä on valmiiksi asennettuna: eihän peruskäyttäjä useinkaan varsinkaan itse vaihda mitään osia koneeseen.

Itselläni on esim. TV-kortti, ylimääräinen gigan ethernet, ulkoisia levyjä ja muistitikkuja jne. ja kaikille niille on suoraan tuki tarvitsematta hakea edes netistä. Ainoana moninappisen Bluetooth-hiiren asennus oli liian hankalaa (toimi se välillä), lähinnä johtuen käytetävyydeltään kivikautisesta Linux-distrostani. EDIT: ei tuo toimi Windowsissakaan sen jälkeen kun asentaa ajurin. Eri USB:hen liitämällä toimii jotenkin; v*tun PC:eet.

Suurempi ongelma tavalliselle käyttäjälle on, että eri ohjelmissa toiminnot, käyttöliittymät, integrointi "työpöytään", ulkoasu tms. saattaa vaihdella. Se karkottaa nopeasti. Erityisesti kaupallisissa softissa tunnutaan käyttävän kaikkein kankeinta vaihtoehtoa. Yritetäänhän esim. KDE:ssä saada yhtenäistä kokonaisuutta, mutta ei sekään oikein toimi, että kaikelle mahdolliselle (selaimista, toimisto-ohjelmista jne. alkaen) tehdään vähintään jokin puolijauhoinen vastine yhtenäisen systeemin nimissä.

Uusiopehmis kirjoitti:niilläkin taitaa kaikilla olla silti asennettuna toisenaka käyttiksenä winukka tai sitten toisella koneella. Niin hardcorenörttiä en tunne, että pelkän linuxin varassa toimisi.

Tunnen kyllä. Tosin niilläkin taitaa olla OSX-läppäri. Itselläni ei ole ollut kunnolla asennettua Windowsia kesäkuun jälkeen. Emolevyn vaihtamisen jälkeen Linux käynnistyi suoraan ja vain verkkoajuri ja jotain muuta täytyi vaihtaa. Ei tarvinnut edes käynnistää uudestaan. Windows nyt ei tietenkään käynnistynyt suoraan eikä edes päälleasennus toiminut. Koska ei ole ollut kiinnostusta asentaa ohjelmia uudestaan (ja aktivoinnin tarkistus ehti lukita XP:n) en ole jaksanut ruveta tuon kanssa tappelemaan ennen kuin nyt.

Työkoneessa taas Windowsia ei ole ollut vuosiin.

Tavis käyttää sitä käyttistä, joka koneessa ostettaessa on. Ja se ei tule laajalti olemaan Linux, elleivät myyjät tule uskoon, valaistu, koe syvää nörttiyhteiskunnallista vastuuta ja taloudelliset edut ylittävää Microsoft-antipatiaa. Siis ei.

Peruskäyttäjälle Windows kelpaa hyvin, koska hän ei nyansseista piittaa, ei halua viilailla käyttistään eikä ole niin hevijuuseri että kovin äkkiä saisi Winukan sekaisin. (Niinkuin minä kerran puolessa vuodessa). Pelaajille sitten pelit ovat tärkeimpiä, ja oletan niitäkään ei Linuxille saa niin paljon kuin Windowsille. Ja vaikka Linuxille saa ohjelmia ilmaiseksi, oletan että kunnon nörde war.. ohjelmansa ja sitäkin pimeen.. löytää Winukalle sittenkin enemmän.

Winukan ja Officen suosiota luulisin häiritsevän se, että XP:stä lähtien sen saa asennettua vain yhdelle koneelle. Eikö siitä tule liikakuluja työpaikoilla? Yksi romppu per talo sais riittää. Ja arvatkaa ostinko vanhan kotikoneeni 95:n ja 98:n, arvatkaa?

Apple vois olla kiva ja vähemmän sekoileva kuin Windows ja melkein virusvapaa vielä.

Tarttis huvikseen asentaa se divarin OS/2 Warp vanhalle 486:selle, jonka sain töistä ilmaiseksi. Maannut tuossa nurkassa. Siinä on vain korppuasema, mutta niin on "Ossikin" vähän helvetin monena korppuna, hyötyohjelmapaketti mukana. Siinä vanhuksessa on Windows 3.1 ja se OS/2 on just sen päälle asennettava versio. Kävishän se ainakin kirjoituskoneesta. Vanha oranssiksi säväyttynyt näyttökin sille olis.

Verkkokauppa.com myy tietokoneita, joissa on vain Linux. Näin he saavat painettua hinnan mahdollisimman alas. Kai niitä menee kaupaksikin ihan mukavasti, kun sellainen on myydyimpien tuotteiden pöytäkone-listan ykkönen.

e.

Gattaca kirjoitti:

NuoriDaavid kirjoitti:Juuri ajureiden puute mielestäni estää Linuxinkin menestyksen.

Ja Linuxin menestystä estää se, että Kitinän rinnakkaistodellisuuden ulkopuolisen tosimaailman ihmiset ovat kokemukseni mukaan sittenkin niin ei-nörttejä, että jos he saavat kaupasta ostetun koneen mukana esiasennetun Windowsin, heillä ei koskaan ole mitään mielenkiintoa vaihtaa sitä. Ei tule mieleenkään.

Samaten "yrityselämä" tai muut toimistot eivät Kitinän rinnakkaistodellisuuden ulkopuolella ole kaikki rahakkaita yli-ihmisten paikkoja, vaan enimmäkseen pieniä hikisiä yrityksiä ja kunnan/yhdistysten konttoreita, joissa käytetään vieläkin perus -pentiumkoneessa sitä Windows ysikasia tai MEtä jonka kansalaiskoulun käynyt pomo käski ilmaisen harjoittelijan joskus asentaa. Osa duunareista ei edes tarvitse tietokonetta!!

Suurin osa käyttäjistä todennäköisesti ei edes tiedä, mikä on tietokoneen käyttöjärjestelmä tai mikä käyttöjärjestelmä heidän koneessaan on.

Heille riittää se, että kone toimii. Ei jotain autokorjaamon omistajaa kiinnosta paskan vertaa mikä käyttis hänen koneesaan on. Oleellista on, että se toimii. Kaikki mikä uhkaa koneen toimintaa on pahasta.

Näin ollen Linux hyvin tod. näk. ei tule koskaan windowsia uhkaamaan.

Mietittyäni tätä asiaa pari päivää olen päätynyt siihen, että mahdollisuus Microsoftin syrjäytymiseen on siinä vaiheessa, kun PC syrjäytyy. Ei ennen sitä.

NuoriDaavid kirjoitti:Heille riittää se, että kone toimii. Ei jotain autokorjaamon omistajaa kiinnosta paskan vertaa mikä käyttis hänen koneesaan on. Oleellista on, että se toimii. Kaikki mikä uhkaa koneen toimintaa on pahasta.

Näin ollen Linux hyvin tod. näk. ei tule koskaan windowsia uhkaamaan.

Tai siis juuri siksi se voi uhata.

Ei se välttämättä tapahdu tässä välittömästi - tai edes länsimaisilla keskiluokkaisten kotikäyttäjien markkinoilla, joilla MS ja hardwareteollisuus ovat ruokkineet toinen toistaan viemällä koko ajan enemmän ja enemmän tehoa ja muistia jopa perusasioiden suorittamiseen.

Maailmassa on kuitenkin monia kolkkia ja tarpeita, joissa perustietotekniikan saaminen kuntoon olisi jo suuri juttu - ja nämä markkinat ovat sellaisia että ne voivat saada aikaan sen ison loppukäyttäjämassan joka tekee jostakin Linux-työpöytäjärjestelmästä selkeän kilpailevan paketin Windowsille.

Yritysmaailma on toinen jossa linsenssikustannukset ovat sen verran isoja että kilpailevat ratkaisut ovat koko ajan katsomisen ja etsimisen alla, varsinkin kun päivitysrymba Vistaan tulee olemaan muutaman vuoden sisällä edessä -- ja sen mukana vaikka mitä uusia ongelmia niin raudan kuin uusien järjestelmien kanssa.

Mikäli organisaatio ei ole ostamassa MS:n maailmankuvaa kokonaan ja sitä kautta hyötyjä esimerkiksi windowsin uusista palveluista ja järjestelmäintegraatioista - voi monille organisaatioille samalla kertaa parempi ratkaisu hypätä pois MS-kelkasta.

huima kirjoitti:Maailmassa on kuitenkin monia kolkkia ja tarpeita, joissa perustietotekniikan saaminen kuntoon olisi jo suuri juttu - ja nämä markkinat ovat sellaisia että ne voivat saada aikaan sen ison loppukäyttäjämassan joka tekee jostakin Linux-työpöytäjärjestelmästä selkeän kilpailevan paketin Windowsille.

Aivan. Ihan kuten julkinen sektori länsimaissa. Vaan kuinkas ollakaan MS tiputti lisenssihintoja sen verran, että pahimmat vaihtohalut katosivat. Sama tapahtuu kehittyvissä talouksissa, mikäli MS:n asemaa uhataan. Todellisuudessahan MS hyötyy jopa piraattikäytöstä, koska tämä syö markkinat halvemmilta kilpailijoita ja tukee MS:n käyttäjien verkostoa. Miten siis nämä ilmaiset kilpailevat MS:n kanssa siinä vaiheessa, kun Gates auttaa kehitysmaita jakelukustannusten mukaan hinnoitellulla softapaketilla? Digitaalisessa maailmassa kun tuotteen voi hinnoitella varsin vapaasti.

EDIT: Tuo lisenssien hinnoitteluvapaus takaa sen, että vallankumous ei voi käynnistyä tunnistettavan ja MS:n nykybisneksen kannalta merkityksettömän joukon sisältä. Jotta isompaa muutosta voisi tapahtua, täytyy mullistuksen lähteä sellaisten asiakasryhmien keskuudesta, jotka ovat MS:lle tärkeitä, jotta MS ei voi kikkailla lisensseillä menettämättä paljon rahaa.

Suomessa julkisen sektorin linux-vaihdot eivät muistaakseni ole olleet ollenkaan niin edullisia kuin oli odotettu: 50-60-luvuilla syntyneiden kouluttaminen syö rahaa ja julkisen alan palkat takaavat, että harva julkisen sektorin mikrotukihenkilö on palavasydäminen linux-guru.

sivustahuutaja kirjoitti: Miten siis nämä ilmaiset kilpailevat MS:n kanssa siinä vaiheessa, kun Gates auttaa kehitysmaita jakelukustannusten mukaan hinnoitellulla softapaketilla? Digitaalisessa maailmassa kun tuotteen voi hinnoitella varsin vapaasti.

Suomessa julkisen sektorin linux-vaihdot eivät muistaakseni ole olleet ollenkaan niin edullisia kuin oli odotettu: 50-60-luvuilla syntyneiden kouluttaminen syö rahaa ja julkisen alan palkat takaavat, että harva julkisen sektorin mikrotukihenkilö on palavasydäminen linux-guru.

Kyse ei ole pelkästään lisenssihinnoista vaan koko infrastruktuurista, vaihtoehdoista ja sen oman IT-ympäristön jatkuvuudesta. On paikkoja joissa on esimerkiksi kustannuksien takia kyllästytty PC-malliin ja windowsin jatkuvaan rumbaan, jossa todellisia suuria muutoksia ja työtehoa parantavia ominaisuuksia ei ole välttämättä tullutkaan uudempian ja parempien koneiden ja versioiden mukana.

Ihmisten uudelleenkouluttaminen maksaa - mutta toisaalta IT-ympäristöt voivat olla tulevaisuudessa hyvinkin erilaisia ja samaten myös tuen määrä ja tarve. Perusjamppoja jotka auttavat windowsin tunkkaamisessa tätejä ei tarvitakaan kun ne muutamat legacy-windows -ohjelmat ovat virtualisoitu metaframeen ja muuten järjestelmät ovat työpöydällä samalla tavalla kaikilla - tehden vain sen mitä pitääkin, eikä muuta.

Vaihtoehtoja halutaan pitää ja kehittää, jotta MS:lle on olemassa kilpailua. Näin se on ollut ja tulee olemaan ( kts. Hal Varianin Information Rules-kirja 90-luvulta, validia kamaa edelleen ).

huima kirjoitti:Vaihtoehtoja halutaan pitää ja kehittää, jotta MS:lle on olemassa kilpailua. Näin se on ollut ja tulee olemaan ( kts. Hal Varianin Information Rules-kirja 90-luvulta, validia kamaa edelleen ).

Varian tuttu ja kilpailu on ikuista, mutta MS kaatuu vain länsimaiden yritysmarkkinoiden kautta. Toki tämä saattaa tapahtua nopeastikin, mutta hommaan tarvitaan arvonluonnin, ei it:n ymmärtämistä.

sivustahuutaja kirjoitti: Varian tuttu ja kilpailu on ikuista, mutta MS kaatuu vain länsimaiden yritysmarkkinoiden kautta. Toki tämä saattaa tapahtua nopeastikin, mutta hommaan tarvitaan arvonluonnin, ei it:n ymmärtämistä.

Tässä onkin se kymysys.

Kuinka pitkään MS pystyy luomaan omalla toiminnallaan LISÄÄ arvoa, että sen valta-asema tulisi pysymään. Kun kilpailevat järjestelmät tulevat sille tasolle, ettei sen enempää tarvita - tai tarvita niin paljoa että siitä maksettaisiin niin paljon että päästään uusimpaan ja hienoimpaan Windows Wizbang-versioon, on MS ongelmissa.

MS voi toki laskea lisenssihintojaan vaikka kuinka alas, mutta samalla se joutuu muuttamaan omaa bisnestään ja kaventamaan imperiumiansa kokoa.

Tai ehkä koemme radikaaleja muutoksia ja kaikki kaupallinen softa muuttuu ilmaiseksi tai palveluksi.

sivustahuutaja kirjoitti:

huima kirjoitti:Vaihtoehtoja halutaan pitää ja kehittää, jotta MS:lle on olemassa kilpailua. Näin se on ollut ja tulee olemaan ( kts. Hal Varianin Information Rules-kirja 90-luvulta, validia kamaa edelleen ).

Varian tuttu ja kilpailu on ikuista, mutta MS kaatuu vain länsimaiden yritysmarkkinoiden kautta. Toki tämä saattaa tapahtua nopeastikin, mutta hommaan tarvitaan arvonluonnin, ei it:n ymmärtämistä.

Jankutusta: MS syrjäytyy jos tulee riittävän merkittävä teknologia murros.

PC:n synty ja voitto loi nykymicrosoftin. Niin kauan kuin PC on nykyasemassa niin Microsoftin valta-asema pysyy.

PC:n dominanssi ei kuitenkaan ole ikuinen.

Jos ATK-kapasiteettia jonain päivänä voi ostaa kuten sähkö nyt, niin miksi ostaa PC:tä. Eihän ihmisillä ole omia sähkövoimaloitakaan.

NuoriDaavid kirjoitti:Jankutusta: MS syrjäytyy jos tulee riittävän merkittävä teknologia murros.

PC:n synty ja voitto loi nykymicrosoftin. Niin kauan kuin PC on nykyasemassa niin Microsoftin valta-asema pysyy.

Jankutusta: Riippumatta siitä, mitä teknologiaa käytetään, se tarvitsee intuitiivisen rajapinnan loppukäyttäjälle, eli ihmiselle. Vaikka klassinen pc pöydältä katoasikin, rajapinta kulloinkin vallitsevaan teknologiaan ei katoa, ellei sitten romahdeta takaisin mekaanisten laitteiden tasolle. Suuri, rikas ja epäreilutkin toimintamahdollisuudet kilpailevien ratkaisujen tukahduttamiseksi hallitseva organisaatio saattaa kaikesta huolimatta olla se rajapintojen toimittaja.

Tai sitten ei.

Mitä enemmän mikropiirejä integroidaan arkipäivän esineisiin ja kun nämä haluavat alkaa juttelemaan keskenään sovitulla tavalla, joka mielellään olisi vielä yleismaailmallinen standardi, niin tuossa voisi rako josta pursuaisi ikkunaton maailma pihalle. Kai noista on jo jotain sovittu, ei ole tullut seurattua ihan hetkeen aihetta.

PS. kertokaas joku kevyt distribuutio vanhempaan nettailukoneeseen.

huima kirjoitti:- voi monille organisaatioille samalla kertaa parempi ratkaisu hypätä pois MS-kelkasta.

"Organisaatio" -sana kuulostaa tuossa siltä maailmalta, joka koostuu suurista ja keskisuurista yrityksistä ja niiden toimistojen Kitinänerokkaista suunnittelijoista, koodareista, graafikoista, AD/Copyporukasta, suurten toimistojen lakimiehistä, kansainvälisen liikkeenjohdon konsulteista ym.


Kiinnostasi tietää mikä on koneiden ja käyttisten määrän suhde niissä ja ns. tavallisen ihmisen arkitodellisuudessa kokemien yritysten/yhteisöjen kone-käyttismäärän välillä. Siis kummassa suunnassa se markkinoiden enemmistö on.

Jos nyt ajatellaan vaikka:

-Varkauden kunnanvirastot
- Varkauden Urheiluseurat/TUL Savon piirin toimisto (siis hei minä en vastaa niiden omista sivuista, ne oli jo valmiiksi niin kammottavan rumat ja suuret etten lähtenyt uudistamaan vaan mätkin samalle pohjalle, itse suunnitellut on erikseen )
-Lintu ja Muusa -pienkirjakaupan koneet ja vastaavat pikkukaupat, rättikaupat , urheilu- ja taloustarvike, kamera- kello ym ym -kaupat katujen varsilla
-Varkauden kahden pienen mainostoimiston koneet
-Varkauden museoiden koneet
-Varkauden Sähköpojat ja muiden asennusliikkeiden koneet
-Varkauden Automaalaamo Oy:n koneet (asensi muuten laakerin väärin) ja muiden pikkukorjaamojen koneet
-Varkauden tilitoimistojen koneet
-Varkauden koulujen tietokoneluokkien koneet
-Varkauden kirjaston yleisönettikoneet
-Varkauden kapakoiden koneet
-Nurkan takana kebabählämin kone

Ym ym ym..

Vastaavaa on Suomen kaikissa kunnissa.

.... niin mikähän on markinoilla SUHDE tuontyyppisten paikkojen ja Huiman maailman "organisaatioiden" konetarpeen eli kone/käyttismarkkinoiden välillä?

Teollisuudessa täällä on toki paljon ATK:ta, mutta tehtaiden ohjaussysteemit ovat tietysti eri asia kuin PC. Tehtaiden konttoreissa eli niissä suurissa organisaatioissa konetarve on suhteessa pieni. High-tek -yrityksiäkin on, mutta ne työllistävät vähän, joten konetarve suhteessa bulkkiin on vähäinen.

..tuon luettelemani tasoisissa pienissä "Organisaatioissa" (hahhaha) nimittäin tyypillisesti henkilökunta ei tiedä juuri mitään tietokoneista, eikä heitä niin vaan saa koulutettua mihinkään Linuxin käyttöön jos ja kun ovat pelkkää Windowsia tottuneet käyttämään. Pomot eivät ole Linuxista kuulleetkaan, munkaan pomo ei osannut edes lähettää sähköpostin liitettä. Eikä noissa ruohonjuuritason pikkupaikoissa tai kunnan hajanaisissa virastoissa yleensä ole erikoistunutta mikrotukihenkilöä ollenkaan!

Nyt luultavasti minut osoitetaan taas väärässä olijaksi, ja todistetaan, että Linuxin käyttöönottoa ehkä harkitsevissa suuremmissa parempien ihmisten "organisaatioissa" on sittenkin enemmän väkeä ja koneita. Ja siis markkinat ovat siellä päässä. Mutta arkielämässä se ei minusta siltä näytä. Ja tuon matalan tason pienyrityksiin, pikkukonttoreihin tai kirjastojen ja koulujen monilukuisiin julkisiin tietokoneisiin ei kyllä Linuxia tule.

Gattaca kirjoitti:.... niin mikähän on markinoilla SUHDE tuontyyppisten paikkojen ja Huiman maailman "organisaatioiden" konetarpeen eli kone/käyttismarkkinoiden välillä?
...
Nyt luultavasti minut osoitetaan taas väärässä olijaksi, ja todistetaan, että Linuxin käyttöönottoa ehkä harkitsevissa suuremmissa parempien ihmisten "organisaatioissa" on sittenkin enemmän väkeä ja koneita.

Maailma näyttää erilaiselta, kun organisaatiossa hallitaan ympäristöä joka koostuu sadoista tai tuhansista työasemista - ja kymmenistä palvelimista. On eri asia pyörittää itsekseen muutamaa konetta - tai kymmentäkin konetta pienyrityksessä, kuin vastata ympäristöstä jossa on tuhansia käyttäjiä. Kustannukset ympäristön ylläpitämiselle kun eivät yleensä saisi kasvaa hirveästi sitä mukaa kun ympäristön koko kasvaa.

Ilmatieteen laitoksella kolmisen sataa PC:tä korvattiin thinclient-ympäristöllä, jossa Citrix Metaframessa on tarpeen mukaan mahdollisuus ajaa joitain tarpeellisia Windows-ohjelmia.

http://www.sun.com/software/javadesktopsystem/

huima kirjoitti:Maailma näyttää erilaiselta, kun organisaatiossa hallitaan ympäristöä joka koostuu sadoista tai tuhansista työasemista - ja kymmenistä palvelimista. On eri asia pyörittää itsekseen muutamaa konetta - tai kymmentäkin konetta pienyrityksessä, kuin vastata ympäristöstä jossa on tuhansia käyttäjiä. Kustannukset ympäristön ylläpitämiselle kun eivät yleensä saisi kasvaa hirveästi sitä mukaa kun ympäristön koko kasvaa./

No totta kai, mutta vaikka niissä puhumissasi organisaatioissa olisi "satoja tai tuhansia työasemia", mikähän mahtaa oilla niille myytävien koneiden/käyttisten suhde verrattuna kuitenkin veikkaan paljon lukuisampien pienyritysten/pikkutoimistojen väki- ja konemäärään? Tässä keskustelussa on siis kyse Linuxiin potentiaalisesti siirtyvien määrästä noissa sinun organisaatioissasi ja ovatko sellaiset organisaatiot sittenkään merkittävä osa markkinoista. Vaikka sinusta ehkä maailma NÄYTTÄÄ siltä

Gattaca kirjoitti:
Kiinnostasi tietää mikä on koneiden ja käyttisten määrän suhde niissä ja ns. tavallisen ihmisen arkitodellisuudessa kokemien yritysten/yhteisöjen kone-käyttismäärän välillä. Siis kummassa suunnassa se markkinoiden enemmistö on.

Koneiden määrästä en tiedä, mutta ainakin suurin osa työvoimasta työskentelee alle 250:n hengen yrityksissä.

http://www.jot-uutiset.fi/artikkeli.php?aid=196&kid=0

huima kirjoitti:Ilmatieteen laitoksella kolmisen sataa PC:tä korvattiin thinclient-ympäristöllä, jossa Citrix Metaframessa on tarpeen mukaan mahdollisuus ajaa joitain tarpeellisia Windows-ohjelmia.

http://www.sun.com/software/javadesktopsystem/

Ihan uteliaisuudesta, sillä ei varmaan ole mitään tekemistä sen kanssa, että ilmatieteen laitoksella lienee käytössä joku laskentateholtaan miljaardin peeceen supertietokone?

Flipperix kirjoitti:Ihan uteliaisuudesta, sillä ei varmaan ole mitään tekemistä sen kanssa, että ilmatieteen laitoksella lienee käytössä joku laskentateholtaan miljaardin peeceen supertietokone?

Ei tietääkseni.

Kyse on vaan sen perusympäristön hallittavuuden, tietoturvan ja kustannustehokkuuden parantamisesta. Ei sellaista supertietokoneen laskentakapasiteettia kannata tuollaiseen käyttää, sille on varmasti muutakin käyttöä. Sen sijaan Citrix metaframea voi hyvin ajaa normaalissa palvelinklusterissa niiden käyttäjien tarpeeseen jotka jotain Windows-only toimintoja tarvitsevat.

Perusidea siis seuraava:

Hankitaan pari palvelinta ja parikymmentä thinclienttia - ja korvataan sillä parikymmentä 10% käyttöasteella olevaa toimistoPC:tä. Harvemmilla käyttäjillä kun on sitä oikeaa laskentatarvetta siinä omalla koneellaan, vaan perus toimistotehtävät hoituvat kevyemmälläkin laskentateholla.

Kuten jo olen toisessa ketjussa kertonut, olen tällaiseen Thin clientiin törmännyt.

Käytän puuceita parissa paikassa, jossa ne ovat yhteydessä citrixin kautta serveriin, jossa pyörii käytettävä softa. Koneen buuttaus käyttökuntoon ja citrixin käynnistäminen jne vie tuon normaalin pari minuuttia.

Kolmannessa paikassa on vain parin päällekkäin olevan kannettavan cd-soittimen kokoinen loota. Kun painaa sen käyntiin, niin kone ottaa heti yhteyden citrixiin ja homma pelittää alle kymmenessä sekunnissa.

NuoriDaavid kirjoitti:

Gattaca kirjoitti:
Kiinnostasi tietää mikä on koneiden ja käyttisten määrän suhde niissä ja ns. tavallisen ihmisen arkitodellisuudessa kokemien yritysten/yhteisöjen kone-käyttismäärän välillä. Siis kummassa suunnassa se markkinoiden enemmistö on.

Koneiden määrästä en tiedä, mutta ainakin suurin osa työvoimasta työskentelee alle 250:n hengen yrityksissä.

http://www.jot-uutiset.fi/artikkeli.php?aid=196&kid=0

Jeps. Ja itse en ole käynyt yli 250 työntekijän paikassa kuin kouluaikana tehtaalla.

Lisäksi voisi huomioida, että 250 ja yli työpaikolla tuskin kaikki istuvat koneen ääressä, vaikka heillä luultavimmin lähes kaikilla on nykyään oma KOTItietokone (ilman Linuxia).

Vähän ihmettelen mitä ne "organisaatiot" Suomessa on, joissa "satoja tai tuhansia ihmisiä" tekee duuninsa peeceellä ja mitä duunia ne tekee. Ja onko niitä sittenkään kuinka paljon ja onko se konemäärä sittenkään muuta kuin hyttysen vittu koko reaalimaailman kotien/duunipaikojen joukossa.

Tietysti voi olla kuin kuulin kahden OJAA LAPIOLLA KAIVAVIEN kaupungin duunarien jutusta: "Tiiätkös Väenö, että tulevaesuuvessa tietokonneet tekköö kaekki työt?"
Väenö: "Jo tokkiinsa. Niiltähän tämä käyp!"

Sitten on juttu, uskokaa tai älkää, että sovellusten SUOMENKIELISYYS merkkaa. Itse en meinannut uskoa, mutta reaalisuomessa yleiskansan kolme- nelikymppiset eikä nuoramiksetkaan ei halua käyttää enkunkielisiä ohjelmia. Ne ei ymmärrä englantia edes sen vertaa!

Kun opetin apinatason HTML:lää aikuiskoulutuskeskuksessa, suurin ja yllättävin ongelma oli, että ne ihmiset eivät ymmärtäneet englanninkielen sanoja!

Joten jos Linuxin ohjelmia ei saa suomen kielellä, suuret massat Suomessa ja muuallakaan ei- äidinkielellään eivät niitä pysty käyttämään. Niin se vaan on, muualla kuin Kitinässä.

Jopa SELAINSODAN Suomen osalta taisi ratkaista, että Netscape oli englanninkielinen, IE:n sai melkein heti suomeksi. Eipä silti, ei tavismassat edes tunne sanaa "selain", ne vaan "katsoo netistä".