Kitinä

Olen maistanut koiranruokaa. Maksalaatikkoa.

en ole

Yhden puolitutun vegaaniperheen lapset pitää kaikkea lihaa koiranruokana. Olivat joskus kaupassa lihatiskilläkin ihmetelleet, että miksi täällä on näin paljon koiranruokaa, tai miksi mummi syö koiranruokaa.

Mä oon joskus lapsena maistanut kissojen maitonappeja, marsunnameja, koiransuklaata, kissanmuroja ja hamsterinruokaa. Jostain syystä hevosille syötettävä kivennäissekoitus maistuu mun mielestä tosi hyvälle.

Poikaystävä söi joskus pakastimesta koiranpuuroa (sis. soseutettuja kasviksia ja tattari-ohra-riisi-hirssipuuroa tietysti ilman mitään mausteita, tuohon sitten sekoitetaan raakaa lihaa ennen tarjoilua) ja väitti että se olisi ketsupin kanssa vielä ollut ihan hyvää.

Joskus ala-asteella serkku kehui kuinka hyvää kalojen hiutaleet ovat. Olihan se pakko testata... Ja sama jyrsijöiden suklaalla. Ei niin hyviä, että olisin uusinut kokeilua. Ei tosin kovin pahojakaan.

No en saatana! Mut yks lihava pyllerökaveri aikoinaan söi meijän kalanruokapurkista kerran tai jopa pari. Hyvvää oli kuulemma. Iyh.

Lehmien sapuskoista ainoastaan melassi tai melassileike saattaisi mennä. Säilörehu tuoksuu niin epämiellyttävälle, että ei sitä tee edes mieli. Hyvälaatuinen kuiva heinä tuoksuu ihan hyvälle, mutta on ehkä minun pötsille liian kuitupitoista. Viljan ja tiivisteenkin jätän mieluummin lemmuille, ne pitävät niistä ihan oikeasti.
En siis ole syönyt elukoihen ruokaa.

Koiransuklaita olen joskus penskana karkinhimossa syönyt.
Niin ja sitä maksalaatikkoa. (Äiti pakotti.)