Kitinä

Saz kirjoitti:Ihan järkyttävää huomata, että näinkin pienessä yhteisössä 16 naista (tähän mennessä ilmottautuneet) ovat saaneet miehensä nyrkistä tai avokämmenestä tms. Mä en seurustele enää ikinä!

Ikävää joo, mutta varmaan kysymyksenasettelu houkuttelee juuri sitä osaa kitinäläisistä kommentoimaan, joilla on jonkinlaista kosketuspintaa aiheeseen.

Minua on oma isä lyönyt kerran ja äiti kerran (aika lieviä tapauksia, mutta minun mielestäni selkeitä virheitä molemmat), poikaystävät eivät koskaan. Minä en ole lyönyt ketään, mutta yhtä ihastustani olen leikilläni kutittanut muistamatta että hänellä on vakava aiheeseen liittyvä trauma. Luokittelen tämän fyysiseksi väkivallanteoksi, vaikka se olikin tahatonta. En silti rumentanut vastauksellani tilastoa, koska suurin osa ihmisistä tulkinnee väkivallan vähän muunlaiseksi.

Henkistä väkivaltaa olen käsittääkseni kokenut harvinaisen vähän, mutta jonkin verran kuitenkin. Omia tekosiani tällä saralla on vaikea objektiivisesti arvioida. Se on ainakin varmaa, että olen tahtomattani onnistunut satuttamaan ihmisiä puheillani. Sen sijaan tahallista vahingoittamisyritystä en ainakaan heti saa mieleeni mistään suhteesta. Arvelen, että muistaisin tällaiset tapaukset, koska ne ovat minulle joka tapauksessa varsin poikkeuksellisia. Varma en kuitenkaan voi olla, joten taidan jättää pöytäkirjamerkinnät siltä osin väliin.

Kuten kirjallisessa muodossa annetuista vastauksista huomataan, suurimalla osalla väkivaltaa kokeneista kyseessä ei ole nykytilanne vaan historia. Jos tämä ketju rohkaisee osaltaa jotakuta sellaisessa nykytilassa elävää muuttamaan tilannettaan tai osaltaan helpottaa asian käsittelyä, siitä ei liene vahinkoa.

Eikä siitäkään ole mitään vahinkoa kenellekään, että ongelman laajuus konkretisoituu myös täällä ruohonjuurella eikä vain virallisissa rikostilastoissa, joissa todellisuudesta puuttuu suuri osa.

Tulipa vaan mieleeni, että onko kukaan elänyt sellaisessa parisuhteessa, jossa ainoa väkivallan muoto olisi ollut fyysinen?

Sen oman "suhteeni" pystyssä pysyminen kun vaati myös sitä henkistä latistamista, että minä koin olevani pääsyyllinen kaikkiin minuun kohdistuneisiin vihanpurkauksiin, sisältyipä niihin sitten sitä tönimistä, tavaroiden rikkomista tai vain huutamista. Kun toinen lähes onnistui vakuuttamaan siitä, että olin onnekas kun minulla oli edes hänet, kun kuitenkin olin niin epäkelpo ihminen ja "tahallaan kiusasin" häntä olemalla tyhmä ja ruma ja ilkeä.

Jos "suhteessa" ei olisi ollut tuota piirrettä, olisi ollut paljon helpompaa lähteä ensimmäisestä tönäisystä tai viimeistään silloin, kun nyrkki heilahti kasvojani kohti, pysähtyen parin sentin päähän. Mutta kun kaikki oli minun syytäni, minä ihan oikeasti kuvittelin niin.

Sinkkumatti kirjoitti:
Minä en epäile lainkaan tilastoja, mutta ihmettelen sitä, että miksi nämä asiat pysyvät piilossa?

Nojoo, ihminen voi olla hyvin sokea tietyissä tilanteissa.
Itse en ollenkaan huomannut (tai halunnut huomata) , että ystävä pariskunnan suhteessa oli väkivaltaa. Uskoin liukastumiset ym. vammat ilman pienintäkään epäilystä vaikka samaan aikaan kertoilin itse satuja omista vammoistani, paitsi että mun selitykset eivät menneet läpi jostain syystä.

eikä sitä siinä tilanteessa välttämättä tajua. erään kerran menneisyydessäni tulin siihen tulokseen että nyt tämä suhde loppuu. selitin siinä sitten silloiselle kumppanille, että haluan lopettaa. tarttui käsivarsista kiinni, ravisteli, ja huusi naama punaisena kuinka en voi jättää häntä, hän rakastaa minua ja ei halua nähdä minua ikinä toisen miehen kanssa. hän tekee mitä tahansa jotta olen vain hänen.

seuraavana aamuna totesin olevani yhä suhteessa, josta nyt pelkäsin lähteä, käsivarret mustelmilla.

mustakikkeli kirjoitti: On joka tapauksessa hienoa että niin monet hädintuskin parikymppiset ja mahdollisesti vajavaisen seurustelukokemuksen omaavat ihmiset osaavat satavarmaksi sanoa etteivät ainakaan he tule koskaan esim. lyömään ketään tai pettämään kumppaniaan.

Tätä puoltaa vanheneminen, jolloin kumppanissa osataan yleensä katsoa vähän muitakin luonteenpiirteitä kuin ulkonäköä. Jos sitkuttelee teinivuosien ja aikuistumiskriisien yli turvallisissa suhteissa, myöhemmällä iällä ei niin herkästi lankea luonnehäiriöisiin ja välttyy useimmilta suhteen ääritilanteilta. Vanhemmat ovat erittäin oikeassa huolehtiessaan pikku nuppusiensa seurasta.

Melnais kirjoitti:Jos sitkuttelee teinivuosien ja aikuistumiskriisien yli turvallisissa suhteissa, myöhemmällä iällä ei niin herkästi lankea luonnehäiriöisiin ja välttyy useimmilta suhteen ääritilanteilta. Vanhemmat ovat erittäin oikeassa huolehtiessaan pikku nuppusiensa seurasta.

Tai sitten ei. Minä elin nuoruuteni turvallisissa suhteissa, tai oikeastaan yhdessä 7 vuoden suhteessa. Silti aikuisena onnistuin lankeamaan luonnehäiriöiseen, ja ehkä juuri siksi, etten ollut koko elämäni aikana kertaakaan joutunut kohtaamaan väkivaltaa missään muodossa, en tunnistanut varoitusmerkkejä.

prosessi kirjoitti:

Melnais kirjoitti:Jos sitkuttelee teinivuosien ja aikuistumiskriisien yli turvallisissa suhteissa, myöhemmällä iällä ei niin herkästi lankea luonnehäiriöisiin ja välttyy useimmilta suhteen ääritilanteilta. Vanhemmat ovat erittäin oikeassa huolehtiessaan pikku nuppusiensa seurasta.

Tai sitten ei. Minä elin nuoruuteni turvallisissa suhteissa, tai oikeastaan yhdessä 7 vuoden suhteessa. Silti aikuisena onnistuin lankeamaan luonnehäiriöiseen, ja ehkä juuri siksi, etten ollut koko elämäni aikana kertaakaan joutunut kohtaamaan väkivaltaa missään muodossa, en tunnistanut varoitusmerkkejä.

Komppikitara raikaa!!! Kyllä munkin mielestä on just niin, että jos on ollut yliturvattu lapsuus/nuoruus ja elänyt vain turvallisissa suhteissa niin sitä alkaa kuvitella, että kaikki ovat samanlaisia...ei ole sillälailla kosketuspintaa todellisuuteen..tällaisia tapauksia on lähipiirissäni..

Molemminpuolista väkivaltaa on koettu joskus monta monta vuotta sitten. Itse käytin fyysistä väkivaltaa apuvälineineen muutaman kerran itsepuolustukseksi ja henkistä väkivaltaa ”muuten vain” ja ilkeyttäni.

Minuun kohdistui myös henkistä väkivaltaa, mutta fyysisen väkivallan alkaessa nostin kytkintä. Minua ei lyödä kertaakaan enkä anna sitä anteeksi. En ole kuitenkaan saanut kunnolla turpaan koskaan, vaan lähinnä minua on riepoteltu ja nöyryytetty fyysisesti.

Tällaista fyysistä nöyryytystä/riepottelua on esiintynyt muutaman ihmisen kanssa vasta siinä vaiheessa kun suhde muutenkin on alkanut olla kuollut. Minulle väkivalta tuolloin tavallaan oli "siunaus", koska se sai minut tekemään lähtöpäätöksen (ja perustelemaan syyn toisellekin) hyvin nopeasti sen sijaan että jäi empimään kuolleeseen suhteeseen.

Nyt ei ole väkivaltaa ja olen itsekin kiltimpi kuin ennen. Tiedän kyllä, että naiset (ja miehetkin) voivat olla hyvin rasittavia ja ilkeitä sekä naamioida käytöksensä sellaisen marttyyriverhon taakse, ettei toinen siihen pääse ainakaan sanoilla käsiksi. En silti näe lyömistä hyväksyttävänä toimena.

Edellisessä suhteessani riidoista tuli joskus niin rajuja että tönittiin toisiamme ja heiteltiin tuopeilla. Tuohon mennessä henkistä väkivaltaakin oli toki jo käytetty ihan riittävästi. Luonnollisesti olen itse sitä mieltä että miehessä oli enemmän syytä kuin minussa.

Moni tuntuu käsittävän sillä henkisellä väkivallalla toisen haukkumista. Onhan se sitäkin, mutta en menisi jokaista idiootiksi riidan tuoksinassa huutamista henkiseksi väkivallaksi julistamaan. Koska puhkun intoa asian suhteen ja hyllyssä on esite jos toinenkin, niin kopsaan teille (jälleen kerran) poliisin ja paikallisen sairaalan laatiman perheväkivaltaesitteen, jotta käsitys henkisestä väkivallasta saa uusia ulottuvuuksia.

Pakottaminen ja uhkailu
- Uhkaa vahingoittavansa toista tai hänelle tärkeitä ihmisiä
- Uhkaa itsemurhalla - yrittää itsemurhaa eron uhatessa
- Pakottaa toisen luopumaan väkivaltasyytteestä
-Pakottaa toisen tekemään epämiellyttäviä asioita

Henkinen väkivalta
- Nimittelee ja alistaa
- Saa toisen tuntemaan itsensä huonoksi ja henkisesti sairaaksi
- Vähättelee ja selittelee väkivaltaa, esim. johtuu toisen käytöksestä
- Väkivallan jälkeen hyvittelee tekoa ja lupaa, ettei tule toistumaan enää ikinä
- Kotona joutuu jännittämään milloin "räjähtää"

Eristäminen
- Minne ja milloin menee, kenen kanssa?
- Miksi tarvitsee tavata muita?
- Ei pidä toisen ystävistä ja sukulaisista - syyttää heitä manipuloinnista ja ilmenneistä ongelmista
- Rajoittaa toisen liikkumista kodin ulkopuolella ja asettaa aikarajoja
- Ulkopuolisia auttajia ei "tarvita"

Aliarviointi, kieltäminen ja syyttäminen
- Ei usko toisen uskaltavan kertoa väkivallasta ulkopuolisille ja viranomaisille
- Vähättelee ja kieltää pahoinpitely tapahtuneen - esim. "oli pakko rauhoitella sinua, kun olit hysteerinen" tai lyöminen = läpsimistä
- Syyttää toista väkivallasta - siirtää vastuun pois itseltä

Pelotteleminen
- Saa toisen pelkäämään ilmeillä, eleillä ja käytöksellä
- Rikkoo toiselle tärkeitä esineitä - hajoittaa asuntoa
- Pahoinpitelee/uhkaa lemmikkieläimiä
- Leikittelee aseilla, puhuu niiden käytöstä

Lapset väkivallan välineenä
- Saa toisen tuntemaan itsensä huonoksi ja kykenemättömäksi vanhemmaksi
- Uhkaa viedä toiselta lapset - ei pidä kiinni sovituista tapaamisista
- Käyttää lasten tapaamisoikeutta väkivallalla uhkailuun
- Käännyttää lasta toista vastaan

Etuoikeuksien ja valta-aseman käyttäminen
- Toisen pitää olla "aina valmis"
- Toinen tekee yksin suuret päätökset
- Parisuhteessa ei olla yhdenvertaisia

Taloudellinen väkivalta
- Kaikki rahat toisen "selän takana" - antaa vain pyydettäessä rahaa sopivaksi katsomaansa asiaan
- Estää toista saamasta tai pitämästä työpaikkaa
- Omii toisen rahat - pitää toista rahattomana

En ole kokenut väkivaltaa mutta olen aiheuttanut sitä.
En silloiselle kihlatulleni vaan miehelle jonka löysin omasta sängystäni oman muijani jalkojen välistä.

Tuli muuten yllättävän kalliiksi, vajaa 1200€ hammaslääkärikuluja.

En suosittele.

Lolita kirjoitti:Moni tuntuu käsittävän sillä henkisellä väkivallalla toisen haukkumista. Onhan se sitäkin, mutta en menisi jokaista idiootiksi riidan tuoksinassa huutamista henkiseksi väkivallaksi julistamaan.

En oikein jaksa uskoa, että kovin moni normaaliälyllä varustettu ihminen on niin yksinkertainen, että ajattelee tekevänsä toiselle henkistä väkivaltaa, kun nimittää kesken riidan toista kusipääksi tmv.

1108 kirjoitti:En silloiselle kihlatulleni vaan miehelle jonka löysin omasta sängystäni oman muijani jalkojen välistä.
En suosittele.

Miten se sen miehen vika oli?

Lolita kirjoitti:Moni tuntuu käsittävän sillä henkisellä väkivallalla toisen haukkumista. <clip>Käsitys henkisestä väkivallasta saa uusia ulottuvuuksia.

Herttinen, olen näköjään ollut todella vakavan henkisen väkivallan kohteena, kaikki tietenkin samassa suhteessa:

Pakottaminen ja uhkailu
- Uhkaa itsemurhalla - yrittää itsemurhaa eron uhatessa

Koettu

-Pakottaa toisen tekemään epämiellyttäviä asioita

Koettu

Henkinen väkivalta
- Nimittelee ja alistaa

Koettu

- Saa toisen tuntemaan itsensä huonoksi ja henkisesti sairaaksi

Koettu

- Vähättelee ja selittelee väkivaltaa, esim. johtuu toisen käytöksestä

Koettu

- Kotona joutuu jännittämään milloin "räjähtää"

Koettu

Eristäminen
- Minne ja milloin menee, kenen kanssa?

Koettu

- Miksi tarvitsee tavata muita?

Koettu

- Ei pidä toisen ystävistä ja sukulaisista - syyttää heitä manipuloinnista ja ilmenneistä ongelmista

Koettu

- Rajoittaa toisen liikkumista kodin ulkopuolella ja asettaa aikarajoja

Koettu

- Ulkopuolisia auttajia ei "tarvita"

Koettu

Aliarviointi, kieltäminen ja syyttäminen
- Vähättelee ja kieltää pahoinpitely tapahtuneen - esim. "oli pakko rauhoitella sinua, kun olit hysteerinen" tai lyöminen = läpsimistä

Koettu

- Syyttää toista väkivallasta - siirtää vastuun pois itseltä

Koettu

Pelotteleminen
- Saa toisen pelkäämään ilmeillä, eleillä ja käytöksellä

Koettu

- Rikkoo toiselle tärkeitä esineitä - hajoittaa asuntoa

Koettu

- Pahoinpitelee/uhkaa lemmikkieläimiä

Koettu

- Leikittelee aseilla, puhuu niiden käytöstä

Koettu

Etuoikeuksien ja valta-aseman käyttäminen
- Toisen pitää olla "aina valmis"

Koettu

- Toinen tekee yksin suuret päätökset

Koettu

- Parisuhteessa ei olla yhdenvertaisia

Koettu

Tyylikkäät 20 "pistettä"...

Tuplat pois.

Mylwin kirjoitti:Miten se sen miehen vika oli?

No piruako törmäs rappukäytävässä nyrkkiini? Suoritin muuten elämäni nopeimman muuton seuraavana aamuna.

Saanks mäkin?

Lolita kirjoitti:Moni tuntuu käsittävän sillä henkisellä väkivallalla toisen haukkumista. <clip>Käsitys henkisestä väkivallasta saa uusia ulottuvuuksia.

Pakottaminen ja uhkailu
- Uhkaa itsemurhalla - yrittää itsemurhaa eron uhatessa

Ei

-Pakottaa toisen tekemään epämiellyttäviä asioita

Ei

Henkinen väkivalta
- Nimittelee ja alistaa

Jep

- Saa toisen tuntemaan itsensä huonoksi ja henkisesti sairaaksi

Jep

- Vähättelee ja selittelee väkivaltaa, esim. johtuu toisen käytöksestä

Ei

- Kotona joutuu jännittämään milloin "räjähtää"

JEP

Eristäminen
- Minne ja milloin menee, kenen kanssa?

Jep

- Miksi tarvitsee tavata muita?

Jep

- Ei pidä toisen ystävistä ja sukulaisista - syyttää heitä manipuloinnista ja ilmenneistä ongelmista

Jep

- Rajoittaa toisen liikkumista kodin ulkopuolella ja asettaa aikarajoja

Jep

- Ulkopuolisia auttajia ei "tarvita"

Ei

Aliarviointi, kieltäminen ja syyttäminen
- Vähättelee ja kieltää pahoinpitely tapahtuneen - esim. "oli pakko rauhoitella sinua, kun olit hysteerinen" tai lyöminen = läpsimistä

Ei

- Syyttää toista väkivallasta - siirtää vastuun pois itseltä

Jep

Pelotteleminen
- Saa toisen pelkäämään ilmeillä, eleillä ja käytöksellä

Jep

- Rikkoo toiselle tärkeitä esineitä - hajoittaa asuntoa

Jep (rikko saatanan ämmä mun termospulloni)

- Pahoinpitelee/uhkaa lemmikkieläimiä

Ei

- Leikittelee aseilla, puhuu niiden käytöstä

Ei

Etuoikeuksien ja valta-aseman käyttäminen
- Toisen pitää olla "aina valmis"

Jep

- Toinen tekee yksin suuret päätökset

Ei

- Parisuhteessa ei olla yhdenvertaisia

Jep

prosessi kirjoitti:

Melnais kirjoitti:Jos sitkuttelee teinivuosien ja aikuistumiskriisien yli turvallisissa suhteissa, myöhemmällä iällä ei niin herkästi lankea luonnehäiriöisiin ja välttyy useimmilta suhteen ääritilanteilta. Vanhemmat ovat erittäin oikeassa huolehtiessaan pikku nuppusiensa seurasta.

Tai sitten ei. Minä elin nuoruuteni turvallisissa suhteissa, tai oikeastaan yhdessä 7 vuoden suhteessa. Silti aikuisena onnistuin lankeamaan luonnehäiriöiseen, ja ehkä juuri siksi, etten ollut koko elämäni aikana kertaakaan joutunut kohtaamaan väkivaltaa missään muodossa, en tunnistanut varoitusmerkkejä.

Sannnu kirjoitti: Komppikitara raikaa!!! Kyllä munkin mielestä on just niin, että jos on ollut yliturvattu lapsuus/nuoruus ja elänyt vain turvallisissa suhteissa niin sitä alkaa kuvitella, että kaikki ovat samanlaisia...ei ole sillälailla kosketuspintaa todellisuuteen..tällaisia tapauksia on lähipiirissäni..

Ikävä että teille on näin käynyt. Väitän kokemuksistanne huolimatta, että enemmistö turvallisissa suhteissa nuoruusiän olleista ei niin herkästi päädy vanhempana hyväksikäyttösuhteeseen. Vanhetessa kun kertyy kokemusta ihmisistä muutakin kautta kuin suhteista ja sitä kautta syntyy kapasiteettia tunnistaa varoittavia piirteitä sekä muiden että omasta käytöksestään. Jos on tottunut hyvään, eikö ennemmin huomaisi nopeammin ettei hyväksikäyttäjä nyt olekaan niin maailman hyvä? Kaikkea ei mielestäni tarvitse oppia oman esimerkin kautta sitä välttääkseen.

saira kirjoitti:Olin siihen aikaan muuten ylikiltti ihmisiä kohtaan.

Väitätkö että et enään ole? Ei kun niin, et laske minua enään ihmiseksi ja kiltteilet siksi!

mustanikki kirjoitti:

Sinkkumatti kirjoitti:

mustanikki kirjoitti: yritetty tukahduttaa muovipussilla, työnnelty kiukaaseen, sidottu ja hakattu...

Kerro vielä jos kehtaa, että millainen tyyppi mies on noin niinkuin ulospäin?

Hyvännäköinen, hyvätapainen, sosiaalisesti ei kovinkaan aktiivinen. Aika perusihminen meidän suhteemme aikana oli, mitä nykyään on, en osaa sanoa. Tyyppiä ei tuosta voi uskoa.

Kaverin ex-äijä on samantyylinen. Ulospäin mukava tyyppi mutta kotona sitten tuli nyrkkiä. Mustasukkaisuudesta..

1108 kirjoitti:

saira kirjoitti:Olin siihen aikaan muuten ylikiltti ihmisiä kohtaan.

Väitätkö että et enään ole? Ei kun niin, et laske minua enään ihmiseksi ja kiltteilet siksi!

Voi kuule, jos olisit tuntenut minut silloin... Enkä mä sulle oo ylikiltti! Vaan ihan normaalin kiltti, niinkuin ystäviä kohtaan ollaan!

Lolita kirjoitti: - Uhkaa vahingoittavansa toista tai hänelle tärkeitä ihmisiä
- Uhkaa itsemurhalla - yrittää itsemurhaa eron uhatessa
- Pakottaa toisen luopumaan väkivaltasyytteestä
- Pakottaa toisen tekemään epämiellyttäviä asioita
- Nimittelee ja alistaa
- Saa toisen tuntemaan itsensä huonoksi ja henkisesti sairaaksi
- Vähättelee ja selittelee väkivaltaa, esim. johtuu toisen käytöksestä
- Väkivallan jälkeen hyvittelee tekoa ja lupaa, ettei tule toistumaan enää ikinä
- Kotona joutuu jännittämään milloin "räjähtää"
- Minne ja milloin menee, kenen kanssa?
- Miksi tarvitsee tavata muita?
- Ei pidä toisen ystävistä ja sukulaisista - syyttää heitä manipuloinnista ja ilmenneistä ongelmista
- Rajoittaa toisen liikkumista kodin ulkopuolella ja asettaa aikarajoja
- Ulkopuolisia auttajia ei "tarvita"
- Ei usko toisen uskaltavan kertoa väkivallasta ulkopuolisille ja viranomaisille
- Vähättelee ja kieltää pahoinpitely tapahtuneen - esim. "oli pakko rauhoitella sinua, kun olit hysteerinen" tai lyöminen = läpsimistä
- Syyttää toista väkivallasta - siirtää vastuun pois itseltä
- Saa toisen pelkäämään ilmeillä, eleillä ja käytöksellä
- Rikkoo toiselle tärkeitä esineitä - hajoittaa asuntoa
- Leikittelee aseilla, puhuu niiden käytöstä
- Toisen pitää olla "aina valmis"
- Toinen tekee yksin suuret päätökset
- Kaikki rahat toisen "selän takana" - antaa vain pyydettäessä rahaa sopivaksi katsomaansa asiaan
- Estää toista saamasta tai pitämästä työpaikkaa
- Omii toisen rahat - pitää toista rahattomana

Kyllä.
Tosi tasapainoinen suhde, vai kuinka??
Onneks siitä on jo kauan

Lolita kirjoitti:Taloudellinen väkivalta
- Kaikki rahat toisen "selän takana" - antaa vain pyydettäessä rahaa sopivaksi katsomaansa asiaan
- Estää toista saamasta tai pitämästä työpaikkaa
- Omii toisen rahat - pitää toista rahattomana

Tästä tuli mieleen kuinka omat vanhemmat järjestivät raha-asiat, kun äiti jäi kotiin pitämään minua ja veljeäni kurissa ja nuhteessa. Isän palkkatulot menivät yhteiselle tilille, mutta äidillä oli sitten vielä oma vararahastotilinsä jonne esimerkiksi lapsilisät menivät.

saira kirjoitti:Enkä mä sulle oo ylikiltti! Vaan ihan normaalin kiltti, niinkuin ystäviä kohtaan ollaan!

Olen kumminkin lempparisi, älä yritä kieltää. *ihq_hali_pus*