Kitinä

Pelasin tänään (eilen) taas Freecelliä. Siinä pelissä on kyllä sitä jotain. Taidan taas pelata yhden pelin.

Starflare kirjoitti:kaikki valinnat mitä sai tehdä, olivat naurettavan goodygoodyja tai sitten tosi grim&evil meininkiä. Paskaa, sano.

Jep, jos Molyneuxin hypet meni nielemään niin peliin pettyy pahasti. Minä suhtauduin peliin kuitenkin lähinnä tavallisena häkkenslässinä parilla lisäjipolla, ja sellaisena se toimii ihan hyvin.

AarneAnkka kirjoitti:

Starflare kirjoitti:kaikki valinnat mitä sai tehdä, olivat naurettavan goodygoodyja tai sitten tosi grim&evil meininkiä. Paskaa, sano.

Jep, jos Molyneuxin hypet meni nielemään niin peliin pettyy pahasti. Minä suhtauduin peliin kuitenkin lähinnä tavallisena häkkenslässinä parilla lisäjipolla, ja sellaisena se toimii ihan hyvin.

En kuitenkaan uskonut että mitään noin naurettavaa saisivat aikaan.

Työn alla on vieläkin Shadow of the Colossus ja mikä peli se onkaan!

Starflare kirjoitti: Tuota ihan normi Fablea joskus kokeilin Xboxilla ja voi helvatan 16! Siinä tapauksessa oli hypetys karannut todella pahasti käsistä. Ei siinä ainakaan minun mielestäni mitään valinnanvapautta ollut, kaikki valinnat mitä sai tehdä, olivat naurettavan goodygoodyja tai sitten tosi grim&evil meininkiä. Paskaa, sano.

EDIT: Grafiikat ja äänimaailma olivat kylläkin todella sadunomaiset ja upeat.

meite kans pelas ton lapi joskus kesal (tai ehka myohemmin). vitutti kyl se, et jos oot evil, niin saat vahemman lisajutskia, eika kukaan haluu olla sun kaa tekemisis. muutenki tuppaa oleen joka pelis niin, et hyviksena on lahes 'pakko' olla.
fable oli ihan kiva niin kauan ku se kesti. mielestani loppu aika toksahtaen, siis liian lyhyt. eipa oo ollu paljo lapselle kertomista. parempia peleja on PALJON

Starflare kirjoitti:Työn alla on vieläkin Shadow of the Colossus ja mikä peli se onkaan!

Kerropa vielä, onko peli jatkoa Icolle eli onko sankari Ico ja pelastettava sama prinsessa kuin Icossa?

Hmm, hölmöltä kuulostava virke, mutta menköön kauhean keskivkon piikkiin.

Riemumieli kirjoitti:

Starflare kirjoitti:Työn alla on vieläkin Shadow of the Colossus ja mikä peli se onkaan!

Kerropa vielä, onko peli jatkoa Icolle eli onko sankari Ico ja pelastettava sama prinsessa kuin Icossa?

Hmm, hölmöltä kuulostava virke, mutta menköön kauhean keskivkon piikkiin.

Ei ole. Pelintekijät (tai joku heistä) oli paljastanut että sankari olisi Icon esi-isä. Ihmetyttää itseasiassa miksi pitää sitä Icoa mainostaa tämän pelin yhteydessä, sillä peli on silkkaa rautaa ja kykenee mainiosti seisomaan omillaankin ilman Icon tukea.

Pelihän on "mekaniikaltaan" varsin yksinkertainen: Perkeleen iso maailma jossa etsit colosseja ja nitistät ne yksi kerrallaan. Yksinkertaista, mutta pahuksen toimivaa.

HaamuTiedustelu Edistynyt Sotataistelija (X360)

Hienon nimen omaava toimintapläjäys ansaitsee jonkin verran hehkutusta.

Koska joka vitun tekele on nykyään ihan vitun samanlainen kuin kaikki muutkin kahdeksan vuoden ajalta, on törkeän siistiä että notta ovat onnistuneet tekemään ammuskelupelin joka on perkeleen hyvä ja tod. näk. paras koskaan tehty ammuskelutoiminta.

Munaa löytyy enemmän kuin Manalan pussihousuista ja Hi-Techiä enemmän kuin yhden tymän Predator-herutus-lelusta. Lieneekö upein ja realistisin koskaan peliin luotu kaupunkimaisema? Tunnelmaltaan ökykallis ja huono jenkkileffa tyyliin visuaalisesti siisti, mutta järjettömän paska, Isku Mogadishuun.

Lähes portaattomasti etenevät kentät ja tehtävät hakevat suunnittelussa vertaistaan. Animointi on hienointa tähän mennessä. Ja toistettakoon ettei ampumisessa ole ollut munaa näin paljoa koskaan. Leffamainen fiilis on viimeistään siinä vaiheessa kun musta savu täyttää näkökentän, et voi liikkua metriäkään mihinkään suuntaan, silmänräpäyksessä tyhjentyvät lippaat lähenevät loppuaan ja muuten tiukka musiikki vaihtuukin klassiseen. Ensimmäistä kertaa pulssi saadaan kahteen sataan helikopterista räimiessä minigunilla. Osuminen on vitun vaikeaa, mutta kun kolme metristen pöllähdyspilvien seasta alkaa näkymään läjä ruumiita on ilo suurempi kuin Kersantti Perseenrepijällä.

Kokemusta luonnollisesti auttaa 93 tuuman screeni ja kunnon äänentoisto.
Graafista upeutta en voi loppuun asti kehua, koska peli on valaistuksensa takia todella vaikea tykille. Joutui ensimmäistä kertaa vuoteen säätelemään tykkiä ja hyvä tunti siinä meni asetuksia hakiessa.

Ei tätä ole turhaan hehkutettu ensimmäiseksi oikeasti next gen -konsolipeliksi. Ei voi kuin ihmetellä mitäs vituketta saavat tulevaisuudessa tästä masiinasta irti.

Moninpeliä en kommentoi, koska boxiani en liveen kytke. Moninpeli on sosiaalisille vittupäille, jotka eivät ymmärrä kalsareista, kaljasta, kylpyvaahdosta, punkusta ja silkkisistä aamutakeista yhtään mitään.

Mount & Blade. Arkirealistiseen keskiaikamaailmaan sijoittuva rooli-mättö-kaupankäyntipeli. Muistuttaa aika lailla Darklandsia kartalla liikkumisen ja realistisuutensa kanssa, eli ei örkkejä, haltioita eikä parannusjuomia. Mielenkiintoinen taistelusysteemi, jossa täytyy ajoittaa iskunsa ja torjuntansa huolella, ja jossa hevosella ratsastamisella on suuri taktinen merkitys taistelun luonteeseen. Kun hahmo kehittyy Suureksi Tekijäksi, voi pikku hiljaa palkata itselleen omaa armeijaa jolloin ei pieni rosvojoukko enää ole uhka eikä mikään.

Peli on vasta beta-asteella eikä sisällä Suurta Juonta, vapaamuotoista matkustelua, taistelua ja kaupankäyntiä vain. Jo tällaisenaan vallan koukuttava. Kokeilkaa ihmeessä.

Brittien laskuvarjojoukkoja torjun toisessa maailmansodassa. Peli on Close combat 2. Freecell pysyy myös kestosuosikkina.

Castlevania - Lament of Innocence pelattu läpi. Nyt olisi saatava jostain lisää Castlevaniaa Curse of Darknessin muodossa, mutta hiljaista on. Tähän loppui pelaamiset taas.

Edelleen WC 3 vaiheessa, nyt tosin jo Frozen Throne - jatko-osassa. Parhautta.

Viime aikoina on käytössä kuluneet Civilization 3 ja yetisportsin nettipeli.

Olen viimeiset pari viikkoa tahkonnut Oblivionia kuin viimeistä päivää. Tähän kauniiseen & upeaan fantsupeliin on vaan ängetty niin paljon könyttävää että siihen voisi kevyesti upottaa vaikka 200 tuntia peliaikaa. Kuin yhden pelaajan WoW, eli ei peeloja häiritsemässä ja saa mennä vessaan silloin kun ite haluaa, peli kyllä odottaa. Kerronko lisää piste com?

Capcom Classicsia pleikkarilla. Hemmetti, että nämä vanhat pelit ovat vaikeita! Ei ihme, että kuusnelosella tuli mäiskittyä joystick paskaksi useampaankin otteeseen.

bedlam kirjoitti:Capcom Classicsia pleikkarilla. Hemmetti, että nämä vanhat pelit ovat vaikeita! Ei ihme, että kuusnelosella tuli mäiskittyä joystick paskaksi useampaankin otteeseen.

Mitä pelejä tuohon on ängetty mukaan?

Sudenhenki kirjoitti:

bedlam kirjoitti:Capcom Classicsia pleikkarilla. Hemmetti, että nämä vanhat pelit ovat vaikeita! Ei ihme, että kuusnelosella tuli mäiskittyä joystick paskaksi useampaankin otteeseen.

Mitä pelejä tuohon on ängetty mukaan?

Kolikkopeliversiot näistä:

1942, 1943, 1943 Kai, Ghosts 'n Goblins, Ghouls 'n Ghosts, Super Ghouls 'n Ghosts, Gun.Smoke, Commandos, Mercs, SonSon, Pirate Ship Higemaru, Exed Exes, Vulgus, Street Fighter II, Street Fighter II Champion Edition, and Street Fighter II Turbo: Hyper Fighting.

En kyllä tiedä yhtään miksi hommasin koko paketin, pc:llä kun voi ilmatteeksi pelata kaikkia. Kai siinä on oma nostalginen hohtonsa pelata olkkarissa töllön edessä.

Näitä retropelikokoelmiahan on ainakin kymmenkunta. Tää ei ollut se itselle mieleisin, mutta olipahan alennuksessa.

bedlam kirjoitti: Kolikkopeliversiot näistä:

1942, 1943, 1943 Kai, Ghosts 'n Goblins, Ghouls 'n Ghosts, Super Ghouls 'n Ghosts, Gun.Smoke, Commandos, Mercs, SonSon, Pirate Ship Higemaru, Exed Exes, Vulgus, Street Fighter II, Street Fighter II Champion Edition, and Street Fighter II Turbo: Hyper Fighting.

En kyllä tiedä yhtään miksi hommasin koko paketin, pc:llä kun voi ilmatteeksi pelata kaikkia. Kai siinä on oma nostalginen hohtonsa pelata olkkarissa töllön edessä.

Näitä retropelikokoelmiahan on ainakin kymmenkunta. Tää ei ollut se itselle mieleisin, mutta olipahan alennuksessa.

Olipas tylsä lista. Ei noista jaksa nykyään enää pelata kuin Gun Smokea, ja sekin on alkuperäisenä.

Sudenhenki kirjoitti: Olipas tylsä lista. Ei noista jaksa nykyään enää pelata kuin Gun Smokea, ja sekin on alkuperäisenä.

Tylsä lista on, juu. Olen tahkonnut vain pelejä 1942 ja Ghosts N' Goblins jatko-osineen. En ole tuota Gun Smokea pelannut koskaan penskana, joten se ei sen nostalgian puutteen takia jaksanut kiinnostaa.

bedlam kirjoitti:

Sudenhenki kirjoitti: Olipas tylsä lista. Ei noista jaksa nykyään enää pelata kuin Gun Smokea, ja sekin on alkuperäisenä.

Tylsä lista on, juu. Olen tahkonnut vain pelejä 1942 ja Ghosts N' Goblins jatko-osineen. En ole tuota Gun Smokea pelannut koskaan penskana, joten se ei sen nostalgian puutteen takia jaksanut kiinnostaa.

Suosittelen kokeilemaan, erinomaista viihdettä. Unohtui mainita, että onhan mulla SNESille Super Ghouls 'n Ghosts myös.

Julmaa, pihalle on pukattu tietämättäni Dragon Quest VIII: Journey of the Cursed King, joka olisi ehdottomasti saatava ahnaisiin räpylöihini .

Ei juma! Mulle tämä.

Sudenhenki kirjoitti:Ei juma! Mulle tämä.

Totahan on kauheasti kehuttu kaikkialla. Pelaaja-lehdessä muistaakseni täydet pisteet. Minusta tuo vaikuttaa idealtaan ihan hirveän tylsältä.

bedlam kirjoitti: Minusta tuo vaikuttaa idealtaan ihan hirveän tylsältä.

Meidän toimistolla sitä on tahkottu aivan simonahomona. Minäkin kokeilin, mutta se jäi kertakokeiluksi. Viehätys on samaa sorttia kuin tanssimattopeleissä. Toiset tykkää, toiset ei.

Tosi kitarasankarit ei tietenkään kato ruutua.
http://video.google.com/videoplay?docid ... 6145756753

AarneAnkka kirjoitti:Tosi kitarasankarit ei tietenkään kato ruutua.
http://video.google.com/videoplay?docid ... 6145756753

Eiköhän nuo painettavat nappulat opi melko helposti ulkoa, varsinkin jos biisi ja sen rytmiikka ovat ennestään tuttuja.

Saattaa olla että tuo olisi kiinnostavampikin peli-idea jos ei itse soittaisi kitaraa. Vastaava peli, jossa pitäisi soittaa biisit oikealla kitaralla tuntuu nimittäin ihan hauskalta. Onkohan tällaista olemassa?

bedlam kirjoitti:Vastaava peli, jossa pitäisi soittaa biisit oikealla kitaralla tuntuu nimittäin ihan hauskalta. Onkohan tällaista olemassa?

Staraoke-tyyliin luulisi olevan teknisesti mahdollista havaita jopa sointujakin yksittäisten taajuuksien lisäksi, mutta pelin markkinat olisivat aika pienet.

Kappas, Guitar Herokaan ei ole uuden uusi juttu, Japanissa on ollut aikoinaan peli nimeltä GuitarFreaks. Perusperiaate on sama.



PlayStation 2:ssa on kuitenkin EyeToy -kamera, joten luulisi virtuaalisen ilmakitarapelinkin olevan aikamoinen hitti.

AarneAnkka kirjoitti:

bedlam kirjoitti: Minusta tuo vaikuttaa idealtaan ihan hirveän tylsältä.

Meidän toimistolla sitä on tahkottu aivan simonahomona. Minäkin kokeilin, mutta se jäi kertakokeiluksi. Viehätys on samaa sorttia kuin tanssimattopeleissä. Toiset tykkää, toiset ei.

Minä en. En ole koskaan ymmärtänyt näitä konsoleilla jostain kumman syystä kovinkin suosittuja rytmipelejä, joissa "pelaaminen" ei tarkoita muuta kuin tiettyjen eriväristen nappuloiden painamista oikeaan aikaan (tanssimattopeleissä: painaminen jaloilla). Kuuluvat suunnilleen samaan sarjaan kuin joskus 70-80-luvuilla markkinoille tulleet "elektroniset" lelut joissa piti painaa vilkkuvia erivärisiä näppäimiä, pelimoodeina joko muistipeli tai nopeus. Esim. Simon taisi olla yksi tällainen lelu.

Tanssimattopelien hyväksi puoleksi toki laskettakoon se että sillä saa lapset ja videopelaajat harrastamaan fyysistä aktiviteettia.