Sivu 3/3

Lähetetty: 19.01.2006 14:16
Kirjoittaja Keikaus
mustaenkeli kirjoitti:
slam kirjoitti:TosiN eNemmin voisiN jättää jälkeläisen myös luotettavan naisen hoitoon ja itse levätä. 8)
:yo:

Jos jätettäs vielä ne Nussimiset väliin ja käytettäs muumimukia ja tehtäs paljon muitakin yhteisiä sopimuksia, ni tää vois jopa harkita asiaa tuonnempana.
Ties vaikka ensimmäinen Kity-lapsi olisi teidän. Muista nyt kuitenkin, Mustis, että pidät sen miehen tuoksusta, jonka lasta aiot kantaa. Tai jos joku toinen kantaa, että se tykkää. Eikä se mamma saa olla minkään keinotekoisten hormonien vaikutuksen alainen valintaa tehdessään.

Lähetetty: 19.01.2006 14:39
Kirjoittaja Vaola
1108 kirjoitti:En tiedäkään, mutta miten vitussa se liittyy tähän? Vai tuliks ne tikit vittuun? No, niitä kumminkaan 16:sta voinut olla.
Heh, entisellä työkaverillani oli yli 20, kahdessa kerroksessa. "Hieman repesi" synnytyksessä. En muuten taida tietää ensimmäistäkään naista, jonka vehkeitä EI olisi jouduttu paikkaamaan edes vähän synnytyksen jäljiltä.

Lähetetty: 19.01.2006 14:41
Kirjoittaja Keikaus
Vaola kirjoitti:
1108 kirjoitti:En tiedäkään, mutta miten vitussa se liittyy tähän? Vai tuliks ne tikit vittuun? No, niitä kumminkaan 16:sta voinut olla.
Heh, entisellä työkaverillani oli yli 20, kahdessa kerroksessa. "Hieman repesi" synnytyksessä. En muuten taida tietää ensimmäistäkään naista, jonka vehkeitä EI olisi jouduttu paikkaamaan edes vähän synnytyksen jäljiltä.
Mun työkaveri taas kertoi, että sen keisarinleikkaushaava oli mätinyt, koska ne sisälle ommellut tikit eivät olleetkaan sulaneet, vaan tulleet ulos. Oli kuulemma kananmunankokoisia mätäpaiseita. Namnam.

Lähetetty: 19.01.2006 15:28
Kirjoittaja Lolita
Ehkä mun pitäisi harkita uudelleen mahdollisen, mutta erittäin epätodennäköisen vahinkolapseni antamista adoptoitavaksi. Abortti tuntuu niin paljon pienemmältä pahalta repeilyyn ja välilihan leikkaukseen verrattuna. Vai saisikohan sitä suosiolla keisarinlaikkauksen, kun lapsi kerran menisi hyväntekeväisyyteen enkä siksi haluaisi turhan takia "repiä persettäni".

Että tämmöstä mietin tänään.

Lähetetty: 19.01.2006 15:40
Kirjoittaja Leilah
Tässä ketjussako saa kertoa ihkuja pihkuja synnytyskokemuksia? Onneksi oli epiduraalipuudutus, ei ollut mitään tuntoa kun kätilö leikkasi välilihan, ja vielä vähän, ja vielä ihan pikkuisen lisää. Saakeli, se muija varmaan operoi samalla mun persereiänkin! Ja mies seisoi vieressä katsomassa koko ajan. Ei ole hajuakaan siitä, paljonko niitä tikkejä loppujen lopuksi sinne ommeltiin, kun alapäätä kursittiin taas kasaan. Niin kuin eräs toinen nuori äiti sanoi, niin silloin oli vittu rallateltu.

Nimim. Arpinen alapää

Lähetetty: 19.01.2006 15:43
Kirjoittaja Keikaus
Täytyy kyllä sanoa, että 99 prosenttia viime aikoina kuulemistani synnytysjutuista on ollut positiivisia. Ei ole kuulemma juuri sattunut ja toipuminen on ollut nopeaa.

Lähetetty: 19.01.2006 15:53
Kirjoittaja Leilah
Keikaus kirjoitti: toipuminen on ollut nopeaa.
Tämä ihmetytti minua suuresti. Ei siinä mennyt kuin viikko, niin alapää ei ollut enää kivulias ollenkaan ja pari kuukautta eteenpäin niin lantionpohjan lihaksetkin oli jumpattu ehompaan kuntoon kuin ennen raskautta. Naisen lisääntymiselimistö on jotenkin todella nopeasti korjautuva. Jotenkin kummallisesti myös koen, että raskaus ja synnytys tekivät loppujen lopuksi elimistölleni hyvää.

Lähetetty: 19.01.2006 15:56
Kirjoittaja ninnithequeen
Leilah kirjoitti:Tämä ihmetytti minua suuresti. Ei siinä mennyt kuin viikko, niin alapää ei ollut enää kivulias ollenkaan ja pari kuukautta eteenpäin niin lantionpohjan lihaksetkin oli jumpattu ehompaan kuntoon kuin ennen raskautta. Naisen lisääntymiselimistö on jotenkin todella nopeasti korjautuva. Jotenkin kummallisesti myös koen, että raskaus ja synnytys tekivät loppujen lopuksi elimistölleni hyvää.
Näinpä, ja kuinkahan monessa ketjussa on jo hehkutettu, että seksi on todellakin parempaa synnytyksen jälkeen. En tiedä ketään, joka toista mieltä olisi.

Lähetetty: 19.01.2006 16:09
Kirjoittaja mustaenkeli
Keikaus kirjoitti:Ties vaikka ensimmäinen Kity-lapsi olisi teidän. Muista nyt kuitenkin, Mustis, että pidät sen miehen tuoksusta, jonka lasta aiot kantaa. Tai jos joku toinen kantaa, että se tykkää. Eikä se mamma saa olla minkään keinotekoisten hormonien vaikutuksen alainen valintaa tehdessään.
Tää ei tykkää yhtään mistään keinotekoisista hormoneista. Sillä olen menossa ensviikolla repimään ihoni alta ne loputkin keinotekoiset hormonit huitsin nevadaan.

Tuoksut tosiaan ovat varsin merkittäviä seikkoja (niiden kaikkien muiden seikkojen ohella) lapsen synnyttäjän hedelmöittäjää valittaessa. Tietynlainen seula on, joka täytyy läpikäydä.

Mitäköhän siitäkin tulisi, jos lapsella olisi kolme tai mahdolliseti jopa neljä kityvanhempaa.... ?!! :shock:

Lähetetty: 19.01.2006 16:55
Kirjoittaja Keikaus
mustaenkeli kirjoitti:Mitäköhän siitäkin tulisi, jos lapsella olisi kolme tai mahdolliseti jopa neljä kityvanhempaa.... ?!! :shock:
En uskalla ajatella.

Lähetetty: 19.01.2006 20:13
Kirjoittaja slam
Keikaus kirjoitti:
mustaenkeli kirjoitti:Mitäköhän siitäkin tulisi, jos lapsella olisi kolme tai mahdolliseti jopa neljä kityvanhempaa.... ?!! :shock:
En uskalla ajatella.
Jos lapsi pelkästään nukkuu ensimmäiset 5 vuotta, niin kait se on minun ;)

Lähetetty: 19.01.2006 20:34
Kirjoittaja slam
Keikaus kirjoitti:Eikä se mamma saa olla minkään keinotekoisten hormonien vaikutuksen alainen valintaa tehdessään.
Testos-hormoonia minussa herättelee eli hyökkäävää seksuaalisuutta:

-naiselliset touhut ja olemuksellisuus
-vartalossa olevat kiintopisteet houkuttelee koskemaan
-läheisyys saa "äreiseksi"

pluspisteitä:

-ihmisen kanssa oleskelu tuntuu mukavalta eikä vastenmieliseltä

p.s Itse en ole se kaikkein ja puheensa osaavin mies, enkä jämerä saksan seisoja, vaan ennemminkin mulkero, paskanpuhuja, kulmien alta muljailija ja pakenija. Ehkä mie joskus vanhempana olen sellainen "kylmä rauta" eli täysin teräksestä. :lol: tai sitten pysyn samanlaisena mölisijänä ja se ei ehkä ole, niin seksuaalista naisen mielestä kuin suora putki suusta perseeseen... :roll: tiedä sitten... tuollaistakin olen miettynyt kelpaamattomuuteni edetessä liian vittumaisiin mittoihin :P

Lähetetty: 19.01.2006 20:48
Kirjoittaja 1108
Hevovittu, mie en mene synnytykseen mukaan en vaikka aseella uhattaisiin. En saatanassa, naiset on selkeästi Jumalan suurin suunnitteluvirhe. Vuotaa verta kerran kuukaudessa ja perse repeää synnyttäessä, mitä vittua Jumala on ajatellut?

Tai no, eihän yhdestä orastavan alkoholistin kylkiluusta parempaa voi tehdä...

Lähetetty: 19.01.2006 20:50
Kirjoittaja ninnithequeen
1108 kirjoitti:Hevovittu, mie en mene synnytykseen mukaan en vaikka aseella uhattaisiin. En saatanassa, naiset on selkeästi Jumalan suurin suunnitteluvirhe. Vuotaa verta kerran kuukaudessa ja perse repeää synnyttäessä, mitä vittua Jumala on ajatellut?
Tosimiehet uskaltautuu synnytykseen mukaan, nössöt luuserit ei ;)

Lähetetty: 19.01.2006 21:09
Kirjoittaja Keikaus
ninnithequeen kirjoitti:
1108 kirjoitti:Hevovittu, mie en mene synnytykseen mukaan en vaikka aseella uhattaisiin. En saatanassa, naiset on selkeästi Jumalan suurin suunnitteluvirhe. Vuotaa verta kerran kuukaudessa ja perse repeää synnyttäessä, mitä vittua Jumala on ajatellut?
Tosimiehet uskaltautuu synnytykseen mukaan, nössöt luuserit ei ;)

Näin se on. Tosimiehet eivät myöskään kavahda karvaista tavaraa.

Lähetetty: 19.01.2006 23:24
Kirjoittaja Bloom
Entä tosinainen? Haluaisin kyllä lapsia, mutta en haluaisi mennä synnytyssaliin mukaan. Ihan tosi. Ajatus on pelottava. Lukisin niiiiin paljon mieluummin sairaalan kahviossa Ilta-Sanomia siinä synnytystä odotellessa.

Lähetetty: 20.01.2006 9:33
Kirjoittaja Lilo
Bloom kirjoitti:Entä tosinainen? Haluaisin kyllä lapsia, mutta en haluaisi mennä synnytyssaliin mukaan. Ihan tosi. Ajatus on pelottava. Lukisin niiiiin paljon mieluummin sairaalan kahviossa Ilta-Sanomia siinä synnytystä odotellessa.
Joo, oliskos tällasta vaihtoehtoa? Mä voin ihan hyvin keksiä jonkun muun elämän osa-alueen jolla päteä kun synnyttäminen.

Lähetetty: 20.01.2006 9:47
Kirjoittaja Geetzu
Lilo kirjoitti:
Bloom kirjoitti:Entä tosinainen? Haluaisin kyllä lapsia, mutta en haluaisi mennä synnytyssaliin mukaan. Ihan tosi. Ajatus on pelottava. Lukisin niiiiin paljon mieluummin sairaalan kahviossa Ilta-Sanomia siinä synnytystä odotellessa.
Joo, oliskos tällasta vaihtoehtoa? Mä voin ihan hyvin keksiä jonkun muun elämän osa-alueen jolla päteä kun synnyttäminen.
Adoptiovaihtoehdoista sitten vaan ottamaan selvää? (Lilolla nyt on tietty tuo nowan muksu *g*)

Turha pelotella synnytyskertomuksilla, mäkään en nyt just välitä niitä mistään lukea kun tuleva ponnistelu jännittää kyllä... Siinä jännittää tiedättekös se, ettei se vaan ole liian nopea. Usealla tutulla, myös äidilläni, on se toinen ollut Paha, jos muksu haluaa turhan vauhdilla ulos ei jyvistä ja piikeistä paljoa apua kerkeä olemaan... Ja juuri nopeutta toivoin ekaan. Voiko se synnytys olla kovin paha tapahtuma jos niin moni sinne saliin vapaaehtoisesti hakeutuu uudelleen? Ei tod. Fyysinen kipu on pientä kun suhteuttaa sen maailman muuhun kaikkeen paskaan.

(odottaville synnytyspelkosille kyllä tarjotaan apua ja tukea, viimeisenä vaihtoehtona on sitten sektio, ei se vauva masuun asumaan jää)

Enpä muuten tiedä otanko miestä saliin mukaankaan. No "pakko" kai se on, mutta tasan tarkkaan naamani viereen pyyhkimään hikeä otsalta ja olemaan hiljaa. Edellinen koitos meni erittäin relasti naisvoimin. :]

Lähetetty: 20.01.2006 9:58
Kirjoittaja Leilah
9 kuukauden raskauden jälkeen synnytystä todella odottaa, siinä pääsee eroon siitä isosta ja kipeästä röllömahasta. Samalla saa pienen ihmisen maailman ja pääsee hoitamaan vauvaa!

Synnyttäminen on luonnollista. Yleensä kipeää, mutta joka tapauksessa ihan tavallista. Mielestäni synnytyksen pelkääminenkin on luonnollista, eihän siinä voi 100% varmasti tietää mitä tapahtuu. Kivun määrääkään ei pysty etukäteen tietämään. Synnytyskipu on kuitenkin siinä mielessä hyvää kipua, että se ei kestä pitkään. Se myös unohtuu. Muistaa vaan, että kipeää teki, mutta ei sen kummemmin. Tarkemmin muistaa sen, kuinka sattui kun koulun liikuntatunnilla sai pesäpallon naamaansa. Ai.

Lähetetty: 20.01.2006 14:18
Kirjoittaja Kittys
Leilah kirjoitti:9 kuukauden raskauden jälkeen synnytystä todella odottaa, siinä pääsee eroon siitä isosta ja kipeästä röllömahasta. Samalla saa pienen ihmisen maailman...
Totta. Ja sen silloin myös tietää, että mentävä on, vaikka mikä olisi. Mulla on toi eka kerta kuitenki niin iskostunu tonne takaraivoon (nopeasti meni, mutta luulin kuolevani), että jos joskus pitää mennä vielä; minä en synnytä normaalisti, en ikinä. Käyn sitten vaikka ne 9kk kipupolilla VÄHÄN keskustelemassa :lol: . Ai minä muka hankala vai? :oops: