Voinen puhua vain omasta puolestani, mutta:urpiainen kirjoitti:Onko tässä nyt kyseessä joku syvällisempikin kannanotto koko tähän Gattaca vs. muu Kity -taistoon?
Kyseessä ei ole Gattaca vastaan muu Kity -taisto, vaan Kity-yhteisön huonosti voivan jäsenen auttamisyritys. Voin hyvin ymmärtää Gattacan tuntemukset siitä, että maailmassa ei ole ketään joka tuntuisi edustavan edes samaa lajia kuin itse, koska itsestänikin on tuntunut samalta hyvin pitkään. Suurin osa Kityläisistä tuntuu toimivan aivan erilaisten lainalaisuuksien ohjaamana kuin minä, mikä aiheuttaa väärinkäsityksiä tuon tuosta, ja osa käyttäytyy monissa tilanteissa minun näkökulmastani epäsuositeltavasti.
Se, että minä näen muut ihmiset noin, ei kuitenkaan tarkoita etteivätkö muut voisi myös nähdä muita ihmisiä samoin. Aika moni ihminen tuntuu itse asiassa kokevan samantapaisia yksin tässä maailmassa -fiiliksiä, nekin, jotka minun näkökulmastani ovat sitä pingviinien massaa. Tällainen kokemus ei siis yksin riitä osoittamaan, että sen kokija tosiasiassa olisi pohjimmiltaan aivan erilainen kuin kaikki muut. Gattacassakin on paljon sellaista, mikä minun silmissäni liittää hänet vastaansanomattomasti osaksi massaa. Ja varmasti minussa on sellaisia asioita Gattacan (ja muiden) näkökulmasta. Yksinäisyyden illuusiosta huolimatta olemme kaikki kuitenkin ihmisiä, ja ihmisyyden lainalaisuudet (ne aivan pohjimmaiset) ovat kaikilla samat.
Ihmisyys on meille niin itsestäänselvää, että ehkä emme aina tajuakaan miten voimakkaasti olemme sen kautta kiinni toisissamme. Ne piirteet, jotka erottavat meitä toisistamme, eivät liity ihmisyyteen vaan erilaisiin persoonallisuuksiin. Gattacan kokema ahdistuksen sävyttämä yksinäisyys ei johdu siitä, että hän edustaisi eri lajia kuin muut, vaan siitä että hän ei myönnä itselleen omaa samanlaisuuttaan ja toisaalta siitä että hän ei hahmota erilaisuutensa perusteita - eli ei tunne itseään. Valitettavasti hän lisäksi aktiivisesti hankaloittaa itsetuntemuksensa lisääntymistä defensiivisellä käyttäytymisellä (hyvänä esimerkkinä tuo viimeisin bannien hankkiminen, jotta olisi "hyvä syy" olla tutustumatta avuntarjoajien osuviin esityksiin omasta todellisesta persoonallisuudesta). Tässäkään hän ei kauheasti meistä muista eroa - jokaisella meistä on kehityksessään elämää hankaloittavia puolia ja kaikista niiden kohtaaminen ja käsittely tuntuu ainakin aluksi epämiellyttävältä - Gattacalla nuo hankaluudet vain tuntuvat olevan selvästi enemmän pinnassa ja häiritsevämpiä kuin muilla. Eli avulle olisi akuuttia tarvetta (hänen riehumisensa tulkitsen verhotuksi avunpyynnöksi samoin kuin muidenkin ihmisten riehumiset). Apua hän ei kuitenkaan saa ennen kuin itse ymmärtää sitä tarvitsevansa. En tiedä onko minun ensinkään mahdollista auttaa häntä ymmärtämään tätä vai ei, mutta tapanani ei ole ollut luovuttaa yrittämättä (siis kun kerran kuitenkin tänne kirjoittelen, miksi en keskustelisi myös hänen kanssaan?).
Avatarkuvan vaihtamisen viesti omalla kohdallani on: Minäkin olen erilainen, olen aina ollut, mutta olen silti pingviini eikä minulla ole mitään sitä vastaan, että muutkin ovat. Ei sodankäynti, puolen valitseminen eikä vastakkainasettelu.
, vrt. Phil K. Dickin kirja:
