Kitinä

Lukeudun valtaisaan määrään univormuheikkoja naisia. Selviytyisin varmasti tulipalostakin kunnes polvet pettäisivät palomiehen tullessa pelastamaan. Samoin muusikot ovat pitkään herättäneet väreitä, mutta tämän vastaisesti en osaa omaa miestä katsoa sen fetissilinssin läpi. Kysyttäessä miltä näytti lavalla vastasin että kädet olivat suuret ja valkoiset, muuta en muistanut.

Ammatin toivoisin olevan toiselle(kin) muutakin kuin keino rahoittaa vapaa-aika, tarve kehittyä ja intohimo työhön saavat räpsyttelemään silmiä.

Turbohaltija kirjoitti:Kiihottuuko joku metsureista? Mulla on saha ja osaan kaataa puita! Isona hankin vielä ammattimiehen työvaatteet, niin eiköhän ala naisten sukat pyöriä!

Ja sun omasikin.

I'm a lumberjack and I'm OK,
I sleep all night and I work all day.

I cut down trees, I wear high heels,
Suspenders and a bra,
I wish I were a girlie,
Just like my dear papa.

vadim kirjoitti:puolipsykoottinen pimputtaminen noin niinkuin elämäntehtävänä tuntuu minusta jotenkin... riittämättömältä.

Varsin osuva kuvaus asiasta! Nimimerkillä: Juuri ja juuri pianistin uralta välttynyt (jos vähän liioitellaan).

Muutenkin vadimin vastaus olisi voinut olla minun kirjoittamani, eri titteleillä tosin. Ammatteja on äärimmäisen vaikea ulkokohtaisesti panna mihinkään tärkeysjärjestyksiin. Eli ei se, mitä tekee, vaan se miten ja miksi tekee. Ei asia vaan asenne. Ei ura vaan elämäntehtävä. Melkein mikä tahansa ammatti kelpaa, jos kaveri suhtautuu siihen oikein ja se välittyy minullekin.

Jos olisi pakko kehittää jokin ammattiin liittyvä kommentti, joka yhdistää ihailemiani miehiä, se voisi olla: "Olen ammatiltani X, mutta X on minusta hyvin harhaanjohtava kuvaus". Sama pätee itseeni.

T3000 kirjoitti:Opettaja on aika rok. Olen aina ajatellut jostain syystä meneväni naimisiin opettajan kanssa. Puhtaasti seksuaalisessa mielessä tanssijat ja naisvoimistelijat ovat taas totaalisen rok. Notkea, hoikka, treenattu vartalo.. ah. Tunteeko kukaan yhtään naisvoimistelunopettajaa?

Tuntee ..tai ehkä pitäisi sanoa että tunsi. En ole muutamaan vuoteen nyt ko. hlöön törmäillyt mutta tiedän kyllä mistä tämän noin 35v notkean blondi kaunottaren löytäisin jos tarve tulisi. Siviilisäätyään en tiedä.

Lolita kirjoitti: Minusta on seksikästä kun mies osaa ns. miesten työt..

Kittys kirjoitti:ja vielä, että osaa (täytyy osata)tehdäkin jotain miehisiä juttuja; nikkaroida, krotailla, vaihtaa autoon renkaat ja paikata fillarinkumin..
Ja on kiinnostunut "isojen poikien leluista"; kelkat, motskarit, veneet.. Niihin saa kuluun rahaa, mut ne on mukava yhteinen harrastus. Mä tykkään <3.

Kyllä. ..ja nyt en voi kuin vain ihmetellä, että miten ihmeessä edellisellä kerralla rakastua pätkähdinkin niin kauas omasta mies ihanteestani olevaan tyyppiin, joka ei sen paremmin ymmärtänyt vasaran kuin auton moottorinkaan päälle. Sellaista se elämä vaan näkyy olevan, luo omia ihanteitaan ja sääntöjään vain siksi että poikkeus voisi vahvistaa ne. Paranin ja selvitin tieni ulos suhteesta jossa en olisi voinut viihtyä kuitenkaan, hyvä minä (ja joo, oli siinä suhteessa siis tosiaankin muitakin epäkohtia kuin se, että miehen ammatti tai muut tieto-taidot olisivat olleet väärältä saralta).

Jokin syy täytyy olla siihen, että deitti-ilmoissa akateemiset hakevat yleensä akateemisia, ammatillisen koulutuksen saaneet ammatillisilla ja Hamletissakin käy tunnetusti sairaanhoitajia, palomiehiä ja poliiseja, Kallessa lentoemäntiä ja turhia julkkiksia. Ehkä ammatilla onkin suurempi merkitys parinvalinnassa kuin halutaan myöntää. Jokainenhan kuitenkin haluaa löytää ihmisen, joka on samalla aaltopituudella, ja mikä olisi siitä helpommin todennettavissa oleva vihje kuin ammatinvalinta?

Haluan toki uskoa ´amor omnia vincit`- teesiin. Haluan uskoa, että käytännössä naisen ammatti on yhdentekevä, kunhan vain on lovea. Sitten taas minulla on esimerkiksi tällainen sokkotreffikokemus viime vuodelta: Kaikki meni hyvin siihen asti kun ilmoitin ammattini. Paljastui, että opettamani aine, tai toinen niistä, kuului vastapuolen totaalisiin kiinnostumattomuuden kohteisiin. Tunnelma lässähti. Jos toinen ei arvosta sitä mitä teen työkseni, tai ei ole siitä pätkääkään kiinnostunut, en minäkään voi innostua hänestä ja hänen tekemisistään. Ammattini on mulle kuitenkin läheinen ja rakas ja käytän siihen paljon aikaa ja energiaa. Ei ole ollenkaan yhdentekevää mitä potentiaalinen kumppani näistä asioista ajattelee.

EveryWoman kirjoitti:

Jos olisi pakko kehittää jokin ammattiin liittyvä kommentti, joka yhdistää ihailemiani miehiä, se voisi olla: "Olen ammatiltani X, mutta X on minusta hyvin harhaanjohtava kuvaus". Sama pätee itseeni.

Eikö olisi älyllisesti rehellisempää sanoa: "Olen ammatiltani X ja se merkitsee minulle seuraavia asioita:...." En voisi ainakaan itse sanoa: "Olen ammatiltani opettaja, mutta ´opettaja` on minusta hyvin harhaanjohtava kuvaus." Tulee ihan sellainen fiilis, että minun pitäisi muka selitellä olevani paljon moniulotteisempi kuin jokin tyypillinen stereotypia opettajista. En minä ole vastuussa siitä, jos toinen ei osaa ajatella avoimesti.

Turbohaltija kirjoitti: Ehkä ammatilla onkin suurempi merkitys parinvalinnassa kuin halutaan myöntää. Jokainenhan kuitenkin haluaa löytää ihmisen, joka on samalla aaltopituudella, ja mikä olisi siitä helpommin todennettavissa oleva vihje kuin ammatinvalinta?

Näin varmaan on, stereotypioita etsitään. Ongelmahan tuosta tulee vasta kun uskotaan ammatin tai jonkun muun nimetyn, yksittäisen ominaisuuden ilmentävän kaikkea etsittyä, eikä uskalleta tutustua muihin kuin ennakko-oletuksen täysin täyttäviin ihmisiin. Etsityt ja arvostetut piirteet kun saattavat esiintyä odottamattomissa ammateissa. Kuten hyvin esimerkissäsi toit esille, kapeakatseisuus estää mukavat tuttavuudet, ja lienee turn-off myös niille jotka urautuneet kriteerit täyttäisivät.

Vaikea sanoa mitkä ammatit viehättää, mutta mua ei viehätä miehet jotka on tyypillisissä naisammateissa, esim. sairaanhoitajat, lastenhoitajat jne.

Minusta on kasvanut stereotyyppinainen, joka tarvii Miehen.

Vaikea sanoa, miksi tähän oikeastaan mitään vastausta kirjoittelen, koska Vadim ja Nomen Nescio jo aika hyvin kartoittivat minustakin keskeisimpiä näkökantoja.

Vadim puhuu lahjakkuudesta. En ole varma, käyttäisinkö samaa sanaa, mutta kyllä minuakin kiehtovat ihmiset, jotka ovat innostuneita siitä, mitä tekevät ja myös hyviä siinä (ei välttämättä sama kuin menestyneitä). Eikä tämän tekemisen tarvitse olla välttämättä mikään akateeminen ala, esim. jotkin ammattiylpeät käsityöläiset ovat kyllä jees.

Tiedä sitten, onko tämä ristiriidassa tuon käsityöläisyydestä viehättymisen kanssa, mutta kyllä minulle suurin kiinnostuksen herättäjä on älykkyys, tai ainakin tietyt sen muodot. Ammattiin ja koulutukseen liittyen tämän voisi ehkä muotoilla siten (ja nyt tullaan niihin Nomen Nescion teemoihin), että yleisesti minua kiinnostavat ihmiset, jotka ovat pyrkineet systemaattisesti kehittämään *ymmärrystään* kiinnostavista asioista, pikemminkin kuin asioiden teknistä tai taloudellista *hallintaa*. Niinpä esim. koulutusalojen suhteen innostun humanisteista ja yhteiskuntatieteilijöistä, mutta kaupallinen tai juridinen koulutus ei ole mielessäni samalla tavalla indikaattori kiinnostavuudesta. Vastaavasti, luonnontieteellinen yliopistokoulutus on kiehtovaa, (diplomi-)insinöörin tai lääkärin tekninen osaaminen taas ei mitenkään itsestäänselvästi ole. Samoin, taiteellinen koulutus/ala mieluummin kuin tekninen (muistaen kuitenkin Vadimin pianovarauksen).

Lisättäköön vielä itsestäänselvyys: mikään tällainen ei tietenkään ole riittävä eikä välttämätön ehto kiinnostukseni heräämiselle. On paljon tärkeämpiä asioita kuin koulutus/ammatti. Mutta jos en tiedä ihmisestä mitään muuta kuin koulutustaustan/ammattin, jotenkin tähän suuntaan ne kiinnostukset kai menevät.

Kenestä sitten oikeasti kiinnostuu, on kuitenkin aivan eri asia.

T3000 kirjoitti:Puhtaasti seksuaalisessa mielessä tanssijat ja naisvoimistelijat ovat taas totaalisen rok

Seurustelin miehen kanssa, joka oli kuulunut Pyhäjärven Naisvoimistelijoihin Siinä vasta Mies! Hän oli myös muusikko. Basistien kanssa on ollut vakavimmat suhteeni. Ehkä paikkaan omaa luovuuden puutettani taiteellisilla puoliskoilla, tiedä häntä.

Sama koulutus ja ala kuin itsellä ei ehkä viehätä kauheasti, enemmistö saman alan miehistä on tylsiä nössöjä, ahhahhaah.

Kiehtovia ammatteja ja koulutusaloja on tosi paljon. Lakimies, poliisi, lääkäri (erityisesti psykiatri olisi tällaiselle sekopäälle lottovoitto), insinööri, pikajuoksija, pankkiiri, tuomari, joku puolustusvoimien pamppu...

Turn off -ammatteja miehellä on potentiaalisesti esim. rok-muusikko, jos siihen liittyy ärsyttävä rok-asenne. Lisäksi olen musiikillisesti niin pösilö ja kuuntelen niin huonoa musaa, että luultavasti ukko kyllästyisi muutenkin. Muutenkin muusikko ei ole mielestäni kauhean kutkuttava ammatti. Muutenkin taiteilijat eivät hirveästi kiehdo. Mieluummin otan luotettavan ja järkevän insinöörin kuin jonkun vaikertavan taiteenmiehen. Ehkä. Riippuu taiteenmiehestä tietty.

Joo lisää negatiivisia mielikuvia. Suunnilleen kaikki valokuvaajamiehet ovat rumia ja niillä on aina kauniit naiset tyttöystävinä.

Mutta oikeasti, ammatilla ei ole kauheasti väliä, kunhan miehen kanssa pystyy keskustelemaan pidempään kuin kaksi minuuttia. Luultavimmin hän on jonkun sortin akateeminen, jos ei muuten niin siksi, että hän vähän tuntee sitä puolta elämästäni.

Exsat kirjoitti:Itseasiassa lähes kaikki ex-miehet, panot ja muut ovat olleet erinäinen yhdistelmä seuraavia:
-insinööri
-muusikko
-homo
-taiteilija (/töissä/koulussa jotenkin aiheeseen liittyen)
-urheilija

No kyllähän se homoilu työstä käy!

urpiainen kirjoitti: Vadim puhuu lahjakkuudesta. En ole varma, käyttäisinkö samaa sanaa, mutta kyllä minuakin kiehtovat ihmiset, jotka ovat innostuneita siitä, mitä tekevät ja myös hyviä siinä (ei välttämättä sama kuin menestyneitä). Eikä tämän tekemisen tarvitse olla välttämättä mikään akateeminen ala, esim. jotkin ammattiylpeät käsityöläiset ovat kyllä jees.

Le talent, c'est l'envie de faire quelque chose.

- Brel

(Lahjakkuus on halua tehdä jotakin.)

vadim kirjoitti: No kyllähän se homoilu työstä käy!

Ei pidä aliarvioida toisten hommia. Kaikki ovat arvokkaita!

Keikaus kirjoitti:enemmistö saman alan miehistä on tylsiä nössöjä, ahhahhaah.

Tietysti, koska enemmistö kaikkien alojen miehistä on tylsiä nössöjä.

Keikaus kirjoitti:Muutenkin muusikko ei ole mielestäni kauhean kutkuttava ammatti. Muutenkin taiteilijat eivät hirveästi kiehdo.

Muusikot ovat tosi tylsiä. Niin ovat muuten näyttelijätkin, tosin muutama poikkeuskin ehkä on.

Keikaus kirjoitti:Suunnilleen kaikki valokuvaajamiehet ovat rumia ja niillä on aina kauniit naiset tyttöystävinä.

Tunnen yhden, jonka kohdalla asiat ovat juuri näin. Mut hei, he tapaavat kauniita naisia joka päivä, mikä tarkoittaa, että heillä on ensinnäkin mistä valita ja toiseksikin he voivat pitää yllä tiettyä kauhun tasapainoa.

vadim kirjoitti:Niin ovat muuten näyttelijätkin, tosin muutama poikkeuskin ehkä on.

Näyttelijöistä on eniten jäänyt päähän järkyttävä egosentrisyys ja oman taiteellisuuden korostaminen, jolla peitetään täydellinen lahjattomuus. Noin niinku seurustelumielessä(kin)

Don't mistake lack of talent for genious. - Type O Negative

vadim kirjoitti:

Keikaus kirjoitti:enemmistö saman alan miehistä on tylsiä nössöjä, ahhahhaah.

Tietysti, koska enemmistö kaikkien alojen miehistä on tylsiä nössöjä.

Oman alan miehissä on se vika, että niiden ammattiin ei liittyisi mitään kiehtovaa ja mystistä, kuten on taas laita sellaisten ammattien kohdalla, joita ei itse harjoita. Kun työ nyt kuitenkin on aika iso osa elämää niin se tarkoittaisi sitä, että iso osa miehestä oli tylsää. Nej tack.

Keikaus kirjoitti:Mieluummin otan luotettavan ja järkevän insinöörin kuin jonkun vaikertavan taiteenmiehen

Älä ota kesäkissaa, ota insinööri

Chap kirjoitti:Jos kuitenkin pitäisi pelkästään ammatin/koulutuksen perusteella päättää kenestä on alustavasti kiinnostunut, mitkä ammatit/koulutukset herättäisivät eniten kiinnostusta?

Ei ole koskaan kiinnostanut pätkääkään mitä itsekukin tekee, paljon on ikää ja minkä väristä kakkaa ne ulostaa.

Jos joku tyyppi kokee tarpeelliseksi tehdä numeroa ammatistaan/koulutuksestaan, puhun siitä pahaa sen seläntakana.

McJanne kirjoitti:

Keikaus kirjoitti:Mieluummin otan luotettavan ja järkevän insinöörin kuin jonkun vaikertavan taiteenmiehen

Älä ota kesäkissaa, ota insinööri

Varo vaan, sä olet pieni ja karvainen, se on jo kaksi vaatimusta Keikauksen listalta. Vain ruskeus puuttuu, mutta voit joutua kuitenkin Keikun kesäkissaksi.

Lolita kirjoitti: Varo vaan, sä olet pieni ja karvainen, se on jo kaksi vaatimusta Keikauksen listalta. Vain ruskeus puuttuu, mutta voit joutua kuitenkin Keikun kesäkissaksi.

Pahus. Ken tästä käy saa kaiken toivon heittää :C

Minusta olisi ihanaa, jos mieheni olisi kampaaja (tai hiusstylistiksi niitä kai nykyään nimetään). Ja turha tässä selittää, että kaikki mieskampaajat ovat homoja, koska tiedän monta tosihetskua kutrinvääntäjää (eivät ole edes bissejä). Mutta kampaaja siksi, että olen itse kiinnostunut kauneudenhoitoon ja muotiin liittyvistä asioista ja kuin pakosta tulisi jaettua sama intohimo.

Toimittaja, sillä journalistin ja yleensä kirjoitusammatissa olevan pitää olla kiinnostunut suurin piirtein kaikesta maan ja taivaan välillä sekä haettava näistä asioista aktiivisesti tietoa. Lisäksi toimittajat ovat seurallisia ja kovia keskustelemaan, mitä arvostan.

Valokuvaaja. Jotenkin kamera on niin ihanan fallistinen... ja se kuinka kuviin voi tallentua aivan ihmeellisiä ilmeitä ja hetkiä... se on kuin kohteen sielun paljastusta.

Suurin osa tapailemistani miehistä ovat olleet akateemisesti koulutettuja, mutta se johtuu varmaan siitä, että seurassani eivät viihdy ihmiset, jotka eivät ole valmiita keskustelemaan ilmiöistä syvällisesti ja/tai olemaan kiinnostuneita kulttuurista (niin roska-, kuin korkeakulttuurista). Tosin kukaan näistä akateemisesti koulutetuista miehistä ei ole ollut tylsä tai tyypillinen koulutustaustansa tuote.

BTW Mylwin, univormut ovat tosi håt. Itse tietenkin fantasioin univormuun pukeutuneen henkilön (upseeri tai poliisi) alistamisesta omaksi sadomasokistiseksi seksilelukseni

Lolita kirjoitti:

McJanne kirjoitti:

Keikaus kirjoitti:Mieluummin otan luotettavan ja järkevän insinöörin kuin jonkun vaikertavan taiteenmiehen

Älä ota kesäkissaa, ota insinööri

Varo vaan, sä olet pieni ja karvainen, se on jo kaksi vaatimusta Keikauksen listalta. Vain ruskeus puuttuu, mutta voit joutua kuitenkin Keikun kesäkissaksi.

En minä pidä karvaisista miehistä, olen itse karvainen! Ei silleen että karvat haittaisi, mutta yleensä viehätyn aika sileistä malleista. Kesäkissan ottaminen on tylsää. Otan mieluummin koiran koko loppuelämäksi.

Faghag kirjoitti:Minusta olisi ihanaa, jos mieheni olisi kampaaja (tai hiusstylistiksi niitä kai nykyään nimetään).

Uuu, ja ne on niin lepposia. Kaikki sellaset dunistaan/näytöksistä innostuneet hiustenvääntäjät on saletisti jotenkin hulluja! Ja se kälinä, mikä on koulutuksissakin.. Ne on ainakin ihmisiä, jotka antavat itestään kaiken ja ovat yltiösosiaalisia sillee hyvällä tavalla <3.

Ammatti on periaatteessa yksi lysti, mutta jos leikitellään mielikuvilla niin sanoisin:
-Palomies
-Juristi
-Taiteilija (maalaus, kirjallisuus, näyttelijä)

Todellisuudessa eksyn aina tavallisten duunareitten (lue=matalapalkkaisten massatyöläisten) kanssa yksiin. Eikä siinä mitään. Sitä ilmeisesti vaan löytää aina kaltaisensa.