Kitinä

Niinno, mä vedän taas tän "näin meillä lapsuudessa"-kortin. Eli meillä ei ole lasiin syljetty, mut ikinä en kaatokännissä tai edes kännissä vanhempiani lapsena nähnyt. Hiprakassa kylläkin. Ja yleensä meillä oli silloin vanhempien ystäviä käymässä lapsineen. Ja mulle on jäänyt alkoholin nauttimisesta mielestäni hyvä kuva, eli alkoholia nautitaan vain kun on kivaa. Vaikka vanhemmat ystävineen ottivat välillä hieman enemmänkin, meille kakaroille jäi turvallinen olo kun yläkerran rappusilla kuunneltiin (nukkumaanmenoajan jälkeen, tietenkin) sitä puheen sorinaa, naurua, laulua ja muuta pientä ääntä, joka hauskanpidosta tuli. Eikä mulla tai veljilläni koskaan ole ollut tarvetta ottaa alkoholia sen suuremmin, tai ainakaan vitutukseen, koska se ei siihen kuulu.

Tänään rautakaupassa tapahtunutta. Allekirjoittanut pyörii irtoruuviosastolla ihmetellen heikkoa valikoimaa. Paikalle sattuu pari keski-ikäistä miestä, joista toinen hetken kuluttua kysäisee hyvin holhoavaan äänensävyyn: Mitäs tyttö etsii? Johon minä sitten tokaisen tarkat speksit haluamistani ruuveista (3 x 16/sinkki/uppokanta/torx) ja valittelen, kun tarjolla on pelkkää ristipäätä tai sitten torxia kupukannalla. Setä skannsi päästä varpaisiin, kääntyi kannoillaan ja hipsi pois.

Tilasin myös tapettia. Saatan katua päätöstä myöhemmin.

^ *like*

Kuvaa tapetista?

Meillä on edelleen kahden huoneen tapetit valitsematta. Keittiöön mietin tätä:

ja makuuhuoneeseen tulee tää: http://www.lakkapaa.com/lakka_fi/servle ... 910&size=2

Mut "lastenhuone" on vielä valitsematta. Samoin keittiöön kilpailee myös pari muuta, esim.

Tota samaa, flamingoja!!

Siinä on myös pieniä konekiväärejä.

saira kirjoitti:Niinno, mä vedän taas tän "näin meillä lapsuudessa"-kortin...

Niin minäkin. Itse olen nähnyt molemmat puolet, juoppouden sekä absolutismin. Mutsi oli absolutisti ensimmäiset 40+ vuotta elämästään, isäpuoli (-puolet) taas enemmän tai vähemmän juoppoja. Näiden kokemusten perusteella sanon samaa kuin Saira. Alkoholi tuo itsellenikin pääasiassa mieleen muistoja hilpeistä ihmisistä. Vasta teini-iän kynnyksellä (ikä 12+) olen saanut todella huonoja kokemuksia alkoholia nauttineista ihmisistä.

En siis nää mitään pahaa muutamassa lasillisessa/oluessa, mutta känniä lasten ollessa lähistöllä en hyväksy. Enkä jokailtaista tissuttelua. Ihmiset nyt vaan ovat alkoholin kestoltaan erilaisia ja kestävät erilaisia määriä. Aina ei pidä mennä arvostelemaan kevyin perustein. Mielestäni "vaarallisempaa" on kotona, neljän seinän sisällä ryypiskely kuin muutaman oluen baarissa ottaminen harvoin, jonka jälkeen palaa kotiin.

En mä tajua, miksi vanhemman pitäis pitää lapsen nähden absolutismi linjaa. Miksi normaalia, sosiaalista alkoholin käyttöä pitäisi jotenkin salata/hävetä.

Kuten jokainen jo sanoikin, känni ei ole hyväksi.

Mutta jos siis ajatellaan, että kohtuullinen, sosiaalinen alkoholinkäyttö on yhteiskunnassa OK, niin miksi sitä pitäisi salata.

Lapsuuden muistot ovat aika hatara käsite.
Kaikista vaikeimmat asiat unohdetaan, mutta kyllä niitä oireillaan,
kaikki mitkä aikuisena on muiden mahdottomuutta, on yleensä sen oman kasvuympäristön koettua ristiriitaisuutta.
Ja totta kai sitä omaa lapsuutta romatisoidaan, kuten mitä tahansa menneisyyttä ja
omille myöhemmille teoilleen selitykset keksitään,
vaikka pitäisi syyt löytää.

Elppis kirjoitti:Ajatelkaa asiaa siltä kannalta, että lapsi vaikka kaatuu juostessaan ja nenä murtuu; soita siinä sitten ambulanssi tai vie lapsi päivystykseen, kun olet "muutaman" ottanut. Viranomaiset ovat aika nopeasti kimpussa.

Ajattelin. Eivät muuten ole. En ymmärrä miten muutama olut estäisi soittamasta ambulanssia. Jos 0,5 promillea kun ei voi ajaa päivystykseen olisi hyvän vanhemmuuden raja, niin onko autottomat vanhemmat sitten automatic paskoja?

Toki pisteet siitä jos on itsekuria pysyä nollalinjalla, mutta sen jakelu muille ohjeena kuulostaa kyllä holhoukselta.

^^Öh, perustuu mihin? Joidenkin kohdalla aika toki kultaa muistot, joidenkin kohdalla taas aika mustaa ja siinä menneessä ryvetään vuodesta toiseen kuin sika lätissään.

Itse vartuin alkoholistiperheessä (molemmat holisteja as long as I can remember) enkä sellaista kenellekään toivo. En silti tajua tuota absolutismihysteriaa. Ihan kuin lapsi olisi jokin posliiniesine, joka ei kestä yhtään mitään saati ei tajua ikinä mistään mitään.

Monilla ystävilläni on lapsia ja saunaoluita ja muutama on otettu lasten ollessa paikalla. Lapset lähinnä kyselevät "mitä toi on" ja sen jälkeen jatkavat leikkejään. Ja taas huomautan, että känni on eri asia kuin muutama. Kun siis oikeasti kyseessä on muutama eikä "muutama".

Mutta ehkä tää on tätä samaa trendiä kuin että "lööpit pois standeista"!!!!! Hohhoijaa.

Sipsukka kirjoitti:Lapsuuden muistot ovat aika hatara käsite.
Kaikista vaikeimmat asiat unohdetaan, mutta kyllä niitä oireillaan,
kaikki mitkä aikuisena on muiden mahdottomuutta, on yleensä sen oman kasvuympäristön koettua ristiriitaisuutta.
Ja totta kai sitä omaa lapsuutta romatisoidaan, kuten mitä tahansa menneisyyttä ja
omille myöhemmille teoilleen selitykset keksitään,
vaikka pitäisi syyt löytää.

Tämä ehkä pätee joihinkin, mutta ei mun lapsuuteeni. Voin sanoa, että mulla on ollut erittäin tasapainoinen ja onnellinen lapsuus. Ja vanhempieni alkoholin käyttö ei sitä ole pilannut. Päinvastoin, juuri asiasta äitini kanssa keskustelin, ja KIITIN heitä siitä, että ovat omalla esimerkillään antaneet minulle ja veljilleni mielestäni erittäin terveen roolimallin alkoholinkin suhteen.

saira kirjoitti: Tämä ehkä pätee joihinkin, mutta ei mun lapsuuteeni. Voin sanoa, että mulla on ollut erittäin tasapainoinen ja onnellinen lapsuus.

Ei kuitenkaan ollut - kuhan kuvittelet ja kultaat muistojas! Kyllä muut tietää paremmin!!! Joku ristiriita ja ongelma sulla on pakko olla lapsuutees takia. kun kehtasivat ottaa alkoholia!

Niin. Minä join 3 olutta Nuutin kantabaarissa (jossa n. 18v sitten tavattiin) ihan lastenhoitajan luvan kanssa. Kavereitten kanssa muistelemassa Nuutia. Taksilla menin koska isäni ei jaksanut hakea poikaa ja lupasi maksaa taksin. Klo oli 20 illalla.

Viranomainenhan on tervetullut ystävä ja perheen pelastaja, jos tilanne on niin paha.

Siitäkin olen eri mieltä, että muka parempi juoda baarissa kuin kotona. Baarissa juomaa riittää, mutta kotoa se loppuu. Ja humalainen vanhempi on häpeä lapselle eli parempi vaan pysyä häkissä ja varoa mekastelua kotona jottei naapureiden edessäkään tarvitse hävetä.
Lapselle on suurempi pelko se, missä se vanhempi hortoilee kun nähdä se tallessa kotona.

^^^Damned, täytyy alkaa opetteleen itselleen ja muille valehtelua hieman paremmin...

Sipsukka kirjoitti:Viranomainenhan on tervetullut ystävä ja perheen pelastaja, jos tilanne on niin paha.

Siitäkin olen eri mieltä, että muka parempi juoda baarissa kuin kotona. Baarissa juomaa riittää, mutta kotoa se loppuu. Ja humalainen vanhempi on häpeä lapselle eli parempi vaan pysyä häkissä ja varoa mekastelua kotona jottei naapureiden edessäkään tarvitse hävetä.
Lapselle on suurempi pelko se, missä se vanhempi hortoilee kun nähdä se tallessa kotona.

Ai loppuu vai? Onko tästäkin tutkimus? Ei meiltä vaan loppunut. Ja oikeasti oli vähän niin kuin vapaapäivä meille lapsille, kun vanhemmat lähti vaihteeksi ryyppämään ja mekastamaan muualle. Ja kun baari menee kinni, voikin tulla kotiin jatkoille. Ainakin viinaa piisaa, kun joi ekana baarin tyhjäksi.

Eli aika tapaus- ja perhekohtaisia juttuja, joita ei ehkä kannattaisi lähteä yleistämään.

^^^En mä totakaan ymmärrä, ettei muka vois baariin lähteä lapsellinen ihminen. Kyl mä olen menny, ja taatusti menenkin, siellä voi ottaa sit sen muutaman enemmän ku kotona. Näin kun lapsi silloin isällään tai mummolassa, eli en tule silloin edes kotiin yöksi, vaan jään miehelleni. En mä ala potemaan huonoa omatuntoa sen vuoksi, että otan, kun muutenkin juon vähemmän ku keskiverto suomalainen.

Kaikki sanoo, että kaljuunnun. Pitäisikö olla epätoivoinen vai onnellinen?

Tällä hetkellä on helppo tuuletella, mutta ei voi tietää mitä tulevaisuus tuo menneisyydestä ja millainen itse on tulevaisuudessa.

Sipsukka kirjoitti:Tällä hetkellä on helppo tuuletella, mutta ei voi tietää mitä tulevaisuus tuo menneisyydestä ja millainen itse on tulevaisuudessa.

Joo, kyllä kannattaa aamuisinkin vaan jäädä kotiin, kun ei koskaan tiedä että mitä sieltä ekasta risteyksestä tulee eteen/kylkeen/päälle.

^^Mä voin aika pitkälti. En ole koskaan ollut pään sekoittelun tarpeessa, enkä usko et sitä tarvin tulevaisuudessakaan. Eikä mun lapsuudessani tai menneisyydessäni ole mitään, mikä alkais kummitteleen. Edes se mun tuurijuoppo enoni, joka oli ylikiltti kännissäkin, hauska mies. Ei pelottanut eikä kummittele. Eli elä yleistä...

NuoriDaavid kirjoitti:Mutta jos siis ajatellaan, että kohtuullinen, sosiaalinen alkoholinkäyttö on yhteiskunnassa OK, niin miksi sitä pitäisi salata.

Taas kerran samaa mieltä kanssasi.

Tuo salailu johtuu nähdäkseni ainakin siitä, että alkoholin käyttö perheessä koetaan oletusarvoisesti kamalana, lasta traumatisoivana asiana. Se siis demonisoidaan. Ei liene keskustelua asiasta, jossa joku ei kerro saman tien alkkarivanhemmista tai muista traumaattisista kohtaloista. En oikein ymmärrä niiden tilausta muutoin kuin kertojan itseterapiana. Kyllä järkevä aikaansaseuraava ihminen tietää alkoholin vaarat, ei niitä tarvitse valistaen painottaa.

En ymmärrä, mitä pahaa on juurikin kohtuullisessa sosiaalisessa alkoholinkäytössä. Ja muutama olut ei ole sama asia kuin känni. Miten te edes yritätte sekoittaa näitä keskenään?

saira kirjoitti:^^^En mä totakaan ymmärrä, ettei muka vois baariin lähteä lapsellinen ihminen. Kyl mä olen menny, ja taatusti menenkin, siellä voi ottaa sit sen muutaman enemmän ku kotona. Näin kun lapsi silloin isällään tai mummolassa, eli en tule silloin edes kotiin yöksi, vaan jään miehelleni. En mä ala potemaan huonoa omatuntoa sen vuoksi, että otan, kun muutenkin juon vähemmän ku keskiverto suomalainen.

Tuohan on kätevää. Siis olla eronnut. Voi sumplia jutut, ettei lapsi tiedä todellista vanhempiensa luonnetta. Ihmettelee sitten aikuisena, mistä ne geenit ovat periytyneet kun vanhemmat olivat niin virheettömiä. Pistää pian omaan piikkiin.

Onhan ero kuitenkin ollut kriisi. Ei sellainen ihan heppoisesti tapahdu, toivottavasti.

^Ja sä voit kommentoida mun elämääni ja lapsuuttani noin miten, aavistamalla miten minulla on mennyt? Kuinka paljon sä tiedät mun historiastani tai erostani? Ja mitä sä tiedät mun lapseni mahdollisista traumoista? Ja kyllä, haluan sun vastaavan näihin kysymyksiin.

Korjaus, vaihdettu sanat oikeampaan

Vesper kirjoitti:

Sipsukka kirjoitti:Tällä hetkellä on helppo tuuletella, mutta ei voi tietää mitä tulevaisuus tuo menneisyydestä ja millainen itse on tulevaisuudessa.

Joo, kyllä kannattaa aamuisinkin vaan jäädä kotiin, kun ei koskaan tiedä että mitä sieltä ekasta risteyksestä tulee eteen/kylkeen/päälle.

Ei sieltä mitään tule, kun on tilanteen tasalla ja tulee sitä kotonakin kattiloita varpaille ja liukastumisia saippuaan.