Lähetetty: 26.10.2011 15:09
Rahanpainamisoptio merkitsee sitä, että jokainen euroja omistava maksaa kreikan laskua rahan arvon laskun muodossa. Vaikka raha tulisi tyhjästä, sen arvo ei tule.
Kitinää elämästä, ihmisistä ja kaikesta muusta tärkeästä
https://beta.kitina.net/
Rahan painaminen siis on yksi mahdollisuus. ECB on vain ollut siihen hyvin haluton. Lisäksi euroalueen inflaatio laukkaa jo 3 prosentissa.NuoriDaavid kirjoitti:Olenko mä ymmärtänyt jotain aivan väärin, kun mun käsittääkseni EKP voi halutessaan painaa lisää rahaa
Periaatteessa kyllä, mutta välttämättä ymmärtääkseni käytännössä ei.So Hard kirjoitti:Rahanpainamisoptio merkitsee sitä, että jokainen euroja omistava maksaa kreikan laskua rahan arvon laskun muodossa. Vaikka raha tulisi tyhjästä, sen arvo ei tule.
Tod. näk. et lukenut klo 15:16 postaustani.Hans Jörgen kirjoitti:^Inflaatio lähtisi lapasesta.
Ensiksikin; en väitä olevani ekonomisti. Totean vain, että tätä on minun käsittääkseni ehdotettu.Hans Jörgen kirjoitti:Miten markkinoiden sitten tulisi reagoida EKP:n taseeseen, joka on "laitettu kuntoon" painamalla lisää rahaa? Tulisiko niiden todeta, että EKP:lla on rahaa vai että ei ole? Ei EKP:n vakavaraisuus kasva sillä, että joku käy lisäämässä lukemaan yhden nollan lisää. En näe millainen ongelmaa tuolla kyettäisiin ratkaisemaan, vaikkei se itsessään ongelma olisikaan.
Eihän raha ole pois kierrosta pelkästään sen takia, että se on jonkin instanssin taseessa. Se raha on jo aiemmin siirretty marrkinoille, kun EKP on ostanut roskalainen paikasta X. EKP omasta pääomasta siirtyy taseessa Y euroa saataviin. Jos laina sitten alaskirjataan, se tuo taseeseen tappion joka ei poistu taseesta sillä, että sinne keksitään setelirahoituksella uusi oman pääoman erä. Lopputulos on se, että markkinoilla on Y euroa enemmän rahaa ja EKP on tehnyt Y euroa luottotappiota.NuoriDaavid kirjoitti:Inflaatio-ongelma käsittääkseni syntyy vasta, jos EKP luo paljon uutta rahaa ostaakseen ongelmaluottoja muilta. Tällöin raha päätyy kiertoon. Pelkkä EKP:n taseessa oleva raha ei käsittääkseni ole ongelma.
Se uusi rahahan siirtyi markkinoille siinä vaiheessa, kun EKP osti sen Kreikan lainaerän esim DB:lta. Siinä vaiheessa, kun lainan arvo leikataan puoleen ja EKP kompensoi luomalla saman määrään uutta rahaa taseeseensa, markkinoille ei siirry uutta rahaa.So Hard kirjoitti:Eihän raha ole pois kierrosta pelkästään sen takia, että se on jonkin instanssin taseessa. Se raha on jo aiemmin siirretty marrkinoille, kun EKP on ostanut roskalainen paikasta X. EKP omasta pääomasta siirtyy taseessa Y euroa saataviin. Jos laina sitten alaskirjataan, se tuo taseeseen tappion joka ei poistu taseesta sillä, että sinne keksitään setelirahoituksella uusi oman pääoman erä. Lopputulos on se, että markkinoilla on Y euroa enemmän rahaa ja EKP on tehnyt Y euroa luottotappiota.NuoriDaavid kirjoitti:Inflaatio-ongelma käsittääkseni syntyy vasta, jos EKP luo paljon uutta rahaa ostaakseen ongelmaluottoja muilta. Tällöin raha päätyy kiertoon. Pelkkä EKP:n taseessa oleva raha ei käsittääkseni ole ongelma.
Inflatorinen vaikutushan syntyy siitä, jos minä lainaan Kreikalle 100 euroa ja sen jälkeen myyn velkakirjani EKP:lle sadalla eurolla. Lopputuloksena Kreikka sai minulta 100 euroa ja minä sain 100 euroa ekp:ltä vastineeksi Kreikalle lainaamastani sadasta eurosta. EKP sai vastineeksi velkakirjan, jonka arvo on 100 euroa.So Hard kirjoitti:Miksi ihmeessä EKP tuottaisi ylipäänsä lisää omaa pääomaa setelirahoituksella jos se ei tarvitsisi sitä likvideettinsä vuoksi (= sillä on muita sitoumuksia joista se ei voi vastata ilman uutta pääomaa)? Ei keskuspankki ole mikään passiivinen rahapino. Tappiot kaventavat EKP:n mahdollisuuksia toimia markkinoilla ja oman pääoman lisääminen dilutoi euron arvoa. Toki EKP voisi ostaa kaikki jäsenvaltioidensa lainat, kirjauttaa ne tappioiksi ja laskea liikkeelle uutta rahaa. Toki sen jälkeen yhdellä dollarilla voisi ostaa aika monta euroa ja euron purilainen muuttuisi monen euron purilaiseksi.
Tässä kohtaa olet kyllä väärässä. Jos Dave Oy:llä olisi oikeus painaa täysin oikean näköisiä euroseteleitä, joita ei voisi millään keinolla erottaa EKP:n painamista euron seteleistä, niin kyllä niillä seteleillä olisi merkitystä.Hans Jörgen kirjoitti:Jos esim. Daven yrityksen oma pääoma uhkaa huveta nollille ja Dave rauhoittelee markkinoita kertomalla lisänneensä kirstuunsa rahaa monopolipelistä, markkinat rankaisevat Daven puljua välittömästi osakkeen kurssin laskulla riippumatta siitä, laittaako Dave jossain vaiheessa miljardin dollarin setelinsä kiertoon vaiko eikö.
Jos velkakirja on likvidi (joku on valmis ostamaan sen nimellisarvostaan) niin eihän tässä olekaan mitään ongelmaa. Jos se ei ole likvidi, ongelma on se, että EKP kuitenkin tarvitsee likvidiä käyttöpääomaa X euroa enemmän normaalin antolaina-, korko- ja valuuttasäätelyihin liittyviin toimintoihinsa. Liikkeellä olevan rahan määrä ei lisäänny ainostaan siinä skenaariossa, että tarve käyttöpääomalle jostain syystä vähenisi tai että Kreikan paskapaperit jostain syystä pysyisivät likvideinä. Toki se, että EKP niitä ostaa kun ne muuten eivät mene kaupaksi ovat osoitus niiden heikosta likvidideetistä. Rahan arvo perustuu sen niukkuuteen ja jos se muuttuu vähemmän niukaksi, reaalihyödykkeiden hinta nousee.NuoriDaavid kirjoitti:Inflatorinen vaikutushan syntyy siitä, jos minä lainaan Kreikalle 100 euroa ja sen jälkeen myyn velkakirjani EKP:lle sadalla eurolla. Lopputuloksena Kreikka sai minulta 100 euroa ja minä sain 100 euroa ekp:ltä vastineeksi Kreikalle lainaamastani sadasta eurosta. EKP sai vastineeksi velkakirjan, jonka arvo on 100 euroa.
Sillä hetkellä, kun EKP ostaa sen 100 euron velkakirjan multa, niin EKP mun käsityksen mukaan pumppaa markkinoille 100 euroa uutta rahaa. EKP:n tarkoitus on imuroida se 100 euroa pois myöhemmin myymälle se velkakirja taas jollekin muulle. EKP saa 100 euroa maksuksi ja sitten poistaa sen 100 euroa taseestaan. Mun käsittääkseni.So Hard kirjoitti:Jos velkakirja on likvidi (joku on valmis ostamaan sen nimellisarvostaan) niin eihän tässä olekaan mitään ongelmaa.NuoriDaavid kirjoitti:Inflatorinen vaikutushan syntyy siitä, jos minä lainaan Kreikalle 100 euroa ja sen jälkeen myyn velkakirjani EKP:lle sadalla eurolla. Lopputuloksena Kreikka sai minulta 100 euroa ja minä sain 100 euroa ekp:ltä vastineeksi Kreikalle lainaamastani sadasta eurosta. EKP sai vastineeksi velkakirjan, jonka arvo on 100 euroa.
Sä koko ajan oletat, että EKP normaalitoiminnoissaan markkinoille syytämän rahan määrää jostain syystä leikattaisiin 50 eurolla siksi että EKP kärsii luottotappiota 50 €. Näin ei mitä todennäköisimmin käy, vaan malli on mormaali kierrossa oleva raha + paskalainoihin tungettu raha, ei (normaalikierrossa oleva raha - paskalainoihin tungettu raha) + paskalainoihin tungettu raha.NuoriDaavid kirjoitti:Mutta jos se 100 euroa on leikattu 50 euroksi, niin EKP ei voi enää myydä sitä kuin 50:llä ja näin markkinoille jäi kiertoon 50 ylimääräistä.
Setelirahoitus voi muuttaa koko valuutan roskapaperiksi, jos luottamus em. valuuttaan menee. Se on melkoinen ongelma kaupankäynnille, jos yhdellä eurolla saa 5 dollaria tai 50 dollaria - ja luonnollisesti melkoinen ongelma niille eurovaltoille, joiden lainat ovat esimerkiksi dollarikantaisia.NuoriDaavid kirjoitti:Ja vielä selvennys: setelipainon pyörittäminen on ongelma inflaation takia. Ongelma ei kuitenkaan mun käsittääkseni ole se, että EKP:n tase ei Kreikan velkojen leikkausta kestäisi (kuten sivustahuutaj sanoi), koska se voidaan hoitaa pyörittämällä setelipainoa lisää.
En ole insinööri, ekonomi enkä juristi.So Hard kirjoitti:Sä koko ajan oletat, että EKP normaalitoiminnoissaan markkinoille syytämän rahan määrää jostain syystä leikattaisiin 50 eurolla siksi että EKP kärsii luottotappiota 50 €. Näin ei mitä todennäköisimmin käy, vaan malli on mormaali kierrossa oleva raha + paskalainoihin tungettu raha, ei (normaalikierrossa oleva raha - paskalainoihin tungettu raha) + paskalainoihin tungettu raha.NuoriDaavid kirjoitti:Mutta jos se 100 euroa on leikattu 50 euroksi, niin EKP ei voi enää myydä sitä kuin 50:llä ja näin markkinoille jäi kiertoon 50 ylimääräistä.
Oletko ehkä sittenkin insinööri?
Ekp ei voi mennä konkkaan vaikka seteleitä ei painettaisikaan. Valtioiden on sopimusten mukaan pääomitettava ekp. Se on sitte selvittämättä, mitä tapahtuu jos jäsenvaltiot eivät kykene maksamaan. Aiemmin tänä vuonnahan ekp:n pääomittamista jouduttiin himmaamaan kun hilloa ei jäseniltä löytynyt.NuoriDaavid kirjoitti:Ja vielä selvennys: setelipainon pyörittäminen on ongelma inflaation takia. Ongelma ei kuitenkaan mun käsittääkseni ole se, että EKP:n tase ei Kreikan velkojen leikkausta kestäisi (kuten sivustahuutaj sanoi), koska se voidaan hoitaa pyörittämällä setelipainoa lisää.
Kreikka saa sata euroa paperia vastaan EKP:lta, on yhdentekevää onko välissä sijoittaja vai ei. Koska em. 100 euroa on pois EKP:n normaalitoiminnoista, niin oletuksella että EKP:n normaalitoiminnoissa on muutoin oltava rahaa määrä X ja EKP:n käyttöpääomaa nostetaan määrään X, niin tuo EKP:n maksama 100 € on tullut lisää kiertävän rahan määrään. Kiertävän rahan määrä olisi lisääntynyt vain 50€ jos kreikka maksaisi tosiasiallisesti 50 € EKP:lle ja pitäisi vain väärydella ja viekkaudella hankkimansa 50 € ja EKP voisi normalisoida käyttöpääomansa. Vaihtoehtoisesti EKP voi tietysti myydä jäljellä olevat 50 € markkinoille tai supistaa käyttöpääomaansa.NuoriDaavid kirjoitti:Eli lopputulos oli, että 50 euroa uutta rahaa päätyi markkinoille ja kiihdytti inflaatiota. Mistä kohdasta tässä olet eri mieltä?
Ei kait tässä vaiheessa rahaa ole vielä tullut kiertoon lisää? Jos ekp tarvii kreikalle lainaamansa 100:n euron jälkeen saman määrän käteistä rahaa normaalitoimintoihin kuin ennenkin, se tod. näk. myy hallussaan olevia arvopapeita markkinoille 100:lla eurolla, eli imuroi saman 100 euroa pois muilta, jonka lainasi Kreikalle. Tai sitten jäsenvaltiot pääomittavat ekp:tä 100:lla. Eli ulkona olevan rahan määrä pysyi vielä tässä ennallaan. Eikö niin?So Hard kirjoitti:Kreikka saa sata euroa paperia vastaan EKP:lta, on yhdentekevää onko välissä sijoittaja vai ei. Koska em. 100 euroa on pois EKP:n normaalitoiminnoista, niin oletuksella että EKP:n normaalitoiminnoissa on muutoin oltava rahaa määrä X ja EKP:n käyttöpääomaa nostetaan määrään X, niin tuo EKP:n maksama 100 € on tullut lisää kiertävän rahan määrään.NuoriDaavid kirjoitti:Eli lopputulos oli, että 50 euroa uutta rahaa päätyi markkinoille ja kiihdytti inflaatiota. Mistä kohdasta tässä olet eri mieltä?