Lähetetty: 10.11.2005 11:51
Nyt kysyt niin monimutkaista asiaa että vastaamaan alkaminenkin jo hengästyttää. Mitenkä tämän nyt oikein selkeästi esittäisi.Mylwin kirjoitti: Miksi ihmeessä ihmisillä on niin tolkuton tarve nostaa itseään omien elämänarvojensa ja/tai harrastustensa nojalla toisten yläpuolelle?
1) On ihmisiä, joiden itsetunto on kovasti riippuvainen sosiaalisesta statuksesta ja tällainen itsekorostus saa heidät itsensä tuntemaan itsensä muita paremmaksi ja siten vahvistaa heidän itsetuntoaan. Tähän suhtautumiseen liittyy usein voimakkaasti myös halveksunta näitä "huonompia" kohtaan, joita he siis pitävät mielivaltaisesti (tai sosiaalisien normien mukaan) valittujen kriteerien perusteella kaiken kaikkiaan ihmisarvoltaan itseään huonompina.
2) Näin ei kuitenkaan asia ole aina, kun jollekulle syntyy mielikuva toisen elvistelystä. Tällöin asiaa puhuvat ihmiset, joiden itsetunto ei ole riippuvainen mistään oman pään sisäisestä ihmisten keskinäisestä ihmisarvohierarkiasta ja omasta sijoituksestaan siinä. He nostavat esille asioita omalta puoleltaan ilman tällaisia mollaamis- alentamis- itsekorostustavoitteita, mutta tulevat helposti tulkituiksi edellämainituiksi, koska puhuvat samoista asioista ja uskaltavat olla tyytyväisiä ääneen itseensä ja valintoihinsa (ja uskaltavat suositella muillekin ilman pelkoa oman ihmisarvonsa alenemisesta muiden silmissä).
3) Ja tämä itsekorostusasia on myös riippuvainen havainnoijasta. Asian havaitsija todellakin saattaa erehtyä luulemaan, että kaikki näistä "tabuasioista" puhuvat haluavat korostaa omaa paremmuuttaan, eivätkä tahdo uskoa, ettei asia olisi niin kuin he uskovat.
4) Ja sitten on näitä, jotka pystyvät ymmärtämään ihmisen ilon omasta menestyksestään (tai puheet muille itsetuntemuksesta) olevan mahdollista olla aitoa ja vailla itsekorostusta.
2-ja 4-kohdissa mainitunlaiset yleensä ovat päässeet jollain lailla jyvälle itsetuntemuksen ja muidentuntemuksen koukeroista ja 1- ja 3- kohdan ihmiset eivät kovin helpolla edes myönnä muunlaisia ihmisiä olevankaan, koska se pohjimmillaan alitajuisesti uhkaa koko heidän ihmiskäsityksensä olemassaoloa ja sellaisenaan pysymistä.
Suurin osa ihmisistä kuuluu elämänsä aikana 1-ja2-kohdan tapauksiin, mutta jotkut hoksaavat tämän eron itsetunnon pohjarakenteiden kannattavuudessa ja muuttuvat jossain määrin 2-4-kohtien tapauksiksi.
Ja aivan rehellisesti mielestäni asia näin on, joten en oikein iloisena katso, jos minun ajatellaan valehtelevan, koska tällaisten asioiden esittäminen valtaosan mielestä täytyy olla pelkästään itsekorostusta ja oman ylemmyyden osoittamista ja siksi siis valhetta kaikki tyynni.
Ja taas mietin, että miksi ihmeessä valitsin näin epäkiitollisen ja epämotivoivan asian puhua. Jaksanko oikeasti taas ne vastalauseet ja epäilyt siitä, että elvistelen. En viitsisi, mutta menköön prkl.
( o ) <<- Joe Coolilla on DDaisarit olalla -hymiö
