Lasten ihmissuhteet ja muita havaintoja

[prosessi]

ottaen huomioon oman taipumuksesi hurmoksellisuuteen

Montako kertaa olet tavannut minut?

Ei minun tarvitse. Tohtori Terapian pelaaminen sujuu paljon paremmin nettituttujen kuin livetuttujen kanssa, koska nettitutuistaan ihmiset tietävät yleensä paljon enemmän kuin livetutuistaan.

[RP]

Kirkossa kävin (jos ei häitä, kasteita, hautajaisia lasketa mukaan) pakolliset rippikoulukäynnit ja todettakoon, että taisi olla ensimmäinen kerta kun joku sai jumalanpalvelukseen porttikiellon, ainakin seuraavaan. Mutta se on toinen juttu se.

Nykyään se on tietysti täysin eri, ET-tunneilla on tunkua. Mutta jos EW ottaa The Tuskan aiheeksi niin vastavetona voi heittää että on se toiminut joskus toisinkin päin. Silloin vuonna papu kun niitä ET-tunneilla kävijöitä oli minimaalinen määrä koko koulusta, yhden käden sormilla laskettuna. Kyllä mä voin ymmärtää miksi jotain voisi tämäkin masentaa, puhutaan sentään lapsista. Silloin.

Joten sinänsä herran pelot sun muut nyt on miten on, no iso deal.

Silloin kun naimaisiin astuttiin siviilivihkimisenä (kuuluin silloin vielä kirkkoon että silti niinku nou kirkkohäitä) niin kyllä se kristillinen kaava oli miljoonasti kauniimpi kuin tämä siviili lapsentekokone-tuottavuus kaava.

[prosessi]

Minä miellän todellisuudesta irtautumista vaarallisena, ja sitä elämyksellisesti voimakas usko tuppaa väkisinkin olemaan.

Entä elämän muut voimakkaat elämykset?

Joo, itse asiassa kaikki tunteet ovat vaarallisia. Objektiivisesti ja siten yhteisenä koettu maailma olisi paljon näppärämpi kuin muutama miljardi subjektiivista maailmaa!

[RP]

Tunteenpalo, missä? Jos ei oteta mukaan EW:n The Tuskaa ja ND:n kuukautisia.

Ps. Mielestäni "aitoa uskoa" on aika vaikea määritellä. Mutta se on vaan mun mielipide. Jokainen uskoo tai on uskomatta omalla tavallaan.

[NuoriD]

Mä en käsitä, miten joku ei-uskova voi kuulua kirkkoon. Kristinusko on kuitenkin ihan oikea uskonto, on näkymättömiä mielikuvituskavereita, jotka pystyvät ihmetekoihin, ihmisiä herätetään kuolleista, valtameriä jaetaan, neitseestä synnytään, taivaaseen päästään, helvettiin joudutaan..Miten kukaan voi tavan vuoksi kuulua tuollaiseen posseen?

[Zeb]

Joo kyllä mullakin tuli vähän sellainen käsitys että oot ollu melko vaativa jälkeläinen tässä kohtaa. Katsos kun itse sitä ajattelee että asiat olisivat sujuneet hyvin silloin jos perhe on kyennyt tarjoamaan riittävästi turvaa, rakkautta ja kannustusta, tai että ei ainakaan ole vedetty turpaan, nitistetty henkisesti ja ryypätty kaikkia lomia putkeensa.

Tällaisten juttujen lukeminen on kyllä aina ikävää, mutta pistää tosiaan aika hyvin perspektiiviin sen, minkälaisista asioista voi olla ihan oikeasti syytä tuntea katkeruutta ja vihaa vanhempaa/vanhempia kohtaan, ja minkälaisista asioista sellaisien tunteiden tunteminen kuulostaa ainoastaan pienen lapsen narsistisenomaiselta tyhjästäkiukuttelulta. Vittu.

Pakko korjata tähän hieman etteivät omat asiani nyt ihan noin huonosti olleet, ainakaan suurimmalta osin. Anteeksi siis epäselvä kannanotto.

[nastamuumio]

Mä en käsitä, miten joku ei-uskova voi kuulua kirkkoon. Kristinusko on kuitenkin ihan oikea uskonto, on näkymättömiä mielikuvituskavereita, jotka pystyvät ihmetekoihin, ihmisiä herätetään kuolleista, valtameriä jaetaan, neitseestä synnytään, taivaaseen päästään, helvettiin joudutaan..Miten kukaan voi tavan vuoksi kuulua tuollaiseen posseen?

Kai silleen, että noi käsittää vertauskuvallisuudeksi ja keskittyy siihen lähimäisen rakastamisen sanomaan.

Ainiin siitä yhteisöllisyydestä. Mä olin ainoa luokalta, joka kävi siis ortodoksisen uskonnon tunneilla, eikä mua häirinnyt yhtään, että olin niiden aikaan erossa muusta luokasta. No yläasteiässä aloin tajuta, että mun uskontotunnit oli vahvasti idiotiikkaa verrattuna enemmistöön, mutta aiemmin oli enemmänkin vaan kiva olla sopivasti erilainen. Ei mun koulussa tehty kenenkään uskonnon tai elämänkatsomustiedon tunneista mitään numeroa. Ja missään kiusaamattomuusparatiisissa en todellakaan koulua käynyt, mutta kiusaamiseen oli aina ikään kuin "paremmat" syyt.

[Manaaja]

Voin kuvitella sen olleen kurjaa. Mutta kurjaa on sekin, että on näennäisesti yhteisön keskellä, ja kuitenkin kokee olevansa täysin ulkopuolinen. Ei siksi, että muut eivät hyväksyisi itseä, vaan siksi ettei voi ymmärtää yhteisön vastenmielisiltä tuntuvia tapoja, eikä pysty perustelemaan itselleen niihin osallistumista. Mm. parisuhde, jossa tuntee olevansa yksin siitä huolimatta että on toisen kanssa, on ainakin itselleni pahempi vaihtoehto kuin aidosti yksin oleminen. Samoin vääränlaiset, vieraannuttavat yhteisöllisyysriitit voivat korostaa yksinäisyyden tunnetta, vaikka yhteisö olisi kuinka suuri, osallistava ja aktiivinen.

Ihanko sä naama vakavissaan selität, että 5-vuotiaan lapsen tunne-elämä ja sosiaalinen kehitys on verrattavissa parisuhdeikäisten sosiaaliseen itsenäisyyteen ja riippumattomuuteen muista ikätovereista/yhteisöllisyydestä?

Tää oli niinkuin oikeasti ehkä paskin vakavasti kirjoitettu analogia mitä olen koskaan nähnyt. Ja mä olen nähnyt paskoja analogioita aika paljon. Ei pikkukersa mieti sitä onko uskonnollisissa tavoissa järkeä. Se miettii sitä miksi muut tekevät jotain yhdessä mitä se ei itse tee. Eikä se pysty perustelemaan itselleen sitä miksi se ei voi tehdä sitä samaa mitä kaveritkin, vanhempien valinnasta johtuen, jota ei usein pystytä selittämään lapselle mitenkään järkevästi ottaen huomioon lapsen intressit yhteisöllisyyttä kohtaan.

[RP]

^No siis mä puhun omasta nuoruudestani, silloin kirkkoon kuulumattomuus oli aika harvinaista. Ei tänä aikana enää varmastikaan koeta vastaavia tunteita, ihmettelen jos koettaisiin. Nykyaikana on enemmänkin pop olla kuulumatta. Ja EW:kin puhuu omasta lapsuudestaan joka oli vuonna papu ennen nakkisotaa. Joten mun mielestä siihen voi vastata vähän niinku sen ajan hengen mukaisesti.

[EveryWoman]

^Mjoo, mutsillakin oli ollut yhtenä perusteluna se, että voi sitten osallistua seurakunnan kerhoihin jne. Kun muuta ohjelmaa ei silloin tainnut lapsille oikein ollakaan.

Mut tällä perusteella en kyllä enää nykyään omia (mahdollisesti) tulevia lapsiani ala kristityiksi kastamaan.

[Riemumieli]

lakkaavat kastamasta niitä mukuloitaan kirkkoon jonain oletusarvona. Ei se ole mikään syy kastaa lasta kirkkoon, että sitä ei kiusattaisi. Itseasiassa se on todella, todella urpo syy. Enemmän sitä luultavasti kiusattaisiin jostain ääliömäisestä erikoisuudentavoittelunimestä.

Tekeekö joku ihan vakavasti noin? Itselleni pojan kastaminen oli ihan selviö, mikään muu ei olisi tullut kyseeseen. Ja minä jos kuka olen tapakristitty, en käy kirkossa, en juuri rukoile, kiroilen sitäkin enemmän mutta tiedostan kuitenkin kristinuskon arvon länsimaiselle sivistykselle. Ja usko jälleennäkemiseen on myös lohduttanut surun hetkellä, oli se sitten miten järjen vastaista tahansa.

[EveryWoman]

Manala, analogiassa rinnastetaan asioiden välisiä suhteita keskenään, ei asioita sinänsä. Esim. sormen suhde käteen on samantapainen kuin varpaan suhde jalkaan, vaikka jalka onkin aivan eri asia kuin käsi.

Näiden ymmärtämistä testataan vakiona mm. jenkkien SAT-testissä, ja mä oon aika varma että saisit noista tehtävistä täydet pisteet, joten koska ongelma ei ole ymmärryskykysi puutteissa, suosittelen lopettamaan tuon turhan whinetyksen.

Mitä tulee tuohon "ei pikkukersa mieti" jne. -arvioosi, se ei koske kaikkia. Moni miettii enemmän kuin mitä vanhemmat ilmeisesti odottavat.

[EveryWoman]

Joo, itse asiassa kaikki tunteet ovat vaarallisia.

Niin arvelinkin. Mutta miten voit arvioida jonkun hurmoksellisuuden astetta, jos et millään tavoin hyödynnä arvioinnissa omia tunneaistimiasi? Kuvittelisin, ettei hurmoksellisuutta voi määritellä ilman, että määritelmä sisältää tunnepohjaisen elementin. Vai voiko?

Pelkkää tunteellisuutta tai tunneherkkyyttä (joka minusta epäilemättä tulee ilmi myös netissä) en itse hyväksy hurmoksellisuudeksi. Hurmoksellisuudessa, siten kuin minä sen ymmärrän, henkilö joutuu tunteen vietäväksi siten, että ei enää kykene kyseenalaistamaan prosessia eikä vaikuttamaan sen etenemiseen.

[Manaaja]

Manala, analogiassa rinnastetaan asioiden välisiä suhteita keskenään, ei asioita sinänsä. Esim. sormen suhde käteen on samantapainen kuin varpaan suhde jalkaan, vaikka jalka onkin aivan eri asia kuin käsi.

Näiden ymmärtämistä testataan vakiona mm. jenkkien SAT-testissä, ja mä oon aika varma että saisit noista tehtävistä täydet pisteet, joten koska ongelma ei ole ymmärryskykysi puutteissa, suosittelen lopettamaan tuon turhan whinetyksen.

Vänkyti vänkyti.

Analogia (kielifilosofia)
Wikipedia

Analogia, eli yhdenmukaisuus, on termi tavalle selittää asioiden yhdenmukaisuutta, verrattavuutta tai vastaavuutta. Monimutkaisia asioita voidaan selittää rinnastamalla niitä yksinkertaisimpiin tai selitettävälle tutumpiin ilmiöihin. Tällöin voidaan sekä sitä, mihin rinnastetaan, että itse rinnastamista sanoa analogiaksi.

Reputtikohan Wikipedia nyt SAT-testisi? Ainakaan se ei tainnut ymmärtää tuota turhauttavan huonoa sarkasmiasi.

Mitä tulee tuohon "ei pikkukersa mieti" jne. -arvioosi, se ei koske kaikkia. Moni miettii enemmän kuin mitä vanhemmat ilmeisesti odottavat.

Nojoo, ei ehkä sitten se koko kylän hulluin kakara. Sanoisin kuitenkin että 99,99%:lle kakaroista on tärkeämpää kuulua jengiin ja tuntea yhteisöllisyyttä tekemisien ja harrastamisien puolesta kuin miettiä että onks tää jeesuksen aasitarina nyt ihan perseestä oleva läppä ku voisin olla sen viiskymppisen ikisinkun elämänkatsomustietohihhulitädin kanssa juttelemassa kaksisteen itsetuntemuksestakin.

[EveryWoman]

Analogia (kielifilosofia)
Wikipedia

Analogia, eli yhdenmukaisuus, on termi tavalle selittää asioiden yhdenmukaisuutta, verrattavuutta tai vastaavuutta. Monimutkaisia asioita voidaan selittää rinnastamalla niitä yksinkertaisimpiin tai selitettävälle tutumpiin ilmiöihin. Tällöin voidaan sekä sitä, mihin rinnastetaan, että itse rinnastamista sanoa analogiaksi.

Reputtikohan Wikipedia nyt SAT-testisi? Ainakaan se ei tainnut ymmärtää tuota turhauttavan huonoa sarkasmiasi.

Ihan ymmärrettävästi ja yleistajuisestihan tuo on selitetty. Wikipedialle tyypillisesti tarkennettavaa on, mutta ei mitenkään häiritsevässä määrin. Verrattavuus ja vastaavuus syntyvät tarkemmin ottaen aiemmin kuvaamallani tavalla - muussa tapauksessa aletaan jo puhua yhdenmukaisuudesta tai samankaltaisuudesta. Samankaltaisten asioiden suhteen analogioita puolestaan ei enää tarvita, koska niiden vastaavuus on havaittavaa sellaisenaankin.

On kyllä vaikea ymmärtää, miksi joku haluaa ennemmin keskittyä turhaan ja keskustelua sekoittavaan hiustenhalkomiseen kuin keskustella siten, että itse asiassa päästäisiin eteenpäin. Silloin kun itseäni syytetään hiustenhalkomisesta, kysyn yleensä asiaa jota tosiaan en ymmärrä ja jonka ymmärtämistä pidän keskustelun etenemisen kannalta tärkeänä. Mutta on hieman vaikea nähdä, miten tämä voisi päteä tähän tapaukseen, joten oletan vänkyröinnille olevan jokin muu syy. Saat selventää asiaa jos haluat.

Sanoisin kuitenkin että 99,99%:lle kakaroista on tärkeämpää kuulua jengiin ja tuntea yhteisöllisyyttä tekemisien ja harrastamisien puolesta kuin miettiä että onks tää jeesuksen aasitarina nyt ihan perseestä oleva läppä ku voisin olla sen viiskymppisen ikisinkun elämänkatsomustietohihhulitädin kanssa juttelemassa kaksisteen itsetuntemuksestakin.

Saitko kenties tuonkin prosenttiluvun Wikipediasta?

*krooh*

[Manaaja]

On kyllä vaikea ymmärtää, miksi joku haluaa ennemmin keskittyä turhaan ja keskustelua sekoittavaan hiustenhalkomiseen kuin keskustella siten, että itse asiassa päästäisiin eteenpäin.

Vittu. Aivan käsittämätöntä.

Tarvitsihan tossa kohtaa joo mennä jopa kaksi viestiäsi taaksepäin huomatakseen melko tarkalleen sen selvästi erottuvan kohdan, missä joku halusi alkaa hiuksia halkomalla selvittämään miten analogian käsitettä ollaan nyt käytetty muka niin kamalan väärin vain ohjatakseen keskustelun itse aiheesta pois: siitä että asiassa käyttämäsi analogia oli aivan käsittämättömän huono.

Ei. En määrittele tähän nyt huonoa enää sen kummemmin kuin mitä jo määrittelin.

[Bhven]

tiedostan kuitenkin kristinuskon arvon länsimaiselle sivistykselle.

Oikeasti: Tieteen ja sivistyksen vastaista paskaa, joka on hidastanut kulttuurievoluutiota sadoilla vuosilla.

Ja usko jälleennäkemiseen on myös lohduttanut surun hetkellä, oli se sitten miten järjen vastaista tahansa.

Haha. Heikkopeikko.

[prosessi]

Hurmoksellisuudessa, siten kuin minä sen ymmärrän, henkilö joutuu tunteen vietäväksi siten, että ei enää kykene kyseenalaistamaan prosessia eikä vaikuttamaan sen etenemiseen.

Kuten, että suhtautuu kraanaveteen niin vakavasti, ettei 30 vuodessa pysty antamaan vanhemmilleen anteeksi sitä, että uskonnollisen yhteisön edustaja on sutinut sitä päähän vauvana?

[NuoriD]

Mä en käsitä, miten joku ei-uskova voi kuulua kirkkoon. Kristinusko on kuitenkin ihan oikea uskonto, on näkymättömiä mielikuvituskavereita, jotka pystyvät ihmetekoihin, ihmisiä herätetään kuolleista, valtameriä jaetaan, neitseestä synnytään, taivaaseen päästään, helvettiin joudutaan..Miten kukaan voi tavan vuoksi kuulua tuollaiseen posseen?

Kai silleen, että noi käsittää vertauskuvallisuudeksi ja keskittyy siihen lähimäisen rakastamisen sanomaan.

No joo, mutta voisihan sitä vaikka liittyä demareiden, jos haluaa rakkautta erityisesti kannattaa.

[prosessi]

tiedostan kuitenkin kristinuskon arvon länsimaiselle sivistykselle.

Oikeasti: Tieteen ja sivistyksen vastaista paskaa, joka on hidastanut kulttuurievoluutiota sadoilla vuosilla.

Tai sitten ei. Lukutaidon leviäminen taitaa kuitenkin olla juuri urpiaisen ja minun paheksuman lähetyskäskyn tulosta, pitihän rahvaskin saada lukemaan Raamattua. Mikään muu yksittäinen asia ei ole samalla tavalla vaikuttanut tieteen ja sivistyksen kehitykseen ja nopeuttanut kulttuurievoluutiota käsittämättömän paljon. Siinä vaiheessa kun tehtiin ensimmäinen päätös kääntää Raamattua useille eri kielille, jotta rahvas olisi saanut aidon mahdollisuuden lukea sitä, ratkaistiin länsimaiden tulevaisuus. Se, ettei tieteen ja sivistyksen ratkaiseva kehitys ollut tuon toiminnan tarkoituksena, ja että kirkko parhaansa mukaan yritti pysäyttää alulle panemansa kehityksen, ei muuta sitä tosiasiaa, että juuri kristinusko oli se käänteentekevä uskonto. Ilman kattavaa lukutaitoa nykymaailmaa ei olisi.

[urpiainen]

Mä en käsitä, miten joku ei-uskova voi kuulua kirkkoon. Kristinusko on kuitenkin ihan oikea uskonto, on näkymättömiä mielikuvituskavereita, jotka pystyvät ihmetekoihin, ihmisiä herätetään kuolleista, valtameriä jaetaan, neitseestä synnytään, taivaaseen päästään, helvettiin joudutaan..Miten kukaan voi tavan vuoksi kuulua tuollaiseen posseen?

Kai silleen, että noi käsittää vertauskuvallisuudeksi ja keskittyy siihen lähimäisen rakastamisen sanomaan.

Taas musta tuntuu, että Dave latistaa suomalaisten luterilaisten uskonnollisuuden amerikkalaiseen fundamentalismiin. Kehnoa. En usko, että juuri kukaan riviuskovainen uskoo esimerkiksi noihin Daven mainitsemiin asioihin kirjaimellisesti, eli että ne olisivat jotenkin samalla viivalla vaikkapa luonnontieteellisten tosiasiaväitteiden kanssa. Ei kai esimerkiksi evoluutioteoria tai maapallon ikä ole mikään ongelma kuin herätysliikkeissä. Uskonnollisessa kielessä kirkkoon kuuluvien valtaosalle ei ole kyse kehittymättömästä luonnontieteellisestä teoretisoinnista, vaan tietynlaisiin kielellisiin käytäntöihin osallistumisesta. Yhteisöllisyydestä ja pyhän kokemisen jakamisesta. Uskonollinen kieli antaa mahdollisuuden ilmaista tiettyjä epärealistisiakin tunteita: uskoisin, että kun vanhemmat rukoilevat vaikkapa sairaan lapsen tervehtymisen puolesta, vain herätysliikkeiden äärifundamentalistit ajattelevat manipuloivansa persoonallista henkiolentoa rikkomaan luonnonlakeja, muut saavat uskonnollisesta kielestä mahdollisuuden hätänsä ja toiveidensa käsittelyyn ja ilmaisuun. Vastaavasti hää-, kaste- ja hautajaisrituaalit uskonnollisine kielineen antavat mahdollisuuden näiden merkkitapahtumien erityisluonteen, ei-arkipäiväisyyden, korostamiseen tai jopa pyhyyden ilmaisemiseen. Tuskin kukaan ottaa noita rituaalitekstejä kirjaimellisesti.

Ilmeinen disclaimer: itse en tunne mitään vetoa uskonnollista kieltä kohtaan ja pidän arkipäiväisyydestä. Mutta uskontoa kritisoidessa kannattaa mielestäni kuitenkin koettaa ymmärtää mistä uskonnollisuudessa on kysymys eikä huiskia olkiukkoja.

[annepa]

Hurmoksellisuudessa, siten kuin minä sen ymmärrän, henkilö joutuu tunteen vietäväksi siten, että ei enää kykene kyseenalaistamaan prosessia eikä vaikuttamaan sen etenemiseen.

Kuten, että suhtautuu kraanaveteen niin vakavasti, ettei 30 vuodessa pysty antamaan vanhemmilleen anteeksi sitä, että uskonnollisen yhteisön edustaja on sutinut sitä päähän vauvana?

Kyse ei ole kraanaveden sutimisesta päähän. Sillä rituaalilla (joita sinä rakastat) liitetään ihminen yhteisöön kysymättä ihmiseltä itseltään haluaako hän liittyä siihen yhteisöön. Miltä sinusta tuntuisi jos esim miehesi tulisi joku päivä riemuiten kotiin ja ilmoittaisi että "Me liityttiin just molemmat demareihin/Keskustaan/kokoomukseen/Helvetin enkeleihin/ Bahá'íhin/mihin hyvänsä mistä et itse niin välitä", ihan kysymättä sulta? Ymmärrän täysin EW:n närkästyksen pakkoliitännästä. Minutkin on pakkoliitetty mutta en saanut siitä traumoja.
Jos kyse sulle on vaan kraanaveden sutimisesta niin sen ois voinut suorittaa nimiäisissäkin.

[urpiainen]

tiedostan kuitenkin kristinuskon arvon länsimaiselle sivistykselle.

Oikeasti: Tieteen ja sivistyksen vastaista paskaa, joka on hidastanut kulttuurievoluutiota sadoilla vuosilla.

Tai sitten ei. Lukutaidon leviäminen taitaa kuitenkin olla juuri urpiaisen ja minun paheksuman lähetyskäskyn tulosta, pitihän rahvaskin saada lukemaan Raamattua. Mikään muu yksittäinen asia ei ole samalla tavalla vaikuttanut tieteen ja sivistyksen kehitykseen ja nopeuttanut kulttuurievoluutiota käsittämättömän paljon.

Tjaa. Objektiivista vastausta on vaikea antaa (miten näitä asioita mitataan?), mutta on kyllä ihan perusteltua sanoa, että länsimaisen sivistyksen pohja on ennen muuta kreikkalaisessa filosofiassa, jonka liitto kristinuskon kanssa antoi sille mahdollisuuden levitä Eurooppaan. Samalla kuitenkin on selvää, että uskonto on ollut tässä myös jarruvoima: suuret harppaukset tieteen ja sivistyksen kehityksessä ovat olleet aika sekulaareja tai peräti anti-uskonnollisia virtauksia, ajatellaan vaikka eurooppalaista valistusaikaa jne. Lukutaito on juuri Suomen kontekstissa myös sikäli hankala esimerkki, että yhtä hyvin kuin uskontoa voitaneen siinä primus motorina pitää poliittista fennomaniaa (joka toki liittoutui kirkon kanssa). Mutta kuten sanoin, aika abstrakti ja turha kina tämä.

[Ylermi Ylihankala]

Ihan yleisenä kysymyksenä kaikille, miten näette kristillisyyden, siten kuin se nykypäivänä evlut-mielessä näyttäytyy, vahingollisena kenelle tahansa suomalaiselle ihmiselle? Tarkoitan tässä modernia käsitystä, jossa homous ei ole sairaus yms. Mitä piirteitä kristinuskossa eniten kavahdatte?

[annepa]

Ihan yleisenä kysymyksenä kaikille, miten näette kristillisyyden, siten kuin se nykypäivänä evlut-mielessä näyttäytyy, vahingollisena kenelle tahansa suomalaiselle ihmiselle? Tarkoitan tässä modernia käsitystä, jossa homous ei ole sairaus yms. Mitä piirteitä kristinuskossa eniten kavahdatte?

En kavahda, enemmän olen kade niille jotka oikeasti uskovat. Voisinpa josks itse ajatella että Jumala kantaa aina ja sitten pääsee taivaaseen. En usko, harmittaa.
Eniten pakkouskonnossa harmittaa käytännön kannalta se, että niiden jotka eivät halua tähän uskontoon kuulua ja sitä tukea, on kuitenkin pakko tehdä niin. Eli aika pieni harmi, mutta olen periaatteen ihminen.