Kitinä

exsu kirjoitti:Kolmas käynti lapsettomuuspolilla...

Koettakaa nyt jaksaa vaan. Eikös noissa aika hyvät onnistumisprossat kuitenkin ole? Mitenkään hoitojen raskautta aliarvioimatta, maksaa vaivan jos onnistutte. Harmi vaan ettei lopputulosta voi tietää etukäteen. Tsemppiä.

Se mua tuossa stressaakin, kun ne haluaa heti lähteä noihin isompiin toimenpiteisiin. Jotain on pahasti vialla. Noilla palstoilla on ihmisiä, jotka on hoidoissa 7 vuotta. Meillä tää jää siihen vuoteen, kun toukokuussa aloitettiin, eikä julkisella tehdä kuin enintään kolme keinohedelmöitysyritystä.

exsu kirjoitti:Se mua tuossa stressaakin, kun ne haluaa heti lähteä noihin isompiin toimenpiteisiin. Jotain on pahasti vialla. Noilla palstoilla on ihmisiä, jotka on hoidoissa 7 vuotta. Meillä tää jää siihen vuoteen, kun toukokuussa aloitettiin, eikä julkisella tehdä kuin enintään kolme keinohedelmöitysyritystä.

Kysyittekö suoraan ja saitteko perusteet? En nyt ihan tiedä teidän ikää, mutta ajattelisin, ettei päälle kolmekymppisellä kannattanekaan kauheen monta vuotta säätää jos meinaa jotain saada aikaan. Öö, isommat toimenpiteet? En ymmärrä kyllä näistä lapsettomuushoidoista paljoakaan, mutta jos nyt vaan on niin, että teihin halutaan panostaa?

Mä en ole lääkäri, mä en osaa ajatella tätä todennäköisyysprosentteina tai tilastoina. Mä vedän aika puhtaasti tunteella, ja se tunne on tällä hetkellä pakokauhu. Mulle selitettiin jotain perusteita, miehen mielestä ne ei pidä paikkaansa, mulla ei ole mitään eväitä arvioida, kumpi on enemmän oikeassa. Lapsettomuus ei ala siitä ekasta polikäynnistä, siitä alkaa vasta sen hoito.

Hallusinaatiot vaivaavat mitä ilmeisimmin. Vaikea ainakin uskoa, että kokemani tapaaminen todella tapahtui eikä ole hallusinaatio. Olemme mieheni kanssa perustaneet yrityksen, jossa jatkan suht. vastaavissa hommissa kuin isin yrityksessä. (Syy: Isi ilmoitti, että palattuani äitiyslomalta palkanmaksu loppuu ja muuttuu kokonaan projektimyyntiprovisioksi. Sen verran isoista projekteista on kyse, että olisi ilmeisesti pitänyt tehdä kuukausia töitä ilman palkkaa, kun käynnissä olevissa projekteissa ei toistuvan äitiyslomailuni takia oikein ollut minulle mitään sopivaa tehtävää. Niinpä pakotin isin antamaan potkut ja oma yritys pystyyn, kun kerran riskikin on kokonaan niskoillani.) Mutta minulla siis oli ensimmäinen uuden yrityksen myyntitapaaminen, joka meni näin:
*Prosessi esittelee projektiehdotuksen A.*
- Ei me tota projektia osteta, asiakas kertoo. - Sen sijaan me ostetaan sulta projekti X, jonka hinta on max. Y, syystä Z. Määrittele sen sisältö sellaiseksi, että voitte tehdä sen hinnalla Y.
- OK!

Niin?

Asiakas oli päättänyt ostaa leipäkauppiaalta päärynän. Keskikohtalaisen absurdia.

Olet väärässä ketjussa.

Vain jos kyseessä ei ollut hallusinaatio.

Manaaja kirjoitti:

exsu kirjoitti:Ja se tarkottaisi samalla seuraavaa pitkää prosessia tämän perään. Epäilen vahvasti omien voimavarojen riittävyyttä.

En millään muotoa tarkoita tätä pahalla, mutta jos adoptioprosessi tuntuu olevan niillä rajoilla mihin omien voimavarojen riittävyyttä epäillään, oletko ihan varma että ne voimavarat riittää itse lapseen?

Eipä noita asioita voi verrata. Lapsettomuus- ja adoptioasioissa se stressi ja kuluttavuus tulee pohjimmiltaan niin eri asioista kuin lapsen kanssa. Jos ei pää kestä puolison etsimistä sinkkuna, niin kestääkö se parisuhteessa? Jos työnhaku ottaa koville, niin miten sitä jaksaa töissä?

Exsulle edelleen voimia prosessin keskellä. Toivoisin, että voisin auttaa jotenkin mutta sanat ovat riittämättömiä. Se mainittu elämäntapalapsettomuus oli minunkin mielestäni pelottavaa ja todella toivoin, etten siihen sortuisi ja joutuisi. Se kuluttaa itseä ja parisuhdetta todella rankasti, maailmassa ei ole mitään muuta kuin se oma napa ja siihen liittyvät toimenpiteet. Vaikka lopulta ei seksiä enää yhdistäkään lapsen hankintaan, tulee siitäkin helposti ajastettu velvollisuus. Parastahan olisi, jos pystyisi näkemään koko hoitoprosessin sellaisena määrämittaisena "suorituksena", joka on vaan käytävä läpi ja lopputulos on mitä on. Mutku se ei vaan ole niin yksinkertaista.

Edelleen, toivon teille todellakin onnea tässä asiassa

Kiitos Lolita ja muut

Nyt ollaan siinä koeputkihedelmöitysjonossa. Suunnittelukäynti tammikuussa, ja eka siirto siinä alkuvuodesta kans. Sperman laatu oli romahtanut niin alas, ettei sitä voi enää hyödyntää muihin hoitomuotoihin. Mies "pääsee" nyt seuraavaksi syyniin, mä saan vapaata kaikista lääkkeistä, ultrista ja tutkimuksista loppuvuoden. Tai no, on mulla parin viikon päästä testipäivä, kun heitti ne sen viimeisemmän lähes-tyhjän näytteen sisään kaikesta huolimatta, mutta ei ole odotukset ihan hullun korkealla.

Nyt on yllättäen taas vähän rauhallisempi fiilis. Kummallisesti toimii pää. Ehkä siksi, että koeputken onnistumisprosentit on monenkertaiset tuohon inssiin nähden? Ne lääkkeet vähän jännittää, mutta onneksi se ei kestä ikuisesti.

exsu kirjoitti:Tai no, on mulla parin viikon päästä testipäivä, kun heitti ne sen viimeisemmän lähes-tyhjän näytteen sisään kaikesta huolimatta, mutta ei ole odotukset ihan hullun korkealla.

Toivotaan, että tämä menee nyt niin kuin parilla ystävättärellä on mennyt, eli että vika inssi tärppää. Jostuiskohan siitä, että kun odotukset ei ole korkeat, ei myöskään stressaa ja homma menee sitten putkeen. Enikeis, pidän peukkuja!

Tsemppiä exsulle


Mulla on nykyään koko ajan aivan järkyttävä nälkä. Sitten kun yrittää syödä, tulee aivan järkyttävän huono olo. Ihan tosi kivaa.

Menen nyt huomenna poistattamaan tämän vitun värkin jotta voin iloksenne taas ryhtyä pähkäilemään josko olen raskaana.

Georgina kirjoitti:Menen nyt huomenna poistattamaan tämän vitun värkin.

Tautologiaa?

NuoriDaavid kirjoitti:

Georgina kirjoitti:Menen nyt huomenna poistattamaan tämän vitun värkin.

Tautologiaa?

Katoin sivistyssanakirjasta että tautologia tarkoittaa saman asian tarpeetonta toistoa. En voi sille mitään etten ole kesän jälkeen voinu muuta ajatelletkaan vaivarintamalla! Parannan nyt tapani raportoinnin suhteen.

Edit: Oon jättäny raportoimatta että peruin sen edellisen lääkäriajan kun japaninlippu nousi salkoon ja kivut hävisitvät reiluksi viikoksi mutta ovat taas back in business.

Georgina kirjoitti:

NuoriDaavid kirjoitti:

Georgina kirjoitti:Menen nyt huomenna poistattamaan tämän vitun värkin.

Tautologiaa?

Katoin sivistyssanakirjasta että tautologia tarkoittaa saman asian tarpeetonta toistoa. En voi sille mitään etten ole kesän jälkeen voinu muuta ajatelletkaan vaivarintamalla! Parannan nyt tapani raportoinnin suhteen.

Tavoittelin sanaleikkiä siitä, että naisen genitaaleista käytetään sekä nimitystä "vittu" että "värkki".

Eli toisin sanoen virkkeesi voisi myös ilmaista "Menen nyt huomenna poistattamaan tämän vaginan vaginan".

Georgina kirjoitti:

NuoriDaavid kirjoitti:

Georgina kirjoitti:Menen nyt huomenna poistattamaan tämän vitun värkin.

Tautologiaa?

Katoin sivistyssanakirjasta että tautologia tarkoittaa saman asian tarpeetonta toistoa. En voi sille mitään etten ole kesän jälkeen voinu muuta ajatelletkaan vaivarintamalla! Parannan nyt tapani raportoinnin suhteen.

Edit: Oon jättäny raportoimatta että peruin sen edellisen lääkäriajan kun japaninlippu nousi salkoon ja kivut hävisitvät reiluksi viikoksi mutta ovat taas back in business.

Eiköhän Dave tässä viitannut siihen, että vittu ja värkki ovat synonyymejä. Yritti siis olla hauska, mutta ei nyt ihan onnistunut.

Vesper kirjoitti: Yritti siis olla hauska, mutta ei nyt ihan onnistunut.

Ei oo koskaan ennen käyny näin ja nyt kävi taas!

Tässä on joku alueellinen ero, ei me vaan sanota vittua värkiksi. Värkki on joku laite. Ja on siinä semmonen sanaleikki että puhutaan "pahuksen laite" ja "vaginan laite" jotka molemmat tässä asiyhteydessä pitävät paikkaansa. Sitä paitti oon taas joutunut vetään nappia siihen malliin että aivan hävettää vastata töissä puhelimeen ja kysyä samaa asiaa miljoona kertaa ko aivot ei vaan toimi.

No kyllä mä ymmärsin sun alkuperäisenkin sanaleikin, joka oli hauskempi kuin mun

NuoriDaavid kirjoitti:No kyllä mä ymmärsin sun alkuperäisenkin sanaleikin, joka oli hauskempi kuin mun

Hyvin korjattu!
Oikeasti tämä on raivostuttavaa, ei kellään voi olla näin vaikea kohtu ettei huoli tuota kierukkaa. Kauhealla vaivalla ja rahalla se sinne on tungettu ja nyt se pitää ottaa pois ja maksaa ittensä kipeäksi että saa vaikka ne kapselit. Kävi jo mielessä että kysyis laittasko ne piuhat poikki niin pääsis tästäkin.

Edit tiistai: Kierukka pois, kramppaaminen alkaa heti hellittää. Nyt oon vaan joulukuuhun asti selibaatissa ja haen silloin kapselit takas.

Alan epäillä olevani homeessa. Olen googletellut homeoireita ja oirelista on aika pitkä. Mulle on kuitenkin tässä hiljattain alkanut ilmaantua sellasia iho-oireita, joita mulla ei ole juuri ikinä, vaikka iho onkin atooppinen.

silmäluomirutto siis on taas käynnissä (parani hetkeksi apteekin voiteella, mutta tuli takas ja nyt ei mikään tehoa) ja kutisee enemmän kuin normaalisti. Lisäksi tavoista po
iketen poskiin on myös ilmaantunut ihottumaa, joka ei lähde.

Olen nyt kokeillut b-vitamiinilisää ja myös rasvaa (omega) sisäisesti. Ei tehoa. Histamiinit on vielä testaamatta, mutta mietin että menen lekuriin, jos ei ole parantuneet maanantaihin mennessä.

Mutta voiko lekuri jotenkin selvittää, ovatko oireet homeesta vai vain atooppisen ihon "huonoa kautta"? Auttakee!

Ainakin yleisimmät sisä- ja ulkohomeallergiat voi selvittää prickillä.