Kityurpot kysyvät ja kityurpot vastaavat
Juu, paitsi A.M. on yksi artisti, jonka mielelläni ensin heittäisin talon katolta alas, sen jälkeen pomppisin päällä, valelisin bensiinillä ja tuikkaisin tuleen. WOOOF!NegaDuck kirjoitti:Ensin kuunnellaan nyyhkymusaa, sitten kiukkumusaa.Elppis kirjoitti:Melissa Etheridge - kunnon feministimusaa.
Kai Alanis Morrissette tippuu tähän kategoriaan sitten kanssa?
(miten niin patoutumia)
The great club outshines the individual, always and forever.
Nick Drake. Teki paljon loistavaa itsesäälipitoista nyyhkymusaa ennen kuin tappoi itsensä.Aito_Johanna kirjoitti:Minkä artistin tai bändin musiikki olisi stereotyyppisesti sellaista surullista nyyhkymusiikkia, jota itsesäälissä rypevä jätetty nainen voi kuunnella? Tarvitsen vinkkiä novellihenkilöä, en itseäni varten
Omituinen yritys kategorisoida taiteellisuutta. Jälkimmäinen on ehkä luovempaa mutta taiteellisuus ei kytkeydy kohteeseen vaan lopputulokseen. Monet on taiteellisempi ja luovempi kuin Palmu, vaikka molempien maalauksissa on runsaasti maisemakuvia.Razormaid kirjoitti:Onko todellista taiteellisuutta se, että osaa taidokkaasti kuvata sitä mitä näkee, vai sitä että pystyy maalaamaan ilman mallia ns. "sisäistä maisemaa"?
Palmu ei maalaisi vapaaehtoisesti yhtään mitään, ellei saisi tuotoksistaan rahaa. Monet maalasi siitä huolimatta.Tix kirjoitti: Monet on taiteellisempi ja luovempi kuin Palmu, vaikka molempien maalauksissa on runsaasti maisemakuvia.
(en kyllä tajuu miksi joku haluaisi maksaa Palmun tekeleistä)
Edit: Hei, 5200 €. Ei mahdu tajuntaan, ei...
Tuntuu siltä, että toimiston ilmapiiri on vähän myrkyllinen. Tekis ekan kerran tosissani mieli painua helvettiin sieltä, mutta kyllä vielä pari kuukautta jaksan, kun enimmäkseen pystyn kumminkin olemaan ajattelematta asiaa. Itse asiassa ehkä sittenkin yks ja sama, puhutaanko minustakin pahaa, mutta lähinnä tuo ilmapiiri vaivaa.prosessi kirjoitti: Onko sillä merkitystä? Entä kumpi vaihtoehto olisi toivottavampi?
Muistanko oikein, että omistuspohja on jonkinlainen perheyritys? Minusta tuntuu, että sellaisissa riski ilmapiirin myrkyllisyydelle on tavanomaista suurempi, eikä juurikaan liity työntekijöihin. Valitettavasti se myrkyllisyys vain on tarttuvaa lajia, työntekijät muuttuvat ajan myötä yksi kerrallaan yhtä myrkyllisiksi.Edith kirjoitti:Tuntuu siltä, että toimiston ilmapiiri on vähän myrkyllinen. Tekis ekan kerran tosissani mieli painua helvettiin sieltä, mutta kyllä vielä pari kuukautta jaksan, kun enimmäkseen pystyn kumminkin olemaan ajattelematta asiaa. Itse asiassa ehkä sittenkin yks ja sama, puhutaanko minustakin pahaa, mutta lähinnä tuo ilmapiiri vaivaa.prosessi kirjoitti:Onko sillä merkitystä? Entä kumpi vaihtoehto olisi toivottavampi?
Juu, ketju tässä on, ja pahinta on, että mäkin meinasin lähteä siihen mukaan ennen kuin tajusin. Perheyrityksellisyydellä ei nyt oo kyllä tän asian kanssa tekemistä, kun yhtää omistajasuvun jäsentä ei työskentele pysyvästi samassa rakennuksessa eivätkä ne ole juurikaan minut työllistävän konserninsa osan kanssa muutenkaan päivittäistasolla tekemisissä.prosessi kirjoitti: Muistanko oikein, että omistuspohja on jonkinlainen perheyritys? Minusta tuntuu, että sellaisissa riski ilmapiirin myrkyllisyydelle on tavanomaista suurempi, eikä juurikaan liity työntekijöihin. Valitettavasti se myrkyllisyys vain on tarttuvaa lajia, työntekijät muuttuvat ajan myötä yksi kerrallaan yhtä myrkyllisiksi.
Lolita, funtsin viel tota paitaa, kun se kumminkin maksais 25 euroa eikä oo sinänsä ees Mentalin paras paita. Ja musta väri kesäks on vähän
![Sad :(](./images/smilies/icon_sad.gif)
Edith kirjoitti:Juu, ketju tässä on, ja pahinta on, että mäkin meinasin lähteä siihen mukaan ennen kuin tajusin. Perheyrityksellisyydellä ei nyt oo kyllä tän asian kanssa tekemistä, kun yhtää omistajasuvun jäsentä ei työskentele pysyvästi samassa rakennuksessa eivätkä ne ole juurikaan minut työllistävän konserninsa osan kanssa muutenkaan päivittäistasolla tekemisissä.prosessi kirjoitti: Muistanko oikein, että omistuspohja on jonkinlainen perheyritys? Minusta tuntuu, että sellaisissa riski ilmapiirin myrkyllisyydelle on tavanomaista suurempi, eikä juurikaan liity työntekijöihin. Valitettavasti se myrkyllisyys vain on tarttuvaa lajia, työntekijät muuttuvat ajan myötä yksi kerrallaan yhtä myrkyllisiksi.
![Very Happy :D](./images/smilies/icon_biggrin.gif)
Hih, ihan toista kuin perinteinen perheyhtiöpropaganda. Tolla mut työllistävällä alafirmalla on kyllä muutenkin ehkä asiat vähän ei-niin-mallillaan, ihmiset vaihtuu tosi tiuhaan ja silloin tällöin irtisanotaan väkeä. Mutta kais mä ny jätän tän tältä illalta.prosessi kirjoitti:Se riittää, että keskenään nahistelevat sukulaiset pilaavat hallituksen kokoukset. Siitä tulee johdolle epävarma olo joka puretaan alaisiin, jotka purkavat sen alaisiinsa jne. Näin äkkiseltään ei tule mieleen ensimmäistäkään vähänkään paremmin tuntemaani perheyritystä, jossa ei olisi myrkyllistä ilmapiiriä. Vaikka taitaa se kyllä olla melko tavallista muunkinlaisissa yrityksissä...
Ei hajuakaan. Syö varmuuden vuoksi luineen.BettyB. kirjoitti:Onko luuta sisältävän tuotteen (esim. ribs, kanankoipi, kyljys) ravintoarvoissa otettu luun paino mukaan?
Jos tuotteen kyljessä kuitenkin sanotaan, että tuote sisältää sen ja sen verran sitä ja sitä, olisi tietty järkevintä ilmoittaa paljonko ravintoaineita kiskot uumeniisi kun syöt pöperösi niin kuin se on tarkoitettu syötäväksi ( = ilman luita). Eli jos kilon annoksessa on puoli kiloa itse syötävää, on järkevintä ilmoittaa että kilon annos sisältää sen syötävän puolen kilon ravinteet.
Entäpä jos suurin osa ravintoaineista sijaitsisikin juuri luissa, kuinkas sitten ilmoiteltaisiin?!