Kitinä

No ehkäpä tämä on lähempänä:

Bluntly kirjoitti:No ehkäpä tämä on lähempänä:

Kannattaa olla varovainen, ettei masturbointi pääty autoeroottiseen asfyksiaan.

Kuvittelin, että villi sinkkuaikani nelikymppisenä kotkana olisi ollut pidempi, mutta mennään nyt näillä

^


Hyvähyvä!

On se vain helppoa joillekkin.

Oispa itellekin helpompaa.

Ei ihmissuhde ole saavutus, se on vain tapa elää.

^
Vähän niq palkkatyökin? Paskempii ja perempii töitä itsekullekin?

Ylermi Ylihankala kirjoitti:Ei ihmissuhde ole saavutus, se on vain tapa elää.

Aika vaativa vielä kaiken lisäksi. Mukavan nusaisun jälkeen ja ennen sitä joutuu sietämään kaikenlaista paskaa.

Riemumieli kirjoitti:

Ylermi Ylihankala kirjoitti:Ei ihmissuhde ole saavutus, se on vain tapa elää.

Aika vaativa vielä kaiken lisäksi. Mukavan nusaisun jälkeen ja ennen sitä joutuu sietämään kaikenlaista paskaa.

Kiltit syödään elävältä.

Kuuntelin aamulla Olavi Uusivirran En tiedä mitä menetän jos nyt jään" - biisiä, ja se kuvasi omia fiiliksiä kiusallisen hyvin. Oon halunnut uskoa, että se on jotenkin katoavainen olotila, ja mieluiten vastapuolesta johtuva, mutta voi olla että tämä kakaramaisuus ei kyllä poistu ihmisestä kun työstämällä.

exsu kirjoitti:Kuuntelin aamulla Olavi Uusivirran En tiedä mitä menetän jos nyt jään" - biisiä, ja se kuvasi omia fiiliksiä kiusallisen hyvin. Oon halunnut uskoa, että se on jotenkin katoavainen olotila, ja mieluiten vastapuolesta johtuva, mutta voi olla että tämä kakaramaisuus ei kyllä poistu ihmisestä kun työstämällä.

Jos kerran toisella osapuolella on lapsia, kannattaa lähteä mieluummin nopeasti kuin leikkiä pitkään kokonaisen perheen tunteilla. Itseään voi työstää parisuhteen ulkopuolellakin.

^ Mutta ei elämässä mikään ole varmaa. Vahinkoakin voi saada aikaan sekä lähtemällä että jäämällä.

Silloin kun toinen vain avautuu niin tulee toki sellainen mielikuva helposti, että tässä on yhden henkilön kotileikki meneillään, jossa kaikki muut osapuolet ovat täysin passiivisia ja mun tahdon varassa.

En minä sitä tarkoittanut leikkimisellä, vaan sitä, että jos myöhemmin lopetat tuon parisuhteen, se mies kyllä tajuaa missä mennään ja on suhteen aloittaessaan tiennyt, että tuo voi olla edessä. Mutta pienten lasten on oikeasti vaikeata hahmottaa mistä on kyse, kun Exsu ei enää koskaan tulekaan lukemaan satuja ilkeästä äitipuolesta tms., ja sitä vaikeampaa se on, mitä pidempään olet ollut kuvioissa.

No tuo riski on tietysti myös ollut koko ajan mukana, että suhde loppuu jomman kumman tai yhteisellä päätöksellä, eli ei se ole mitenkään kasvanut siitä missään kohtaa. Tähän taisi Kottarainen viitatakin. Kyllä mä näen tässä ehkä sen suurimpana vastuuna lapsia kohtaan, että jos päättää lähteä niin lähtee lopullisesti, ja suorittaa sen harkinta-ajan tässä eikä jälkikäteen.

Ehkä sitten olen väärässä. Jotenkin vain kuulostaa kummalliselta, että samanaikaisesti sanot näiden sanojen kuvaavan tunteitasi kiusallisen hyvin, ja silti pidät suhteen jatkumista niin todennäköisenä, että lasten mielipahan kasvattaminen on riskin arvoista:

Sun päässä ikuiset lapset
Tahtoo juosta niin kauas kuin jaksaa
Muistat taistella painovoimaa vastaan kynsin ja hampain
Kun rakennelma on valmis voit taas purkaa ja rikkoa kaiken
Aamu piirtää sun ääriviivat pystyyn jääneisiin seiniin

Ei vielä
Ei vielä
Ei vielä...

Joku istutti mieleen sävyt harmaan
Nyt tämä on varmaa
Maailmasta likaiset lapset ampuu kohti kun elämä on sotaa
Keuhkot täynnä vuori-ilmaa, pullosta yhteiset haaveet
Tämä talo on valmis, nyt sen huoneissa käy
Aaveet

En tiedä
En tiedä
En tiedä...

En tiedä mitä menetän jos nyt jään! 4x

En tiedä
En tiedä
En tiedä...

Mä ymmärrän että se kuulostaa sulle tuolta sen tiedon perusteella, mikä sulla on täällä käytössä.

Tää menee kärjistäen helposti vähän sellaiseksi ettei kukaan vanhempi saisi aloittaa uutta suhdetta, koska suhteet voivat katketa. Tai lapset voivat saada ilkeän äiti- tai isäpuolen. Varmempi kai olisi jatkaa singlenä jos näin ajattelee. Samoin pätee toki se, ettei vanhemman kanssa ole hyvä aloittaa suhdetta koska lapset. Ai niin, tajusin juuri, että vielä suurempi riski on oikeastaan hankkia niitä lapsia, koska vanhempien ero se vasta traumoja aiheuttaakin.

Ei silti käy kieltäminen että itselle olisi varmaan todella iso kynnys äitinä lähteä uuteen suhteeseen. En tiedä pelkäisinkö niinkään eron vaikutusta, vaan ennemmin ehkä sitä miten lapsi ottaisi uuden ihmisen elämäänsä ja vielä enemmän toisin päin. Olen ehkä vähän ennakkoluuloinen, mutta epäilen, ettei varsinkaan monen miehen ole helppoa rakastaa lasta, joka ei ole biologisesti oma. Ja rakkaus lapseen olisi se edellytys, jotta voisin uuden ihmisen kotiimme ottaa. Missä välissä se rakkaus sitten kehittyisi jos sille ei edes anna tilaisuutta, enpä tiedä. Hankalaa! Pakko pysyä yhdessä!!1

Tulipa tästä mieleen että O. U-virta taitaa olla Turun Klubilla perjantaina

prosessi kirjoitti:Ehkä sitten olen väärässä. Jotenkin vain kuulostaa kummalliselta, että samanaikaisesti sanot näiden sanojen kuvaavan tunteitasi kiusallisen hyvin, ja silti pidät suhteen jatkumista niin todennäköisenä, että lasten mielipahan kasvattaminen on riskin arvoista

Taisi tosiaan osua ihon alle hammaspesupiikki, kun noin hanakasti olet antamassa syyllistämispainotteista neuvoa tilanteeseen josta et oikeastaan mitään tiedä.

Kottarainen kirjoitti:Tulipa tästä mieleen että O. U-virta taitaa olla Turun Klubilla perjantaina

Jahas, siellä jo eroa suunnittellaan!111

Yritän fuuri luoda suhdetta Samsung tablettiin..

James Potkukelkka kirjoitti: Jahas, siellä jo eroa suunnittellaan!111

Niin. Ihan sikojahan tässä ollaan koko porukka!

Olavi vois tehdä tästä päätöksestä helppoa. Tosin sekin on (tuleva) iskä, joten ei tästä Prosessin hyväksyntää irtois kuitenkaan.