Kitinä

masa kirjoitti:

Zeb kirjoitti:
Et vain tiedä mistä puhut.

Te lääkärit näköjään tiedätte, kun määräätte niitä niin paljon. Ei ole sellaista ongelmaa tai vastoinkäymistä, johon nykylääketiede tarjoaisi ratkaisuksi masennuslääkkeitä.

Itsemurhien määrä suomessa on puolittunut samanaikaisesti kun masennuslääkkeiden käytön määrä on tuplaantunut. Todennäköisesti näillä asioilla on kausaalinen yhteys, ei pelkkä tilastollinen korrelaatio.

Tällä tavalla arvioiden lisääntynyt masennuslääkkeiden käyttö estää suomessa 500 itsemurhaa vuodessa.

Otto von Pickelhaube kirjoitti: Helpointa onkin jeesustella asioista, joista ei tiedä mitään.

Tiedän sentään jotain.

Läheiseni meni tuohon masennuslääkekoukuun 73 vuotiaana jä kävikin todella syvällä niiden kanssa. Lekuri määräsi pillereitä pillereiden perään, erilaisia, eri tarkoitukseen ja varmaan jo erimakuisinakin. Ei puhettakaan että mitään muuta ratkaisua olis tarjottu vanhuksen mastuneeseen tilaan.

Vanhus veti vuoden verran kaikia mahdollisia onninappeja ja valui aina vaan syvemmälle ja suurempiiin annoksiin. Vasta vanhuksen tyttärien puuttumine asiaan sai miehen järkiinsä. Pillerit roskiin ja eteenpäin läheisten avulla ja ottamalla itseä niskasta kiinni.

1108 kirjoitti:

masa kirjoitti:metsästyksen harrastukseen.

Harrastan paljon muutakin.

Ok. Tämä asia selvä.

NuoriDaavid kirjoitti:

safi kirjoitti: Jumalauta, jos saisin päättää niin yksikään mielialanappeja popsiva ei saisi lisääntyä ja jo olemassa olevat pennut välittömästi huostaan. Selkärangaton, omia tuntemuksia pakoileva ihminen ei missään tapauksessa ole kykenevä kasvattamaan ainuttakaan omilla jaloillaan vahvasti seisovaa/ itseään kuuntelevaa pentua tähän maailmaan ja sillä hyvä.

Minä syön mielialalääkettä. Olen syönyt jo seitsemän vuotta. Minulla on kolme lasta.

Itseäni pelottaa lasten kasvatuksessa enemmän ne ihmiset, jotka asettavat itsensä sen kaiken pilleripopsijamassan yläpuolelle, asettuvat sinne omaan ylhäyteensä kaikessa upeudessaan ja komeudessaan. Ehkä jopa teilaavat osan siitä säälittävänä pitämästään massasta (niin kuin eilen)...

NuoriDaavid kirjoitti:Minä syön mielialalääkettä. Olen syönyt jo seitsemän vuotta. Minulla on kolme lasta.

Nyt kun itse toit asian esiin, niin tuli mieleen, että voisi laittaa vielä äänestyksen pystyyn siitä kelle mieluiten myöntäisitte aseenkantoluvan, jos vaihtoehdot ovat Numba, Masa ja ND.

Geetz kirjoitti:Itseäni pelottaa lasten kasvatuksessa enemmän ne ihmiset, jotka asettavat itsensä sen kaiken pilleripopsijamassan yläpuolelle, asettuvat sinne omaan ylhäyteensä kaikessa upeudessaan ja komeudessaan. Ehkä jopa teilaavat osan siitä säälittävänä pitämästään massasta (niin kuin eilen)...

Tiukka komppaus tähän.

Hermann Hoth kirjoitti:Mut en nyt tiedä, mikä on ollut juttu nyt, että kuinka monta oli jo teloitettu, ennen kuin yhtään kyttää oli paikalla?

Kaikki, mutta eihän sitä kukaan tiennyt jatkaako se räiskimistä kun karkuun käytäville päästettiin... Se siitä. (Olikohan 12:04 vika laukaus ja kolmen jälkeen vasta ampuja löydettiin?)

Kuolemantuomio takaisin,ettei sekopäät pääse enää missään
julkisilla paikoilla ammuskelemaan viattomia ihmisiä ...

Kohta enää uskalla lähteä neljän seinän sisältä mihinkään

Ja muistetaan se 5 min hiljainen hetki täälläkin klo 12

Zeb kirjoitti:No muuttakaa te lakimiehet järjestelmää, koska psykiatriseen arvioon sen todellisen elinkautisen tulisi perustua, toimisi paremmin. Sama mulle miten termejä pyöritellään.

Mikä on todennäköisyys, että psykiatrinen arvio henkilön vaarallisuudesta muille on väärä? Ymmärtääkseni esim. psykopaattisen henkilön diagnosointi on äärimmäisen hankalaa edes ammattilaisille. Riittävän älykäs sekopää pystyy kyllä suunnitelmallisesti huijaamaan lääkäreitä, joiden johtoajatus on kuitenkin "parantaa" kaikki. En haluaisi olla se lääkäri, joka joutuu päättämänä siitä onko monimurhaaja riittävän terve vapaalle jalalle vaiko ei.

masa kirjoitti:Läheiseni meni tuohon masennuslääkekoukuun 73 vuotiaana jä kävikin todella syvällä niiden kanssa. Lekuri määräsi pillereitä pillereiden perään, erilaisia, eri tarkoitukseen ja varmaan jo erimakuisinakin. Ei puhettakaan että mitään muuta ratkaisua olis tarjottu vanhuksen mastuneeseen tilaan.

Vanhus veti vuoden verran kaikia mahdollisia onninappeja ja valui aina vaan syvemmälle ja suurempiiin annoksiin. Vasta vanhuksen tyttärien puuttumine asiaan sai miehen järkiinsä. Pillerit roskiin ja eteenpäin läheisten avulla ja ottamalla itseä niskasta kiinni.

Et taaskaan tiedä mistä puhut. Masennuslääkkeisiin ei ensinnäkään jää koukkuun. Enempää en edes jaksa kun olet niin kaukana pihalla.

NuoriDaavid kirjoitti:Minä syön mielialalääkettä. Olen syönyt jo seitsemän vuotta. Minulla on kolme lasta.

Sossupokea kehiin und schnell! Miksi syöt mielialalääkkeitä? Millä tavoin ne auttavat sinua?

Zeb kirjoitti: Nyt kun itse toit asian esiin, niin tuli mieleen, että voisi laittaa vielä äänestyksen pystyyn siitä kelle mieluiten myöntäisitte aseenkantoluvan, jos vaihtoehdot ovat Numba, Masa ja ND.

Kesselille. Se antoi itsestään niin kiltin ja tasapainoisen kuvan tällä palstalla.

Chap kirjoitti:

NuoriDaavid kirjoitti:Minä syön mielialalääkettä. Olen syönyt jo seitsemän vuotta. Minulla on kolme lasta.

Sossupokea kehiin und schnell! Miksi syöt mielialalääkkeitä? Millä tavoin ne auttavat sinua?

Löytyy "pimp my head" -ketjusta. Vähentää tarpeetonta ahdistusta. MAsentunut en ole koskaan ollut.

Tix kirjoitti:En haluaisi olla se lääkäri, joka joutuu päättämänä siitä onko monimurhaaja riittävän terve vapaalle jalalle vaiko ei.

Niinno, en minäkään. Jos joutuisin siihen asemaan niin linja vapautusten suhteen olisi varmaan lievästi sanoen varovainen. En usko että monikaan monimurhaaja "toipuu" vaarattomaksi ja yhteiskuntakelpoiseksi, vaikka se surullista onkin.

Zeb kirjoitti: Et taaskaan tiedä mistä puhut. Masennuslääkkeisiin ei ensinnäkään jää koukkuun. Enempää en edes jaksa kun olet niin kaukana pihalla.

No voi hevonvitun ikenet. Kerro tuo sen kaverin tyttärille, jotka näkivät faijansa vuoden mittaisen kierteen masennuslääkkeistä unilääkkeisiin ja kaikkeen muuhun paskaan mitä guben lekuri sille määräsi.

Lääke kuin lääke. Oikotie ihmiselon kurjuudesta onneen.

NuoriDaavid kirjoitti:Minä syön mielialalääkettä. Olen syönyt jo seitsemän vuotta. Minulla on kolme lasta.

Kyllä näitä Prozacceja (Cipramilko se suomalainen kauppanimi on?) vetävät ilmeisesti aika useat, telkkarissahan niitä muka napsii Tony Soprano.

On trendikästä pitää virettä yllä pienellä mielipiristeellä.

Jäähän sitä nyt helvetti sentään vaikka pakastevattuihin koukkuun jos haluaa.

masa kirjoitti:Lääke kuin lääke.

No just näin. Sulle olis sitten varmaan ihan sama saatko korvatulehdukseen sytostaattia tai antibioottia.

1108 kirjoitti:Itselläni on 12 asetta ja luvat, päälle ostolupa haulikkoon. Isällä about 25-32, veljellä joku 18kpl.

Päälle ristiinrastiin rinnakkaisluvat.
Me kaikki metsästämme.

Mielenkiinnosta kysyn, ovatko kaikki omistamanne aseet siis metsästysaseita, kun ilmeisesti lupaperusteena on ollut metsästysharrastus? Mukana ei ole helpohkosti piilotettavia revolvereita tai pistooleita? Teen nyt ehkä väärän oletuksen että metsästykseen käytetään tuliaseista vain haulikkoja ja kivääreitä, ei edellämainittuja. Silhuettiammuntarevolverikin on kaiketi lähinnä kai kohteidensa eläimellisestä ulkonäöstä huolimatta vain silhuettiammuntakilpailua varten, ei metsästykseen? ( <= kysymys, ei väite)

En tiedä onko sitten liian helppoa yleisesti saada joko omaa tai rinnakkaislupaa, mutta sain armeijan jälkeen Helsingin poliisilaitoksen alueella rinnakkaisluvan veljeni revolverille mielestäni melko läpihuutojuttuna (jos perusteluita piti olla, en edes muista miten perustelin; mahdollisesti kiinnostuksellani ampuma-aseharrastusta kohtaan). Minä olin sitten käytännössä revolverin pääasiallinen haltija, enkä myöskään tiedä (muista) millä perustein veljeni sai oman lupansa. En edes kuulunut lupaa hakiessani mihinkään ampumaseuraan, mutta mahtoiko (rinnakkais)luvan saantia helpottaa esim. vänrikki Nappulan arvo armeijasta?

Rinnakkaisluvan joutui muistaakseni kuitenkin uusimaan silloin tällöin, enkä kiinnostuksen puutteen vuoksi sitä uusinutkaan. Oikeastaan halusin tuliaseen kokonaan pois kotoani, tuli vaan sellainen "tunne".

Cityn puolella jo ehdinkin vinoilla monien tarpeesta poseerata aseidensa kanssa galleriakuvissa. Se antaa kuvan että aseisiin liitetään omistajiensa taholta muitakin assosiaatioita kuin pelkkä metsästyksessä tai harrastuksessa käytettävä työväline. En toisaalta liene itsekään sen parempi kun vähän aikaa sitten haikailin oikean samuraimiekan hankkimisesta koriste-esineeksi.

Niinhän se oli armeijassakin että kaikki alokkaat olivat ihan oujee! kun saivat oman rynnäkkökiväärinsä ekan kerran pikku kätösiinsä, mutta palveluksen lopussa siihen oli jo kyllästytty ja vihastuttu. Paras esimerkki eräs piakkoin kotiutuva varusmies joka alkoi yleisen vitutuksen vallatessa hakata perässä raahaamaansa rynkkyä puunrunkoa vasten.

EDIT: Aha numballe esitettiin sama kysymys jo aiemmin. Näitä viestejä tulee sellaiseen tahtiin...

Zeb kirjoitti:

masa kirjoitti:Lääke kuin lääke.

No just näin. Sulle olis sitten varmaan ihan sama saatko korvatulehdukseen sytostaattia tai antibioottia.

Täytyy kyllä välihuomauttaa, että keskustelutyylisi provoutuessasi alittaa monia rimoja.

Zeb kirjoitti: No just näin. Sulle olis sitten varmaan ihan sama saatko korvatulehdukseen sytostaattia tai antibioottia.

Ja sinä taas uskot kaiken mitä lääketehtään ostos-tv-myyntimies sinulle markkinoi. Osta kaks pilleriä, saat kolmannen kaupanpäälle ja nuppisi paranee!

PerttiMakimaa kirjoitti:On trendikästä pitää virettä yllä pienellä mielipiristeellä.

Trendikkyyttä en oo koskaan tajunnu uskoa, nauranu tolle heitolle aina.

Mut ihmiset on mukavuudenhalusia, itsekin silloin tällöin. Jos vaihtoehtona on vaikkapa se x vuotta tuskaa ja rypemistä tai samat x vuotta lääkkeiden avulla hieman parempaa ja mielekkäämpää liitoa niin monihan valitsee jälkimmäisen. Varsinkin jos jälkikasvua löytyy niin sitä varmasti yrittää antaa parhaan mahdollisen kuvan itsestään (onkohan pahempaa kuin katsella masentunutta äitiä tai isiä päivästä vuodesta toiseen)...

Minä voisin syödä lasteni ja miehenikin takia nappeja. Olen luvannut syödäkin jos oikeasti tarvetta.

PerttiMakimaa kirjoitti:Kyllä näitä Prozacceja (Cipramilko se suomalainen kauppanimi on?) vetävät ilmeisesti aika useat, telkkarissahan niitä muka napsii Tony Soprano.

On trendikästä pitää virettä yllä pienellä mielipiristeellä.

Prozac eli fluoksetiini on Suomessa Seronil. Cipramil taas on sitalopraamia.

Trendin vuoksi niitä monikaan tuskin vetää. Toimivat muun muassa masennukseen, ahdistukseen, pakko-oireisiin häiriöihin ja jopa posttraumaattiseen stressireaktioon.

PerttiMakimaa kirjoitti:

Zeb kirjoitti:No just näin. Sulle olis sitten varmaan ihan sama saatko korvatulehdukseen sytostaattia tai antibioottia.

Täytyy kyllä välihuomauttaa, että keskustelutyylisi provoutuessasi alittaa monia rimoja.

Myöntäisitkö hänelle aseluvan?

Muistaakseni samanlainen kalapaliikki tuli viimekskin pillerivastaaja-Safi pamautti teesit tiskiin. Tuskin mikään on muuttunut tälläkään kertaa.
Ilmassa on vankka haju että täällä yleistellään omien kokemusten ja lööppien perusteella.

Eräs läheinen on saanut "pahoinpitelyä" pienenä ja meni vati sekaisin pienenä&nuorena siitä. Kenet pitäs teloittaa, läheinen vai se joka sen teon teki? Niin ja ilman lääkkeitä olis omankäden teloitus nähty jo.