Vadim kirjoitti:Melnais kirjoitti:
Kyllä, se on kohtuullinen korotus. Nyt kuitenkin haetaan peruspalkkojen jälkeenjääneisyyden korjausta, joka on syntynyt maltillisilla sopimuksilla ja muiden alojen suurilla korotuksilla. Toki tulee muistaa lähtöpalkka, johon edes 24% lisää ei tee vielä suuria euroissa. Kuntaneuvotteluissa matalapalkkaisuuskriteeri käveltiin tylysti yli. Kaivelen huomenna tarkat määrät esille jos jotakuta kiinnostaa.
No, miksei superilaisista tunnu siltä? Miksi heille kelpasi 14 prosenttia, vaikka palkka on pienempi kuin teillä?
En ole Superilainen, en tiedä.
Vadim kirjoitti:
En tiedä onko Suomen historiassa mikään ammattiryhmä saanyt vastaavaa noin 20 prosentin reaalikorotusta palkkoihin. En tiedä olisiko ollut kohtuutonta siirtää näitä kohtuuttomia palkkavaateita tuonnemmaksi ja vaatia jotain laadullisia parannuksia työnantajalta sen sijaan, esimerkiksi lisähenkilökunnan palkkausta? 24 prosenttia on silkkaa ahneutta.
Hylätyn sopimuksen vaikutukset eivät olisi olleet valtaisat. Kaikkiaan esitys olisi tuonut sairaanhoitajan peruspalkkaan vajaan 220 euron korotuksen ja lähihoitajalle 185 euron korotuksen noin 2,5 vuoden aikana. Sopimuskorotusten jälkeen esimerkiksi sairaanhoitajan lähtöpalkka olisi noussut 1 940 euroon. Se on yhä alle kunta-alan nykyisen peruspalkkojen keskiarvon.
Nyt tavoitellaan kuntasektorilla työskenteleville jäsenilleen vajaan 2,5 vuoden sopimuskaudella yhteensä 400-600 euron korotuksia vähimmäispalkkoihin ja tehtäväkohtaisiin peruspalkkoihin. Tehyläisten vähimmäispalkat korotusten jälkeen olisivat esimerkiksi:
-sairaanhoitajalla, röntgenhoitajalla, fysioterapeutilla jne. 2 190 €
-lastenhoitajalla, lähihoitajalla, sairaankuljettajalla jne. 1990 €
-esimiestehtävissä, esim. osastonhoitajalla 2420 €.
Mielestäni tavoitteet eivät ole kohtuuttomia johtuen juuri matalista lähtöpalkoista. Minne "tuonnemas" tavoitteita olisi pitänyt siirtää ja miksi? Lisähenkilökunnasta mainitsinkin jo aiemmissa viesteissäni. Nyt neuvotellaan palkasta.
prosessi kirjoitti:Minä en vain ymmärrä sitä, että miksi hiivatissa työnantajapuoli kuvittelee Suomen olevan umpio? Miksi sen reservin pitäisi tulla kokonaisuudessaan täältä?
Ei Suomi olekaan, ja varmasti tulevaisuudessa työvoimatuonti tulee lisääntymään. Se ei kuitenkaan käy sormia napsauttamalla, sillä ulkomaille aikanaan lähteneet eivät liene halukkaita laskemaan ansiotasoaan merkittävästi palaamisen vuoksi. Ei siis apua Ruotsista, Norjasta ja Englannista.
Alkujaan muualla terveydenhuollon koulutuksen saaneet taas joutuvat käymään muuntokoulutuksen täällä. Muuntokoulutus ei ole aivan lyhyt, amk-tasoiset terveydenhuoltoalan koulutukset tuottavat laillistettuja ammattilaisia, eikä ilman tuota laillistusta työtä saa tehdä. Tietysti muualta tulevat joutuvat opettelemaan myös kielen. Hoitotyötä ei voi tehdä ilman kunnollista kielipohjaa, muuten virheriski kasvaa liian suureksi. Muistaakseni ainakin pääkaupunkiseudulla toimiva yksityinen palveluntarjoaja Seure on tuomassa henkilökuntaa lähihoitajiksi Filippiineiltä. Näin voi toki tehdä.