Kitinä

AngryBird kirjoitti:Mullon ihan tuore diagnoosi nivelreumasta.
Sillä mennään mitä on saatu, ei auta

Sissossaatana! Menin sanattomaksi.

Häntäluuhun sattuu.

Ajatukset eivät pysy kasassa.. ahdistaa.. isosti.

DitaVonShagwell kirjoitti:Ajatukset eivät pysy kasassa.. ahdistaa.. isosti.

Jaksuja!

DVS:lle halit

Tein eilen elämäni ekan 10km hölkkä/juoksulenkin. Nyt särkee jo valmiiks paskaa oikeaa polvea ja ennestään tervettä vasemman jalan ulkosyrjää, siitä kantapään ja varpaiden välistä.
Viimeks kun tein n. 8km lenkin niin ei ollut mitään ongelmaa. Saatana. Kylmägeeliä kehiin.

Ylemi ja Sola

Ihan ihme angstailua .. koko alkuviikko meni vähän ahdistellessa, tänään sitten pitkästä aikaa "sekoan" -fiilis. Alkaa mennä ohi.. ainakin nyt tuntuu siltä.

Sola, toivottavasti kylmä auttaa, jotta pääset taas juoksemaan.

^Toivottavasti auttaa koska mä haluun lenkille.

Ja hei, oikeesti. Koita muru jaksaa

^ Kyllä tämä tästä... ei sentään samanlaisia pohjia enää ole tullut kuin vielä pari vuotta sitten, ihme lamaantumista vain.

Mulla juoksukipuihin auttoi uudet kengät, en tiedä kyllä, että onko noi sun vaivat sellaisia, mihin uudet popot auttaa, kannattaa perehtyä asiaan.

^ Hyvä että ei niin pahaks oo mennyt kun aikasemmin.
Mulla ahdistus vaan pahenee joten päätin varata ajan lääkärille.. kassellaan..

Mä otan levon kannalta nyt pari päivää, tosin saatan kävelyllä tänään käydä mut yritän malttaa olla juoksematta. Kengät pitäs olla hyvät mun jaloille, ostin ne viime vuonna ja tsekattiin pronaatio ja mitä kaikkee.

Sola kirjoitti:Viimeks kun tein n. 8km lenkin niin ei ollut mitään ongelmaa. Saatana. Kylmägeeliä kehiin.

Ongelmasi on hyvin tavallinen. Juokseminen tulee aloittaa hitaasti, lisätä määrää ja tehoa pikkuhiljaa. Alussa kannattaa ottaa mukaan paljon kävelyä sekä esmes pyöräilyä ja uintia. Kenenkään jalat eivät kestä nopeaa rasituksen kasvua, vaikka olisi kuinka ihkut juoksukengät. Sitten on vielä nämä rakenteelliset vaikuttimet eli jalkaterän kierrot sekä holvikaaren korkeus/lättäjalka, vain pari mainitakseni.

Mulla oli ja on välillä vieläkin penikat vitun kipeät, mutta olen oppinut tulemaan niiden kanssa toimeen. Oma syy on korkeat holvikaaret jalkaterissä, jolloin kengän tulee olla voimakkaasti iskuvaimennettu.

^ Mä alotinkin kevyesti, keväästä asti lenkkeillyt säännöllisen epäsäännöllisesti. Eka kävellen ja pikkuhiljaa lisäsin hölkkäosuutta. Nyt sit pari kk jaksanut hölkätä ilman kävelyä. Et en tosiaan oo lähteny verenmaku suussa liikkeeseen.
Tuli mieleen et yleensä juoksen hiekalla ja nyt meni ekat 5km asfaltilla. Eiks sekin vaikuta?

Sola kirjoitti:Eiks sekin vaikuta?

Pitemmän päälle kyllä. Ei yksittäinen lenkki pitäisi juurikaan vaikuttaa. Toki jos askel on tietyn tyyppinen, silloin juoksu on teknisesti asfaltilla hieman erilainen, jolloin vaivaa voi pitemmän päälle ilmetä.
Suosittelen edelleen malttia, tuo juoksukenkä kannattaa tsekkkauttaa oikeanlaiseksi, jos siltä alkaa tuntua.

^Kiitti vinkeistä. Mä tsekkailen tilannetta ja miten koivet tokenee ja jatkuuko kipuilu. Toivottavasti ei mut jos jatkuu niin sit uudestaan kenkäostoksille.

Elohiiri jalassa, heti polven yläpuolella! Aivan käsittämättömän hämmentävän häiritsevää kun se tuossa muljuttelee polvilumpiota.

Elämäni ensimmäinen korvatulehdus. Sain kehotuksen ryhtyä käyttämään uidessa uimalakkia. Olinkin jo tässä pohdiskellut, etteivät inhimilliset typerältä näyttämisen rajat tulleet vastaan ihan vielä uimalasit hankkimalla ja niitä käyttämällä. En muuten saanut sairaslomaa. Ei tullut ees mieleen yrittää, ja nyt harmittaa.

musta muumio kirjoitti:Elämäni ensimmäinen korvatulehdus. Sain kehotuksen ryhtyä käyttämään uidessa uimalakkia. Olinkin jo tässä pohdiskellut, etteivät inhimilliset typerältä näyttämisen rajat tulleet vastaan ihan vielä uimalasit hankkimalla ja niitä käyttämällä.

Jaappaniassa kaljujenkin pitää pitää uimalakkia. Lisäksi kerran tunnissa on pakollinen viiden minuutin tauko kaikille uimareille. Ohittaminen on hirvittävä kasvojen menetys ohittajalle/ohitettavalle/kaikille.

musta muumio kirjoitti:Elämäni ensimmäinen korvatulehdus. Sain kehotuksen ryhtyä käyttämään uidessa uimalakkia. Olinkin jo tässä pohdiskellut, etteivät inhimilliset typerältä näyttämisen rajat tulleet vastaan ihan vielä uimalasit hankkimalla ja niitä käyttämällä. En muuten saanut sairaslomaa. Ei tullut ees mieleen yrittää, ja nyt harmittaa.

Vaihda lääkäriä. Mä suositan aina silikonikorvatulppia. Apteekista saa ilman reseptiä.

Hetken jo luulin, että Elcolla olisi joku vaiva, mutta se oli luonnollisesti naurettava erehdys.

NuoriDaavid kirjoitti:Vaihda lääkäriä. Mä suositan aina silikonikorvatulppia. Apteekista saa ilman reseptiä.

Oisitko antanut sairaslomaa?

musta muumio kirjoitti:

NuoriDaavid kirjoitti:Vaihda lääkäriä. Mä suositan aina silikonikorvatulppia. Apteekista saa ilman reseptiä.

Oisitko antanut sairaslomaa?

No jos olisit joku itkupilli.

Korvatulehduskierteeni katkesi jo lapsena, mutta eikös korvatulehdus ole melko kivulias? Että luulis napsahtavan pari päivää saikkuakin.

Tää ei ihme kyllä oo kuin aika vähän kipee.

Vesper kirjoitti:Korvatulehduskierteeni katkesi jo lapsena, mutta eikös korvatulehdus ole melko kivulias? Että luulis napsahtavan pari päivää saikkuakin.

No toi on kiinni siitä itkupilliasteesta (ilkeästi sanottuna). Yleisesti ottaen kyllä on hyvin usein niin, että naiset kaipaavat saikkua, jos vähän nokka tuhisee, miehet tulevat töihin vaikka pää kainalossa. Mutta tästä on tietysti paljon poikkeuksia. Mutta 20:n vuoden ammatinharjoittamisella tällainen mielikuva on syntynyt. Onko vika sitten lähetyksessä vai vastaanottimisessa, en tiedä.

NuoriDaavid kirjoitti:Onko vika sitten lähetyksessä vai vastaanottimisessa, en tiedä.

Oma empiirinen kokemukseni taas on osoittanut, että mies on ihan perusflunssassakin niin s*atanan kipeä ja palveltava tapaus, ettei mitään rajaa.

Mutta töissä tietysti mies kokee olevansa korvaamaton, joten sinne on mentävä vaikka henki viimeisiä pihisis.

Vesper kirjoitti:

NuoriDaavid kirjoitti:Onko vika sitten lähetyksessä vai vastaanottimisessa, en tiedä.

Oma empiirinen kokemukseni taas on osoittanut, että mies on ihan perusflunssassakin niin s*atanan kipeä ja palveltava tapaus, ettei mitään rajaa.

Mutta töissä tietysti mies kokee olevansa korvaamaton, joten sinne on mentävä vaikka henki viimeisiä pihisis.

Ehkä se menee niin, että kotona itketään ja töissä näytellään kovanaamaa.