Kitinä

NegaDuck kirjoitti:Mutta kai toi riippuu vain tavoitteesta? Jos vartalo kallistuu taaksepäin, eikö liike mene silloin enemmän yläselkään?

Blissin ohje on paras. Ota joku ohjaaja hetkeksi salille mukaan. Sitä kautta homma kirkastuu paljon nopeammin ja helpommin kuin netissä surffaamalla. Osaava ohjaaja antaa vastaukset kuin apteekin hyllyltä ja pääset kokeilemaan oikeaa tapaa on the spot.

NegaDuck kirjoitti:^ Jep.

Menee mielestäni liian hifistelyksi, mutta tietenkin jos aikaa on, mikä ettei sinne lisäämään joitakin pikkuliikkeitä.

Aikoinaan tein itsekin noita rannekääntöjuttuja yms., mutta en huomannut niiden erikoisemmin parantavan puristusvoimaani siihen verrattuna mitä ilman hihnoja harjoittelu tuotti. Tietenkin JOS puristusvoimassa ja isoissa liikkeissä käytettävissä painoissa on suuri epäsuhta, hihnojen käyttö lienee perusteltua jotta saa harjoitettua kunnolla sitä kohdelihasta.

Rannekääntöjen yms. puolesta alkaisin mieluummin heilutella vaikka venäläisiä kahvakuulia. Työpaikkani saleillla sellaisia ei valitettavasti ole, treenisalilla on (mutta siellä ei ole aikaa käyttää niitä).

NegaDuck kirjoitti:Saliähinät

- sormien ote paranee todella nopeasti
- taljoissa vaikutta enemmän onko suora hihna/vaijeri vai onko siinä talja välissä
- kokeile tehdä kaikki selkäliikkeet niin että lavat pysyy yhdessä koko liikkeen ajan, toimii ainakin meikäläisellä.
- mikään taljaähellys ei korvaa maastavetoa. Mave ottaa eniten pitkään selkälihakseen kun taljat taas leveisiin eri kohtiin.





Kunkkuliike selälle.

Joka puolelta sataa neuvoja, LAALAAALAA.... Noh... jos teen vaan omalla tavallani (as in, Mikä Tuntuu Hyvältä), mutta yritän kallistella vähemmän taakse.

Blunttis, viimeksi kun tein kulmasoutua multa naxahti ranne aika pahasti. Au. Tein varmaan jotain väärin...

Bluntly kirjoitti:
- sormien ote paranee todella nopeasti

Joo, vittuun ne remmit ja maastaveto mukaan ohjelmaan (tää siis Negafuckille). Itse neiteilin aikoinaan remmien kanssa, sarjapainojen noustessa tarvitsinkin niitä pian kaikissa vetoliikkeissä kun ranteissa ei ollut yhtään jerkkua. Tein sitten radikaalin päätöksen ja luovuin remmeistä sarjapainojen kustannuksella treenaten samat hommat uudestaan remmeittä. Kannatti, nyt en enää käytä niitä kuin tuetussa kulmasoudussa käsipainoilla kun ne perkeleen murkulat alkaa muuten pyörimään&luistamaan käsistä.
Tee mavet aluksi niin pienillä painoilla kuin on tarpeen, jotta opit tekniikan. Isommilla painoilla sekin sitten vasta hioutuu kunnolla kohdilleen.

Ja kyllä, pyydä ihmeessä joku ammattilainen neuvomaan sut alkuun noissa liikkeissa. Ei maksane hirveästi, säästät joka tapauksessa ajassa, turhautumisessa ja loukkaantumisissa satsaamasi rahat moninkertaisesti pidemmässä juoksussa.

Niijoo, polkaisinhan työmatkoina 30km pyörällä.

40 kilsaa fillarssonilla. Eilen verta luovuttaneena sekin tuntui tosi pahalta, mulla hemoglobiinin lasku vie kyllä pariksi päiväksi ihan veteläksi.

NegaDuck kirjoitti:...jos teen vaan omalla tavallani (as in, Mikä Tuntuu Hyvältä)...

...viimeksi kun tein kulmasoutua multa naxahti ranne aika pahasti. Au. Tein varmaan jotain väärin...

Ihan hyvin kiteytit itse sen miksi kannattaa välillä yrittää tehdä asiat niin kuin muut ohjeistavat.

OT: Mittari näyttää seitsemää liikuntakertaa tälle viikolle toistaiseksi. Tunteina kahdeksaa. Pitää sisällä salibandya, pyöräilyä ja kuntosalia.

Kiitän neuvoista.

Sählyä pelattu. Oli itselläni jotain ihme vaikeuksia pelin alussa siinä mielessä että luovuin pallosta liian helposti sen sijaan että olisin lähtenyt itse viemään. Näin tiimikaverin olevan tulossa ja jätin pallon hänelle, mutta niin pitkän matkan päähän että vastapuolen pelaaja ehti käydä kaappaamassa sen. No, myöhemmin tajusin että kandee viedä itte sitä palloa vaan rohkeasti etiäppäin.

30km pyöräilyä. Äkkiseltään punnittuna tälle viikolle kertyi kilsoja 165, mikä on neljän polkemis- ja yhden lepopäivän aikana aika jees. Jos perse kestää - kirjaimellisesti - saatan huomenna tehdä jonkin pienen suoritteen ennen illan polttariSikailuja.

Pyöräilyä tänäänkin noin 46 kilometriä (vähän yli).

Matkalla ketjut menivät paikoiltaan ja olin melkein pulassa, mutta onnekseni tämä tapahtui asutulla alueella eikä metsässä. Eräs herrasmies arvasi hätäni ja tarjoutui auttamaan. Että kiitosta vaan, ystävällisiä ja avuliaita ihmisiä on olemassa!

Nyt voisinkin sitten opetella itse laittamaan ne ketjut paikalleen... Ihan vain varmuuden vuoksi.

Kreitsu kirjoitti:Nyt voisinkin sitten opetella itse laittamaan ne ketjut paikalleen... Ihan vain varmuuden vuoksi.

Eikö sulla ole etuvaihtajaa pyörässä ollenkaan?

Herra Manala kirjoitti:

Kreitsu kirjoitti:Nyt voisinkin sitten opetella itse laittamaan ne ketjut paikalleen... Ihan vain varmuuden vuoksi.

Eikö sulla ole etuvaihtajaa pyörässä ollenkaan?

On, mutta se on aina samalla (eli raskaimmalla). Vaihdan ainoastaan takavaihteita tarvittaessa. Enkä oikeasti tajua mitään vaihteista, koska minua ei oikeasti kiinnosta se pyörän "tekninen" puoli, haluaisin vaan polkea ja fillari olisi vain kunnossa.

Kreitsu kirjoitti:

Herra Manala kirjoitti:

Kreitsu kirjoitti:Nyt voisinkin sitten opetella itse laittamaan ne ketjut paikalleen... Ihan vain varmuuden vuoksi.

Eikö sulla ole etuvaihtajaa pyörässä ollenkaan?

On, mutta se on aina samalla (eli raskaimmalla). Vaihdan ainoastaan takavaihteita tarvittaessa. Enkä oikeasti tajua mitään vaihteista, koska minua ei oikeasti kiinnosta se pyörän "tekninen" puoli, haluaisin vaan polkea ja fillari olisi vain kunnossa.

Osa vaihetista on turhia oikeasti sillä niitten välityssuhteet ovat samat, niin kuin joku kirjoittikin joskus aiemmin.. Itselläni nuo turhat vaihteet renaa niin paljon etä vien pyörän huoltoon ensi keskiviikkona. (eikä jarruissakaan ole kehumista!)
Monet aina puhuu kilometreistä joita on poljettu? Itselläni pyöräily on ollut ns intervalliajoa yleensä, paljon mäkiä ja laskuja, ei tasaisella tahkoamista, vaikka se helpompaa olisikin..

Kreitsu kirjoitti:

Herra Manala kirjoitti:

Kreitsu kirjoitti:Nyt voisinkin sitten opetella itse laittamaan ne ketjut paikalleen... Ihan vain varmuuden vuoksi.

Eikö sulla ole etuvaihtajaa pyörässä ollenkaan?

On, mutta se on aina samalla (eli raskaimmalla). Vaihdan ainoastaan takavaihteita tarvittaessa. Enkä oikeasti tajua mitään vaihteista, koska minua ei oikeasti kiinnosta se pyörän "tekninen" puoli, haluaisin vaan polkea ja fillari olisi vain kunnossa.

Eikö se etuvaihtaja mukamas poimi sitä ketjua takaisin rattailleen, jos vaihdat ketjujen tippuessa etuvaihtajan ensin pienimmälle, ja sitten rauhallisesti polkien takaisin isommalle?

Etuvaihtajaa pitäisi opetella käyttämään siinä missä takavaihtajaakin, sillä jos käytät aina edessä isointa ratasta (oikeanpuolimmainen) ja takaa myöskin isointa ratasta eli pienintä vaihdetta (vasemmanpuolimmainen), joutuu ketju hirveälle taittorasitukselle sivuttaissuunnassa ja aiheuttaa ketjun venymistä, väsymistä ja rattailta tippumista. Ketju pitäisi pyrkiä pitämään mahdollisimman suorassa linjassa, ja vaihtaa siten takaa suuremmalle samassa suhteessa kuin edestäkin. Jos viitsit opetella edes keskimmäisen eturattaan käytön silloin kun käytät takaa pienimpiä mahdollisia vaihteita, säästät ketjua ja vähennät rattailta poistippumisia jo paljon.

Reilun tunnin juoksulenkki. Kuuma oli. Homma ei oikein luistanut odotetulla tavalla, liekö vikana viikon tauko.

Niba kirjoitti: Osa vaihetista on turhia oikeasti sillä niitten välityssuhteet ovat samat, niin kuin joku kirjoittikin joskus aiemmin.. Itselläni nuo turhat vaihteet renaa niin paljon etä vien pyörän huoltoon ensi keskiviikkona. (eikä jarruissakaan ole kehumista!)
Monet aina puhuu kilometreistä joita on poljettu? Itselläni pyöräily on ollut ns intervalliajoa yleensä, paljon mäkiä ja laskuja, ei tasaisella tahkoamista, vaikka se helpompaa olisikin..

Minulla ei ennen ole vaihteet kiukutelleet, mutta kerta se oli ensimmäinenkin. Jarruissa oli yhdessä vaiheessa vikaa, mutta ne piti vain kiristää, niin johan alkoivat taas toimia. Ilmeisesti nekin löystyvät ajan kanssa. Minun pyörä kun ei kuitenkaan ole mikään maailman kallein merkkipyörä.

Minäkin puhun kilometreistä (kun kerran sain kilometrimittarin!), koska se on helpoin tapa esim. tänne ilmoittaa matka. Ketä kiinnostaa (jos nyt kiinnostaa ne kilometritkään, heh) yksityiskohtainen kuvaus pyörälenkin mahdollisesta mäkisyydestä? Minun reiteilleni ainakin osuu paljon kaikenlaista maastoa, koska en suunnittele reittejä etukäteen.

Herra Manala kirjoitti: Eikö se etuvaihtaja mukamas poimi sitä ketjua takaisin rattailleen, jos vaihdat ketjujen tippuessa etuvaihtajan ensin pienimmälle, ja sitten rauhallisesti polkien takaisin isommalle?

En tiedä, koska en ole kokeillut.

Herra Manala kirjoitti: Etuvaihtajaa pitäisi opetella käyttämään siinä missä takavaihtajaakin, sillä jos käytät aina edessä isointa ratasta (oikeanpuolimmainen) ja takaa myöskin isointa ratasta eli pienintä vaihdetta (vasemmanpuolimmainen), joutuu ketju hirveälle taittorasitukselle sivuttaissuunnassa ja aiheuttaa ketjun venymistä, väsymistä ja rattailta tippumista. Ketju pitäisi pyrkiä pitämään mahdollisimman suorassa linjassa, ja vaihtaa siten takaa suuremmalle samassa suhteessa kuin edestäkin. Jos viitsit opetella edes keskimmäisen eturattaan käytön silloin kun käytät takaa pienimpiä mahdollisia vaihteita, säästät ketjua ja vähennät rattailta poistippumisia jo paljon.

Hyvä huomio. En ole tuota tullut edes ajatelleeksi. Toisaalta en käytä takanakaan pienempiä vaihteita, en edes mäissä. Tai no joo, heti talven jälkeen, kun oli kunto päässyt vähän rapistumaan piti käyttää jonkin aikaa myös pienempiä vaihteita, mutta nykyään ei tarvitse niitä käyttää paitsi joskus tosi harvoin pitkissä mäissä.

Pyörä on nyt huollettu ja toimii kuin unelma taas. Eilen tuli mittariin 30 kilometriä.

1500 metriin rajoitettu aamu-uinti ja perään sauna, ettei niska olis niin kankiana. Uidessa sopivasti rataa vaihtamalla onnistuin välttämään kaikki pahimmat ukko- ja mummosumat, eikä tarvinnu ohittaa ku pari kolme kertaa.

Niin, ja sunnuntaina tunnin kävelylenkki jonka varrella 3 x setti eri telinevoimisteluliikkeitä kuntolenkin telineissä. En päässyt nettihaasteellisuuden takia eilen kertomaan aiheesta. On se kauhia kun elämän henkireikä on tolleen tukossa. Nii.

Eilen illalla oli sählymatsi, tällä kertaa semmoinen amatöörien mestaruussarja tai jotain. Saimme tässä ekassa ottelussa vastaamme aika kovan oloisia jamppoja, mustiin pukeutuvia tribaalitatuoituja korstoja (no joo, dramatisoin, vain yksi heistä oli sellainen, mutta kovakuntoisia olivat kaikki, ja siinä missä me olimme kolmekymppisiä, he olivat parikymppisiä ja huippukunnossa). Hävisimme muistaakseni 8-4, ja meitä joutui jäähylle tämän tästä koska olemme keskenämme pelanneet aika amatöörimäisin säännöin, ja teimme paljon virheitä joista erotuomari huomautteli (esim. vastustajan mailan lyöminen omalla mailalla). Toisaalta esim. minut taklattiin aika jysäyksellä ja niska niksahti (en kaatunut), mutta tuomari ei viheltänyt peliä poikki koska "maalintekotilanteemme olisi mennyt pilalle". Jaa.

Ja tänä aamuna saliähinää. Nihkeesti meni. Nukuin huonosti viime yön koska sählyottelu oli niin myöhään (alkoi vasta klo 21). Olis ollut kannattavampaa pitää välipäivä, mutta kun tajusin tilanteen vasta ekoja liikkeitä tehdessäni ja käyntikerran jo maksettuani, niin jatkoin sitten loppuun veren maku suussa.

No, ensi yön yritän nukkua kunnolla.

... ja se 1500 metrin uinti aamulla. Nyt kyllä jo väsyttää. Taitaa olla aika pitää välipäivä.

Kuukauden lämmittelyjakson jälkeen voi jo melko turvallisesti olettaa että tyrävika on korjaantuna (eli voi sanoa mitä touhuaa :>) eikä niveletkään pistä hanttiin.

Ilo treenata taas (ja voi kiesus että tämä raato sitä tarvitseekin).

Mutjoo, 60min salia 3x vko, ultrapitkää punteilla ja enemmälti osin neitvehkeissä (soutu, hiihto, pyörä) rimpuilua.

Uimista paristi viikkoon (selkä toimii taas!).

Saas kattoa miten tästä pikkuhiljaa nostetaan määriä, puskaloogi ja treenauttaja-psykofyysikko ainakin pukkaa hyyyyyvin hitaast nousujohteista ohjelmaa.

Eilinen sali siirtyi kun tupeloin ruuhkassa pitkäksi ja konttuurin salille saapuessa hokasin että pitääkin jo rientää toisaalle. Kävin kostoksi parin tunnin intervallimetsäkoirajakissakävelyä huimilla korkeusvaihteluilla.

edit: tokkohan joku tietäisi jonkun pölöhökuulapuulaakiporukan jossa vois sillon tällön potkiskella?

30km pyöräilyä. Muutaman päivän tauon ja sitä edeltävien pidempien vääntöjen (ja ehkä kauniin säänkin) takia kulki varsin sutjakkaasti. Ensi kesän hankintaharkintalistalle lisätty kilpapyörä, eli siis maantiepyörä.

McJanne kirjoitti:edit: tokkohan joku tietäisi jonkun pölöhökuulapuulaakiporukan jossa vois sillon tällön potkiskella?

Palloliiton sivuilla niitä on joka lähtöön. Täällä Tampereella esmes löytyy ilman lisenssimaksuja...olikohan neljää erilaista futista.

Perjantain perinteiset sählyt pelattu. Olin vähän väsynyt ja tumpelo tänään, mutta ihan hyvin meni silti.

Penkkejä pommisuojassa. Pitkä aika viime kerrasta. Äh ja puh. Pitää ottaa taas tavaksi, näköjään salilla tekemäni liikkeet ovat tulleet yksipuolisiksi. Eli niitäkin pitäisi kokeilla jotain uusia.

Onko muuten ylevä tavoite pystyä nostamaan penkiltä oman painonsa verran raatoo? Ei onnistu multa vielä moinen, 10 kiloa uupuu, ja sekin menee vielä vähän kälyisesti (= en laske ihan alas asti).