Kitinä

Polvi tuntuu "tukkoiselta" .. ihan kuin siellä olisi jotain ylimääräistä. Ei satu, mutta tunnen ettei kaikki ole kunnossa. Ettei vaan hajonnut kuitenkin juostessa.

^ Toivottavasti ei ole pahasti. Anna sille lepoa, jos rauhottuisi.

Joku istutti iltapäivällä kaktuksen kurkkuuni.

exsu kirjoitti:^ Toivottavasti ei ole pahasti. Anna sille lepoa, jos rauhottuisi.

Lepoa... mä kun haluaisin jo lähteä juoksemaan ja salille Ehkä mä sitten lepään vielä toisen viikon ... tai jotain. Ihan kuin sinne olisi joku iskenyt paljon täytettä, liikkuvuus on tosi huono. Iso virhe on googlettaa. Joo lepoa, vähän buranaa ja kylmävoidetta. Toivottavasti tää mene ohi.

Mulla jotenkin "turpoaa" toinen polvi rasituksessa niin, että se tuntuu ahtaalta, vaikka ei varsinaisesti ole kivulias. Tämä tietysti sillä erotuksella, että se ei ole koskaan hajonnut kunnolla, vaan tuo on sen pahinta oireilua.

exsu kirjoitti:Mulla jotenkin "turpoaa" toinen polvi rasituksessa niin, että se tuntuu ahtaalta, vaikka ei varsinaisesti ole kivulias. Tämä tietysti sillä erotuksella, että se ei ole koskaan hajonnut kunnolla, vaan tuo on sen pahinta oireilua.

Jotenkin tuollaiselta se tuntuu, turvonneelta. Tää on kyllä hajonnut joskus, mutta kivut/oireet ovat nyt aivan erilaiset, varmaan ihan oma erillinen vammansa nyt. Ehkä olisi pitänyt hieman juosta enemmän ennen puolikasta

Jahas, sitten kun turvotus polvista on pois, niin tajusin, että mullahan taitaa olla penikkatauti
Uudet kengät kehiin, magneesiumia lisää ruokavalioon ja ja .. nyt kylmää, lepoa ja buranaa.

^ Koska myös itsellä on "kerää koko ongelmasarja"- tyyppiset jalat, niin mun penikkakipuiluun on auttanut parhaiten voltarenin geeli.

exsu kirjoitti:^ Koska myös itsellä on "kerää koko ongelmasarja"- tyyppiset jalat, niin mun penikkakipuiluun on auttanut parhaiten voltarenin geeli.

Geelejä en olekaan vielä kokeillut. Noooh, mulla on se, että mä oon niin yllättäen alkanut juosta paljon, niin ei ihme, jos jalat eivät kestä. Seuraavalla puolikkaalle treenaan sit kaikessa rauhassa. Huomenna kuitenkin suuntaan ostamaan uudet juoksukengät. Edelliset on ajalta yleisurheiluharrastus.. joka oli joskus lukiossa

Vähän sama varmaan kun kun hakkais päätä seinään, ja ihmettelee, että kuuppaa särkee.

Mulla tulee penikkakipuja ihan kaikesta, jo pidemmistä kävelyreissuista.

^Tosi inhottavaa..
Mulle on tullut nyt vasta.. tai sitten en oo vaan kiinnittänyt tarpeeksi huomiota oman kropan viesteihin.

Manaaja kirjoitti:

So Hard kirjoitti:

huima kirjoitti:Terveystalo? Mehiläinen?

Ihan turha sinne on mennä niin kauan kun korkki on auki.

Toisaalta tuolla tavalla voidaan huoletta laskea 2/3 masentuneista suomalaismiehistä hoidon ulottumattomiin.

Mä en usko että gattacan alkoholismi on niinkään aiheuttanut sen masentumisen vaan toisinpäin. Alkoholin liikakäyttö on yleisimpiä masennuksen oireita. Tokihan sen kroppa on jo sen verran pahasti marinoitunut vuosien varrella, että fyysinen riippuvuus voi olla vaikea katkaista, mutta se on mulle ainakin päivänselvää ettei gattaca pääse karhusta eroon ennenkuin se saa psyykkeensä kuntoon.

Mun neuvo olis siis mieluummin hakea apua ensin siihen serotoniiniaineenvaihduntaan ja katsoa sitten mihin joko pystyy tai pystyy olla olematta muilla elämänalueilla. Jos oleminen ilman viinaa on niin vittumaista ettei sitä siedä, niin fiksi on korjata syy eikä sen seurausta.

Itse syvän masennuksen läpikäyneenä ja alkoholismia hyvin läheltäseuranneena (yksi ex- tyttöystävä kuolikin alkoholismiin kaikista apuyrityksistä huolimatta) ja em asioita tutkineena, olen osittain samaa mieltä ja osittain jyrkästi eri mieltä.

Samaa mieltä olen siitä, että ne 2/3 OVAT AVUN ULOTTUMATTOMISSA NIIN KAUAN KUIN JUOVAT JA JUOVATHAN NE. Alkoholi sekoittaa niin pahasti aivojen serotiiniaineenvaihdunnan, ettei siinä paljoakaan lääkkeet tai terapiat auta. Monet terapeutit eivät esim ota hoitaakseen, jollei takana ole vähintään puolivuotta raittiutta.

Eri mieltä olen siitä, että G-miehen kannaattaa ensin hakeutua päänuppiaan hoitamaan.

Uskon vakaasti, että juomisen lopettaminen on ensimmäinen ja tärkein asia.
Tietysti jos ihan kuiviin meinaa veret valua niin se on hoidettava. Pää-vatsa ym -vaivat vähenevät ellei ihan häviäkkin uskoakseni about kuukauden täydellisellä raittiudella ja hyvä on tietysti muutenkin elää ja syödä terveellisesti.

Tämä kuukausi on siksikin hyvä, että kun ihmiset on ihmetelleet, että ovatko alkoholisteja, niin on todettu, että jos nyt kuukauden on ilman alkoholia kepeästi ilman mitään suurempia haluja tai tuskatiloja, niin silloin tuskin on kyse alkoholismista.

Masennus ja alkoholismi on tietysti erittäin yleinen ja erittäin hankalahoitoinen yhdistelmä.

Viinan juominen kannattaisi tietysti ilman muuta lopettaa, mutta alkoholistillehan se nyt tietysti jo määritelmän mukaan on hyvin vaikeaa. Mutta se olisi kuitenkin tehokkain tapa hoitaa sitä masennusta. Niin kauan kuin korkki on lähes joka päivä auki, en oikein usko, että terapiat auttavat.

Depressio-lääkitys Gattiksella taisi jo olla menossa. Ainakin on joskus ollut.

BrianW kirjoitti:Eri mieltä olen siitä, että G-miehen kannaattaa ensin hakeutua päänuppiaan hoitamaan.

Uskon vakaasti, että juomisen lopettaminen on ensimmäinen ja tärkein asia.

Niin no, mutta kun tässä ei ihan yksiselitteisesti ole kyse siitä mitä kannattaisi ja mitä ei. Totta helvetissä juominen kannattaisi lopettaa just nyt ja heti kärkeen. Vaan kun se on ihan eri asia että miten mahdollista se on kaverille joka on tinannut päivittäisellä tasolla vuosikaudet.

Jos ei ole mitään mikä potkaisisi liikkeelle, niin lopettaminen voi olla käytännössä täysin mahdotonta. Ja sellanen potkaseva toimenpide voisi hyvinkin olla ottaa ensin yhteyttä johonkin ammattilaiseen ennenkuin yrittää itse vajaan motivaation kanssa lopettaa ja ajatella että kai sitä sitten joskus vois apuakin hakea kunhan tän juomishomman on ensin lopettanut.

Sellasta päivää kun ei kovin todennäköisesti tule tapahtumaan, ellei joku lyö G-miehelle eteen jonkinnäköistä rakentavaa hoitosuunnitelmaa. Siihen asti heppu on pelkällä tuuliajolla, eikä korkki kierry kiinni.

Manaaja kirjoitti:.

Kyllä näinkin. Kaikki keinot on on hyviä kun vain juominen loppuu.

Jos kuitenkin kyseessä on perinteinen alkoholismi niin aika harvoin ulkopuoliset tahot sitä motivaatiota pystyy antamaan.

Yleensä ihmisen on jouduttava niin huonolle tolalle, että kokee ainoaksi vaihtoehdoksi lopettamisen tai muuten tulee puupalttoo kuten Dave taisi todeta.

Gatilla on älyä, toivottavasti osaa tässä asiassa käyttää. Raitistumisen myötä vois vaikka sitten löytyä se kiva misukin. Ainakin yksi erittäin läheinen ystäväni kertoi, että vauhdikkain vaihe alkoi kun raitistui eikä käsittääkseni hiljaista ollet sitä ennenkään.

BrianW kirjoitti:Jos kuitenkin kyseessä on perinteinen alkoholismi niin aika harvoin ulkopuoliset tahot sitä motivaatiota pystyy antamaan.

Kuten jo aiemmin sanoin, en usko tästä olevan kyse. Kyse on siitä että G-mies paikkailee ahdistustaan, tyhjyyttään ja riittämättömyydentunnettaan alkomaholilla. Toki siitä on kisakireä alkoholismi vuosien varrella syntynyt, mutta silti olen sitä mieltä että G-miehen motiivi juomiseen ei ole riippuvuus itse alkoholiin vaan riippuvuus olonsa turruttamiseen. Tuossa vaiheessa mitään rajoja on vaikea enää vetää, mutta uskoisin silti että jonkinlainen reality check -motivaatori tuohon tarvittaisiin startksi. Ilman motivaatiota homma vaan jatkuu jatkumistaan.

Manaaja kirjoitti:Kyse on siitä että...... Ilman motivaatiota homma vaan jatkuu jatkumistaan.

Musta kun jotenkin vaikuttaa siltä, että G-man on aiempaa enemmän sekaisin... se suoltaa näppikseltään sellaista tarinaa, että kaikki ei kyllä ole ihan kohdillaan (edes siinä määrin kuin aiemmin)...

^ No eihän tuommosen voi oikein vuosien varrella parempaankaan suuntaan odottaa menevän...

Kaveri paskoo sisäelimiään jo ulos, kai se nyt vähän saattaa joskus päähänkin käydä (pun intended).

Sormia ja varpaita on taas kolottanu pari viikkoa, prkl. Tuntuu kuin olisivat jääneet oven väliin kaikki . Vanhuus ei tosiaan tule yksin... pari vuotta sitten huomattu tauti kiusaa, ärsyttävää... särkee -> ei voi urheilla entiseen malliin -> läskiä kertyy ->

Taas irtoaa nahka nenästä, sisäpuolelta. Kiva kiva.

Onnistuin vetämään alaselän ihan paskaksi sunnuntaisella siivousmaratonillani. Eilen luulin, että kipu olisi helpottamaan päin, mutta eipä taida ollakaan.

Varvas murtui kun kävelin päin kuorma-autoa.

^ Tuo onkin melkein pahinta, mitä ko. tilanteessa voi käydä. Mutta murtunut varvas on kyllä kurja kaveri, onneksi on sandaali/paljasjalka-aika!

^Kyseinen kuorma auto on noin 80 senttiä pitkä...

Mutta joo. Nyt sinertää jo jalkapöytäkin aika kivasti. Elämä on helppoa kolmen keskenkasvuisen eri eläinlajin edustajan kanssa kun toinen jalka on käyttökelvoton.

En o nukkunu koko viikolloppun. Ja ny kuuntele egotrippi. En tiä kumpi o pahempi.