Kitinä

daddykillkill kirjoitti:Ei tästä ole montakaan vuotta kun toitotin, etten voisi kiinnostua ihmisestä joka ei ymmärrä "The Matrixia" tai pidä samanlaisesta musiikista.

Tämä taitaa olla osaltani toistoa, mutta ihan alussa luulin ymmärtäväni Matrixia ja se oli alussa jopa senhetkinen lempileffani.

Vasta myöhemmin heräsin havaitsemaan että oikeastaan kyseessä on kovin yksioikoinen ja jopa paskakin leffa. Jopa vaijerilentelykungfutappelukohtaukset olivat todella arsesta, varsinkin kun samalla tuli markkinoille myös Bourne Identity kaltaisia uskottavilla krav maga/escrima-kohtauksilla varustettuja tappeluelokuvia.

Sama herääminen tapahtui Taru Sormusten Herrasta kanssa, paskoja leffoja, surkeita näyttelijöitä täynnänsä koko trilogia.

Voisi siinä olla pureskeltavaa jos parempi puolisko diggaisi rakkauselokuvia tai jotain yliarvostettua draamahuttua ennemmän kuin äksöniä tai kauhua.

Frederik Krueger kirjoitti: Sama herääminen tapahtui Taru Sormusten Herrasta kanssa, paskoja leffoja, surkeita näyttelijöitä täynnänsä koko trilogia.

Tunnustan. En ole koskaan lämmennyt näille. Taisin nukahtaa kakkososassa. En myöskään erityisesti pidä Matrix leffoista.

Rouva Pupu kirjoitti:Voisi siinä olla pureskeltavaa jos parempi puolisko diggaisi rakkauselokuvia tai jotain yliarvostettua draamahuttua ennemmän kuin äksöniä tai kauhua.

Miehille tuo on arkipäivää. Ei se niin kamalaa ole, sopivina annoksina. Eräs tykkäsi erityisen paljon romanttisista feel-good elokuvista joissa lopuksi kaikille käy hyvin, mutta vastaavasti jaksoi hän katsella loppuun kanssani Robocopit, Mementot sun muut ja ainakin näytteli uskottavansa pitävänsä kyseisistä leffoista.

Rouva Pupu kirjoitti:Tunnustan. En ole koskaan lämmennyt näille. Taisin nukahtaa kakkososassa. En myöskään erityisesti pidä Matrix leffoista.

Joo mutta kun mä lämpenin niille alussa tosi paljonkin. Kai sitten ihastuin liikaa niiden superhienoihin erikoistehosteisiin ja mahtipontisiin kohtauksiin.

Ja kolmas samaa sarjaa: Gladiaattori. Ei tosin vaipunut ihan samaan paskuusluokkaan kuin aikaisemmin mainitut. Miten joskus ihastelinkin alun massiivista taistelukohtausta ja gladiaattoritaisteluja, ja nyt ne vaikuttavat lähinnä vaivaannuttavilta? Pääosan esittäjäkin oli liian stereotyyppinen mörökölli.

EDIT: Aleksanteri Suuri-leffa nousi ajan kanssa helposti Gladiaattorin ohi historiallisena elokuvana, osittain käsittääkseni totuudenmukaisen mutta silti sopivasti romantisoidun tarinankerronnan ansiosta. Leffan taistelukohtaukset persialaisia ja varsinkin intialaisia kohtaan olivat hiuksianostattavia, ja erityisesti ilahdutti pienet mutta historiallisesti tärkeät yksityiskohdat kuten

- Aleksanteri Suuren joukoilla oli pidemmät keihäät kuin suuremmilla persialaisjoukoilla, joka osaltaan takasi heidän voittonsa

- Aleksanterin onnistunut riskiyritys murtaa persialaisjoukkojen moraalinen selkäranka tekemällä joukoillaan harhautusliike jotta pääsi Persian kuninkaan lähelle, ja ajamalla heidän kuninkaansa pakosalle

- joukot noin muutenkin, esim. käsilinkoja käyttävät kivenheittelijät jne.

Ja silleen. Taistelukohtaukset olivat eri hienoja Gladiaattoriin verrattuna, eikä draamaakaan puuttunut.

daddykillkill kirjoitti:

bedlam kirjoitti:Ja mää en kyllä ymmärrä, että joku ei tykkää Tracy Chapmanista

Looginen umpisolmu päässä:
- tarkoittaakos tämä sitten että meidän suhteen PITÄISI toimia vai että sen EI PITÄISI toimia?

Ei, kun että SÄ et toimi

Frederik Krueger kirjoitti:

Rouva Pupu kirjoitti:Voisi siinä olla pureskeltavaa jos parempi puolisko diggaisi rakkauselokuvia tai jotain yliarvostettua draamahuttua ennemmän kuin äksöniä tai kauhua.

Miehille tuo on arkipäivää. Ei se niin kamalaa ole, sopivina annoksina. Eräs tykkäsi erityisen paljon romanttisista feel-good elokuvista joissa lopuksi kaikille käy hyvin, mutta vastaavasti jaksoi hän katsella loppuun kanssani Robocopit, Mementot sun muut ja ainakin näytteli uskottavansa pitävänsä kyseisistä leffoista.

Toki meilläkin löytyy hyllystä muutamia rakkauskomedioita ja draamaa tulee katsottua telkusta. Paino oli sanalla enemmän. Kun vielä ottaa huomioon kuinka paljon meidän taloudessa käytetään elokuviin/sarjoihin rahaa niin samanlaiset mieltymykset ovat plussaa. Erojakin tosin on. Itse pidän hyvällä tavalla huonoista kauhuelokuvista (osin myös huonolla tavalla huonoista) ja mies vain hyvällä tavalla hyvistä (sekava ilmaisu).

EDIT: vaihdettu kahden sanan paikkaa.

Skeleton Key

Tylsä lähinnä. Kate Hudson on kyllä ihan hiton huono näyttelijä. John Hurtia kävi sääliksi. 3/10

A Sound of Thunder

Aaahahahaahaahaaaa! Erikoisefektit, joita Ed Woodkaan ei olisi kelpuuttanut. Tietokonemonsterit, jotka saavat Anacondan kärmeksen näyttämään aidolta eläimeltä. Aahahaha. Bradburyn perhosefektitarinasta olisi voinut isommalla budjetilla saada hyvänkin leffan, mutta ei näin. Ei näin. 2/10

Happy Birthday to Me

Yllättävän hyvä kasarislasheri tuottajien pakottamaa lopputwistiä lukuunottamatta. Tavallisesti nää tällaset huononee loppua kohti, mutta tää taas petrasi matkan varrella. 5/10

bedlam kirjoitti:ei, kun että SÄ et toimi

Pomo vittuilee, puhelin soi niin että pomppii irti haarukasta, lapsi huutaa, vaimo huutaa... ja sitten palstaheebo oulusta torjuu tylysti.

Menen hirteen, tämä ol viimeinnen pisarra!

Ann kirjoitti:Corpse Bride. Ei voinut olla vertaamatta Painajaiseen Ennen Joulua, jolle hävisi munattoman Victorin takia.

Nyt tuli toi nähtyä. Hävisi hywyydessä vaikka ehkä voittikin animaation sulavuudessa... mutta miten niin munattoman?

Käsky. Kävin mutsin kanssa katsomassa. Taisi olla vähän jotain muuta kuin mitä hän ns. vanhan hyvän ajan kansakoulusukupolven edustajana odotti. Ei tää mikään Tali-Ihantala ollut.

Bigger Stronger Faster. Tarina amerikkalaisista jotka haluavat voittaa keinolla millä hyvänsä.

Melko valaiseva arvostelu leffasta löytyy täältä.

Righteous Kill

Yllättävän keskiverroksi osoittautunut jännäri, joka ratsastaa lähinnä De Niro-Pacino-kaksikon hiipuvalla karismalla. Ukot esittävät nykiläisetsiviä, jotka setvivät poliisin tekemäksi epäiltyjä vigilante-murhia. Hyviä näyttelijöitä piisaa sivuosissakin, mutta käsis / ohjaus eivät millään mittapuulla ole keskivertokamaa kummempia. Harmi tavallaan.

Alkukohtauksessa meinasi hymyilyttää, kun papat näytetään ampuradalla ja punttisalilla tyyliin "kyllä täältä vielä pesee ja linkoaa"

Plan 9 from Outer Space

Katsoin vanhan suosikin. Kuuluu noin sadan suosikkielokuvani joukkoon tai ainakin kahdensadan, mutta ei kuulu sadan parhaan elokuvan joukkoon. Onko tämä millään tavalla edes hyvä elokuva? TOP-elokuvista taas en tiedä, mitä termi tarkoittaa (kai jonkinlainen parhaiden elokuvien ja suosikkielokuvien yhteensulautumalista tai jotain?). Mutta:

Kuinka monen tähden leffa tämä on?

Lisäksi, olen vakuuttunut siitä, ettei Maggie Gyllenhaalin Rachel käyttänyt alushousuja The Dark Knightissa. Maggiella kyllä saattoi olla tätä näytellessä.

RolloTomasi kirjoitti:Kuinka monen tähden leffa tämä on?

Vampiran uumasta kilahtaa ainakin pari lisätähteä.



Kruts. Eipä oo ilmavaivoja kun kaikki pusertuu heti ulos.

Andromeda Strain [1971]

Enpä tiennytkään, että Michael Crichton scifeili jo 1970-luvulla kauan ennen Jurassic Park-visioitaan.
Avaruudesta maahan pudonnut tiedustelusatelliitti tuo mukanaan vieraan bakteerimaisen elämänmuodon, joka tappaa kokonaisen pikkukaupungin asukkaat. Valtaosa leffan tapahtumista sijoitetaan maanalaiseen tutkimuslabbikseen, jossa tiedemiesjoukko yrittää päästä ns tulokkaan niskan päälle. Tottakai laitoksessa on "automatic nuclear self-destruction device", että saadaan vakavaan scifistelyyn cliffhanger-meininkiä ja äksöniä.

En ole oikein varma, notta pidinkö tästä vai en. Sanotaanko, että suositellaan vakavan tieteishörhöilyn nörttiystäville ja elokuvahistorioitsijoille, ei muille. Doug Trumbullin tehosteilut kyllä hymyilyttivät moneen otteeseen, vaikka leffan valmistumisen aikaan state-of-the-arttia lienevät olleenkin.

Näkyvät tehneen tästä uusioversion, ilmeisesti minisarjan tv:tä varten. Täytyypä vertailun vuoksi tuotakin äimistellä.

^ Tavallista uskottavamman mielestäni tuon leffan teki se että näyttelijöiksi oli valittu melko taviksen oloisia jamppoja ja jampattaria, eikä Hollywoodin Kauniiden Ihmisten Karismaattista Kermaa.

^ Juu, tästä on aina apua katastrofi-rainoissa. Yleensä kun se kallispalkkaisin tapetaan viimeisenä Deep Blue Sea oli tästä virkistävä poikkelus, vaikka leffa muuten aivan kamala olikin.

daddykillkill kirjoitti:^ Juu, tästä on aina apua katastrofi-rainoissa. Yleensä kun se kallispalkkaisin tapetaan viimeisenä Deep Blue Sea oli tästä virkistävä poikkelus, vaikka leffa muuten aivan kamala olikin.

Tai Mindhunters.

^Tai "The Covenant"

daddykillkill kirjoitti:^Tai "The Covenant"

Just katsoin tuon, oliko siinä isoja nimiä mukana? Katsoin hieman perssilmällä. Mindhunterissa Kilmeriä ja Slateria ei tainnut montaa minuuttia leffassa näkyä. Tosin siitä on jo liian kauan aikaa muistaakseni kunnolla/oikein.

http://www.journey-movie.com/

Iiron uusin tekele, joka parhaillaan on esittelyssä San Diegon Film Festivaaleilla. Maisemat on kohdillaan ja muutenkin meininki melko henkeäsalpaava. Ketä kiinnostaa adrenalin rush, niin kannattaa tsekata.

To the Devil a Daughter

Hammerin viimeiseksi jäänyt kauhuleffa pääosassaan Christopher Lee ja Nastassja Kinski. Rosemaryn Painajaisen ja Manaajan menestysten jälkimainingeissa tehty lehva saatananpalvontalahkosta ja yrityksestä synnyttää itse perkele maailmaan.

Paljon ärsyttävän itsetarkoituksellista yritystä vetää shokit pahemmaksi kuin Manaajassa; vauvan nirhaaminen puukolla (toki realistisuuden sijaan tarkoituksellisen huonosti tehtyä vahanukkea käyttäen), teini-ikäinen Kinski alastonkohtauksissa, epämuodostuneen sikiön survominen takaisin sinne mistä tulikin ym.

Aika keskinkertainen raina loppujenlopuksi, levyltä löytyvät dokumentit kiinnostavat enemmän. Ja leffan loppu oli yksi suurimmista antikliimakseista koskaan.

Onkos kukaan nähnyt Wall-E -elokuvaa? Mitenkäs, onko elokuvassa hirveästi dialogia vai eteneekö juoni jollain piipityksellä, ettei kävis häiritsemään suomalainen dubbaus? Mua ei ikinä saisi laittaa ostamaan elokuvalippuja.

Rouva Pupu kirjoitti:Just katsoin tuon, oliko siinä isoja nimiä mukana?

Seison korjattuna. Ei siinä mitään A- tai edes B-listalaisia ollut..

^Dialogia ei juuri ole. Enimmäkseen kuva puhuu - ja hyvin puhuukin.