Kitinä

^Toivottavasti menee nopsaan ohi. Välillä käy ihan järjetön ryske. Lopettaa kun kutsuu nimellä, mutta jatkaa pian uudelleen. Ei muuten väliksi, mutta kuhmua ja mustelmaa on aika usein, tulee olo että mahtaako se pää miten tuon kestää.

Mä aikoinaan, pojan ollessa 10-kuinen, pidin väkisin hereillä aamupäivän, päiväunille (tosi väsyneenä) ruuan jälkeen noin puoliltapäivin, max. 2,5 tunnin päikkärit. Herätin, jos oli nukkumassa kauemmin.
Illalla sitten nukkumaan 19 aikoihin. Vajaa viikko oli vaikeaa.

Miksi tein tän? Koska olin inhottava äiti ja jouduin laittamaan lapseni päiväkotiin heti äitiysloman päättymisen jälkeen.

Vaihtelevat aika lailla meilläkin, mutta jos vaikka herää 6.30 niin:

* 8-9.30 (10)
* 12 - 14
* 15.30 - 16.30

Usein jää jotain välistä, tai nukkuu pidempää tai vähemmän. Mitä paremmin nukkuu päikkärit sen paremmin nukkuu myös yönsä. Tuon viimisen päikkärin haluaisin pois, koska nykyään on pirun äksy tuon ajan ennen yöunia. Nyt on jo toisilla päikillään, näin tänään. Heräsi seitsemän pintaan.

Täälläkin moshataan niin maan pirusti ku yritetään pitää päätä ylhäällä. Varsin koomista. Tosin se pää pysyy jo hienosti. Mut aina välilä tulee tumpsis.

Ja ukkeli sanoi tänään äiti. Tosin harjoittelee vasta jokeltelemaan mutta selvä äiti sieltä tuli

Kaverin etuaikainen voi mainiosti ja saattaa päästä jo kuukauden päästä kotiin

Kohtuullisen koomista kun skinhead rekkakuski soittaa "Ihmisen Poikaa" neljä kertaa päivässä tuolla FB:ssä. Heh.

Huikka * monta

Riemumieli kirjoitti:Huikka * monta

Öö...niin? Se kaveri sattuu olemaan skinhead rekkakuski....

Eikös rekkiksen mainitsemisesta pitänyt ottaa huikkaa vai oliko toinen rekkamies ja tietysti natsi ja luultavasti viinaan menevä (?).

Riemumieli kirjoitti:Eikös rekkiksen mainitsemisesta pitänyt ottaa huikkaa vai oliko toinen rekkamies ja tietysti natsi ja luultavasti viinaan menevä (?).

Ei viinaan menevä. Ihan täysin eri rekkakuski kyseessä. Ja varsin mukava mies joka vihaa naistenhakkaajia jne.

Hälle ja vaimolleen nyt sattu näin ikävästi että poika syntyi 3 kk etuajassa.

Mitä vatun väliä ees kuka hää on...

No ei mitään, jos ei huikkaa lasketa. Toivottavasti kukaan ei noudattanut virheellistä huikka-komentoa...

Riemumieli kirjoitti:Eikös rekkiksen mainitsemisesta pitänyt ottaa huikkaa vai oliko toinen rekkamies ja tietysti natsi ja luultavasti viinaan menevä (?).

Onko muunkinlaisia?

Manaaja kirjoitti:

Riemumieli kirjoitti:Eikös rekkiksen mainitsemisesta pitänyt ottaa huikkaa vai oliko toinen rekkamies ja tietysti natsi ja luultavasti viinaan menevä (?).

Onko muunkinlaisia?

On, tunnen montakin. Ei se että ajaa rekkaa tarkoita automaattisesti että on viinaanmenevä naisiahakkaava täysmulkku.

ninnithequeen kirjoitti:

Manaaja kirjoitti:

Riemumieli kirjoitti:Eikös rekkiksen mainitsemisesta pitänyt ottaa huikkaa vai oliko toinen rekkamies ja tietysti natsi ja luultavasti viinaan menevä (?).

Onko muunkinlaisia?

On, tunnen montakin. Ei se että ajaa rekkaa tarkoita automaattisesti että on viinaanmenevä naisiahakkaava täysmulkku.

Aijaa. Mä tunnen vaan yhden rekkamiehen. Se on 162-senttinen parikymppinen tyttö.

Siis naisia hakkaava viinaan menevä täysmulkku natsi.

Me saatiin mein Kelakortti

Poika ei vieläkään oo muuta ku vähän räkänen, yskässy pari kertaa, mut ei oo alottanut samaa kuumeilua ja kamalaa räkätautia ku tyttö ja minä. Onneks. *kop kop*

Ja mein lastenhoitaja ei sit tuu enää ollenkaan, omillamme ollaan

Ja kohta taas maistellaan maissivelliä. Se tuntuu kelpaavan hyvin. Loppuispa tuo puklaaminen kun siirrytään kiinteäämpiin ruokiin...

Meillä on edelleen parit päikkärit. Kellon ja tytön olemuksen perusteella mennään ylös omaan huoneeseen, jossa vain lasken tytön petiin. Jään hetkeksi odottamaan nukahtamista naapurihuoneeseen. Joskus joudun vähän hyssyttään sylissä. Ei se haittaa, jos lapsi vähän kitisee tai möyrii sängyssä ennen nukahtamista. Kerralla nukutaan 45min-3h.

Suvinen kirjoitti:Toinen pulma: miten laitatte lapsen päiväunille? Meillä on aina nukahdettu joko vaunuun tai tissille. Nyt kun tissittely alkaa pikkuhiljaa jäädä pois niin päiväunille meno tuntuu vaikeutuvan. Vaunuihin nukutan siis kerran päivässä, eikä tuota mitän vaikeuksia. Mutta jos haluaisin tytön ottavan pienet torkut omassa sängyssä sisällä se ei tunnu onnistuvan (enää). Muutenkin "pienet torkut" ovat meillä vähän tuntematon käsite; kun kerran uneen päästään nukutaan 2-4 tuntia putkeen. Tämä vähän vaikeuttaa säännöllisen rytmin hakemista, kun yhdet pitkät päiväunet päivässä eivät vielä ihan riitä, mutta kahdet vievät jo liikaa tilaa yöunilta. Jos laitan tytön liian myöhään toisille unille, joudun sitten herättämään sen kesken unien. Luonnollisestikaan tyttö ei tätä oikein arvosta.

Näin mammana vastaan, että meillä on ollut illalla nukkumaanmennessä tasan ja tarkkaan samat maneerit aina. Ajatuksena on helpottaa ajatusta nukkumisesta. No, junioria nukutettaessa teimme (juniori ei käytännössä enää ollenkaan nuku päiväunia) samoja rutiineja, jotta hän rauhoittuisi.

Mutta joo, ainakin oma kokemus oli että nukkkumaan käyminen omassa sängyssä kävi koko ajan hankalammaksi.

Suvinen - mä en valitettavasti voi auttaa tossa ollenkaan. Ensinnäkin meillä ei syöty tissiä kun 3 kk, ja toiseksi meillä oli tonne melkein vuoden ikään 3 x 45 min torkut, joskus vastasyntyneenä nukkui pidempiä unia

Meillä nukutus toimi alle vuoden ikäisenä / vuoden hujakoilla niin (kaverit katteellisia), että söi iltapuuron jos jaksoi, käytiin pesuilla ja vaihdettiin vaippa ja yöpuku päälle. Käytiin sängystä hakemassa rätti ja tutti, mentiin hetkeksi sohvannurkkaan istumaan, valot pois, talossa olevat hiljaa ja tv taustalla hiljaisella. Siinä tapitti 1-15 min, kunnes joko nukahti käsiin, tai oli niin tokkurassa, että kannoin sänkyyn, peitto päälle ja ovi kiinni. Sinne jäi. Poikkeuksia lukuunottamatta sama rutiini toistuu edelleen (mikä varmasti on se suurin tekijä): pesut+yökkäri, äiskän/iskän syliin sohvannurkkaan tutin ja rätin kera (ne on tosi tärkeitä herralle, kiljun jo vieroituspuheista ), hetken ollaan kunnes jätkä itse heiluttelee "hyvää yötä" ja sanoo "ukkuu", kannan sänkyyn, pusut ja peittelyt ja ovi kii. Sinne jää.

Silloin kun vielä päiväunia nukuttiin...:
Verhot kiinni, tyyppi sänkyyn unilelun kanssa, luettiin muutama sivu jostain kirjasta (ihan sama mikä kirja, se hiljainen puhe taisi olla Se Juttu) ja *pim* - tyyppi oli unessa.
Joskus kokeilin radiota ihan hiljaisella (YLE Puhe), sekin toimi

Päiväunet alkaa meillä mennä huonommin, tai niihin nukutus. Pitäisi ostaa pimennysverhot. Illallakin menee unille nykyään 30-60 min myöhemmin ihan vain sen takia, että olohuoneeseen paistaa ilta-aurinko, eikä omasta mielestään ole väsynyt (eilenkin kantoi sohvatyynyn olkkarin lattialle ja pisti siihen levyksi... "en oo väsy zzzz en oo väszzz").

Elppis kirjoitti:Pitäisi ostaa pimennysverhot.

Ostettiin muutama viikko sitten pimennysrullaverho. Harmittaa, kun ei tiennyt etukäteen kuinka hyvin se suojaa valolta. Nimittäin verhon takaa sivuista ja alta tulee huoneeseen aivan liikaa valoa, vaikka verho itse suojaakin täysin. Tytön huone jää vain loivahkosti hämäräksi, vaikka onhan se parempi kuin iltavalon valoisa.

Ukkelinkukkeli otti tänään ojennetun helistimen käteen ekaa kertaa, heilutteli ja ihmetteli sitä ja sitten työns sen suuhun

^Nukuttaako ukkos sitä lainkaan?

Meillä oli vaihe jossa mulla meni 5 minuuttia nukuttamiseen emännän kolmen vartin taisteluja vastaan. Pidin jätkää vaan paikoillaan tukevasti hartioista ja vyötäisiltä. Muuten tempoi ja vatkasi kuin jumpassa olisi ollut.

Nyt emäntä laittaa pojan nukkumaan, tulee pois ja kun huuto alkaa menen ylös ja sanon hiljaisella äänellä, nyt nukutaan. Siihen kaveri sit jää ja nukahtaa itsekseen..

Jep, meillä myös miehen tekemänä nämä nukutusjutut aikoinaan toimi miljoonasti paremmin. Samoin nyt jos joskus herää kunnon itkuhuudoille niin mies käy rauhoittelemassa. Mulle tytsä vaan skitsoo ja känkkäilee ja äitillä menee hermot (sisäisesti), minkä varmaan vaistoaa erittäin hyvin.

Aikoinaan tottui nukahtamaan sängyssä kun vaan yksinkertaisesti vein hänet sinne, pari päivää oli aika tuskallista. Nukkua, huutoa, nukkua ym. Mutta oli se sen arvoista, se taistelu. Samat iltatoimet, tytsä sänkyyn, pullo suuhun (haluaa juoda itse, heittää sitten lattialle kun on tarpeeksi juonut) ja äiti hus hittoon huoneesta. Välillä kuuluu pälpätystä ja pientä kitinää, mutta nopsaan nukahtaa. Toimii niin päiväunien kuin yöunien kanssakin. Kaikenlisäksi tytsä ei diggaa laisinkaan häirinnästä nukkumaanmennessä, joten mitkään unitaputtelut ja mitä niitä kaikkia on unikouluissa, ei toiminut meillä.

Suvinen kirjoitti: musta tuntuu että se tuntee itsensä ihan kädettömäksi tytön huudon edessä

Arvaa käyttäkö se tota tuntemusta hyväkseen

Tulipa muuten mieleeni, että meillä totutettiin jätkä nukahtamaan sänkyyn niin, että vietiin pienessä tokkurassa huoneeseen, laskettiin pinnikseen ja oma käsi pinnojen välistä selän päälle. Yleensä ponkaisi siitä ylös samantien, hoin rauhallisella äänellä ilman katsekontaktia "pää tyynyyn" ja "hyvää yötä" (ei kantsi sanoo nimeä). Noin viikon aikana olin siirtynyt pois sängyn luota (tai mies) n. 2 m, ja seuraavalla viikolla mentiin jo oven taakse odottamaan. Yllättävn hyvin parin ekan illan raivoamisen jälkeen tyyntyi.