Kitinä

Outoa minusta tämä meininki, kun oma kokemus on että lapsen isä on paljon soveltuvampi lapsen öisen itkemisen rauhoittaja kuin äiti.

Se on ihan selkeä taski, joka taas sopii miehen luonteelle. Hoida lapsen unta häiritsevä ongelma ja ole läsnä kunnes rauhoittuu.

Olen Masan kanssa samaa mieltä, että kun se rauhallinen tuhina alkaa yht'äkkiä kuulumaan niin ei harmita yhtään se kulunut aika.

Suvinen, miten teillä jaksellaan?

Täällä korvatulehduslapsen kans. Meni sit plörinäks tavata pojan yks isosiskoista tänään. Mut aika pirtee tuo pentu on, tiskas jo kovasti ja leikkii leluillaan. Räkänen on ja hirvee yskä.

Sairaat vauvat on surkeutta =/ Itse muistelen, että maitotuotteet lisää liman eritystä, eli niitä voi karsia flunssan ajaksi. Mutta hyvä, että jo parempi!

Meillä opittiin vihdoin ajamaan ilman appareita, sangen kypsässä iässä Ei vaan oo jaksettu harjotella, ja muksu on muutenkin tyyppiä, joka tekee asiat sitten kun osaa ne täydellisesti, mitäs sitä huonosti tekemään. Asenne ei tule vanhemmilta, ainakaan toivottavasti.

Unohdin kypärän. Unohdan sen tosi usein. Varmaan, koska omassa lapsuudessa sellaista ei ollut. Mutta eipä oo sitten kaatunu tosiaan kertaakaan. Ihan eri luonne tuolla kuin mulla, hassua

Joo, tuo hampainen tulo samaan aikaan on niin kinkkinen juttu. Kun ei oikein tiedä kummasta kiukuttelu tai itkut johtuu vai kummastakin. Nuhaakin voi hampaiden kasvun aikana tulla.

Meillä tytsä teki/tekee samaan aikaan hampaita nro 9 ja 10. Nämä tuntuu olevan pahimmat. On takahampaat, toki isommat kuin nuo kahdeksan etuhammasta.

Tosiaan, nyt olen itse myös kipeä. Ihan samanlaiset oireet kuin tytsällä ja voin kyllä todeta, että jumalauta on kipeä kurkunpää. Yskiminen on yhtä tuskaa. Kovaa kipua ja kirvelyä, nenä hiukan vuotaa. Muuta ei ole.

Hyvä, että tytsänne on piristymään päin, se on aina hieno hetki, huomata taudin olevan pikkuhiljaa takanapäin. Tytsällä vielä ihan pientä nuhaa, ja muutama yskänkohtaus ollut. Nyt tulossa täyteen melkein toinen viikko.

nowaysis kirjoitti:Meillä opittiin vihdoin ajamaan ilman appareita, sangen kypsässä iässä Ei vaan oo jaksettu harjotella, ja muksu on muutenkin tyyppiä, joka tekee asiat sitten kun osaa ne täydellisesti, mitäs sitä huonosti tekemään. Asenne ei tule vanhemmilta, ainakaan toivottavasti.

Meillä just harjotellaan, likkaa ei oikein innosta touhu mut iskänsä mieliks tuolla... Käyn kohta rykäsemässä ne jätskille ja sit haastan futikseen.

Suvinen, jos laps ei tykkää olla vaakatasossa, sillä on 99% varmuudella korvatulehdus.
Kiva että yö meni paremmin

Meillä kahden muksun kanssa näiden vuosien aikana 1 korvatulehdus mut noin kymmeniä räkätauteja, eikä ikinä ole tykätty olla makuullaan. En mäkään tykkää siitä räkäpaineesta sairastaessa.

Suvinen kirjoitti:Eikö korvatulehdus nosta kuumetta?

Ei välttämättä.
Nimim. 9 tai 10 korvatulehdusta peräjälkeen ennen putkia

Kannattaa ne korvat kyllä käydä näyttämässä pitkään jatkuneen flunssan jälkeen. Ihan varmuuden vuoksi.

Suvinen kirjoitti: En tiennytkään. Eikö korvatulehdus nosta kuumetta? .

Hampaiden tuleminen myös, ja kuumottaa poskia kovin.


..jos ei ollut vielä mainittu..en jaksanut kahlata läpi..

Hampaiden tulokin voi vaikuttaa makaamishaluihin, painetta ikeniin. Korvatulehdukset voivat myös olla kivuttomia. Joten jännää tämä lapsielämä.

Toipumisia Suvisen poikaselle. Meillä ei ole vielä mitään tarttuvaa esiintynyt. Masuhuudotkin on ollu vähäisempiä. Ja viime yönä jopa nukkui yhteen menoon 9 tuntia, meinasin silmäni tiputtaa kun aamulla katsoin kelloa. Sopivaa korviketta meillä ei kuitenkaan edelleenkään ole, eikä yhtään sopivaa kiinteää. 5 kk ikää siis nyt. Kasvaa kuitenkin hyvin näilläkin eväillä, paino 5 kk neuvolassa oli hiukan päälle 8 kg. En ollut kuitenkaan alun perin ajatellut imettää mitään vuotta tai yli, mutta eipä tässä vaihtoehtojakaan toistaiseksi ole. Ehkäisynkin olisi syytä toimia, muuten loppuu lapselta nimittäin ruoka.

Meillä hampaita on tehty taas viime aikoina hartaasti. Voi sanoa, että ruokahalu on taas laskenut selvästi, kuten itkuherkkyyskin. Aivan kuin lapsi olisi kipeä.

Tätä lukemalla kyllä mahdollinen vauvakuume laskee aika nopsakasti.
Ajatus siitä että toinen itkee vieressä, eikä kaikkiin asioihin juuri voi vaikuttaa hirvittää ehkä eniten vanhemmuutta miettiessä.

Eipä muuta, kunhan lueskeskelen välistä teidän juttujanne, niin piti kommentoida omasta vinkkelistä.

Dumis kirjoitti: Ajatus siitä että toinen itkee vieressä, eikä kaikkiin asioihin juuri voi vaikuttaa hirvittää ehkä eniten vanhemmuutta miettiessä.

Siihen tottuu, aivan kuten nalkutukseenkin. Toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.

Suvinen kirjoitti:

Elppis kirjoitti:Suvinen, jos laps ei tykkää olla vaakatasossa, sillä on 99% varmuudella korvatulehdus.

En tiennytkään. Eikö korvatulehdus nosta kuumetta? Ajattelin vielä huomiseen tai perjantaihin katsoa, jos on edelleen kipeä voisi käydä lääkärillä ennen viikonloppua.

Tämä on totta. Ilmeisesti tulee painetta korvaan?

Juniorin ainut korvatulehdus tähän asti (koputtaa puuta) kotidiagnosoitiin niin ja lääkäri totesi sitten saman.

Dumis kirjoitti:Tätä lukemalla kyllä mahdollinen vauvakuume laskee aika nopsakasti.
Ajatus siitä että toinen itkee vieressä, eikä kaikkiin asioihin juuri voi vaikuttaa hirvittää ehkä eniten vanhemmuutta miettiessä.

Eipä muuta, kunhan lueskeskelen välistä teidän juttujanne, niin piti kommentoida omasta vinkkelistä.

Sulonen Se taitaakin olla varmaan kauheinta vanhemmuudessa, ettei aina voi 100% olla toiselle avuksi, oli sitten kipeä, kykenemätön ilmaisemaan itseään josta turhautuu tmv.

Elppis kirjoitti:

Dumis kirjoitti:Tätä lukemalla kyllä mahdollinen vauvakuume laskee aika nopsakasti.
Ajatus siitä että toinen itkee vieressä, eikä kaikkiin asioihin juuri voi vaikuttaa hirvittää ehkä eniten vanhemmuutta miettiessä.

Eipä muuta, kunhan lueskeskelen välistä teidän juttujanne, niin piti kommentoida omasta vinkkelistä.

Sulonen Se taitaakin olla varmaan kauheinta vanhemmuudessa, ettei aina voi 100% olla toiselle avuksi, oli sitten kipeä, kykenemätön ilmaisemaan itseään josta turhautuu tmv.

masa kirjoitti:

Dumis kirjoitti: Ajatus siitä että toinen itkee vieressä, eikä kaikkiin asioihin juuri voi vaikuttaa hirvittää ehkä eniten vanhemmuutta miettiessä.

Siihen tottuu, aivan kuten nalkutukseenkin. Toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.

Vanhemmuutta usein markkinoidaan tai siitä keskustellaan niin, että sitten kun se lapsi syntyy alkaa järjetön hulabaloo, kaikki muuttuu ja Ruotsinlautat ajaa karille. Paljon uutta tulee, mutta maalaisjärjellä ja kärsivällisyydellä pärjää melkein kokonaan. Ei niitä uusia asioita heti kukaan opi, eikä niistä kyllä ylimääräistä stressiä kannata ottaa. Pikkuhiljaa, lähes automaagisesti huomaa rutinoituvansa asioissa, kun vaan ALKAA TEHDÄ NIITÄ, eikä sysää toisen vastuulle liikaa. Sitä vauvaa ja hänen itkuaan oppii tulkitsemaan varsin nopeasti.

Huoh. Kaverille syntyi 3 kk liian aikaisin pieni poika 1200 g ja 40 cm. Kaksi päivää sitten. Teho-osastolla pieni. Voi herranjumala et voi tulla paha mieli. Siellähän hää joutuu olemaan ainakin seuraavat 3 kk, jos edes selviää.

Kamalaa

Tsemppiä Ninnin kaverin vauvalle!

Keskosseurantaan joutuu pitkäksi aikaa, hyvät mahikset sillä on selvitä noiden mittojen varassa, ja jos viikolla 27-28 syntyi, mahikset on sellaset 50/50.

^Sillon ku poika oli piuhoissa siellä oli kans vieressä 3 kk liian aikasin syntynyt pikku tytteliini. Ihan ihminen siitä tulee. Mutta 3 kk joutunut olemaan sairaalassa piuhoissa ja nenäletkuissa kun ei jaksanut imeä vielä kunnolla.

Kyl nää mun murheet saa taas ihan uuden perspektiivin. Kun poika onkin täysin kunnossa ja terve.

Silloin kun kaverille tehtiin hätäsektio ja tuloksena oli poika joka painoi 830g niin mietin vaan että kyllä, maksan mielelläni veroja. Jälkeenpäin kaveri kertoi laskeneensa kuinka paljon se keskoshoito maksaa ja kuinka plajon he siitä maksavat. Nyt se poika on jo ihan ihminen. Kyllä, maksan mielelläni veroja....

Koska teillä on alkanut pikkusten unirytmi tasaantumaan?

Meillä tytsä menee yöunille omasta halustaan klo 18 pintaan ja herää aamulla klo 6-7 välillä. Olisi ihan mukavaa jos tuon rytmin saisi vaikka klo 20 - 07 välille edes. Näin saisi itsekin hieman pidemmät aamu-unet ja mieskin saisi nukuksia sinne asti mitä työpäivinä pystyy.

Muuten tuo rytmi olisi mitä mainioin. Mies ehtii viettämään pari tuntia tytsän kanssa laatuaikaa arkipäivisin (viikonloput onkin tytsä aikaa ihan kympillä, mies saa nukkua pitkään, äitee saa kuorsailla pitkin päivää, ja sitten perheen keskeistä laatuaikaa), meillä on yhteistä kaksinkeskistä laatuaikaa ja lopun illasta/yöstä voin hillua itseni kanssa, mikä on aika must tämmöselle "yksin aikaa"-persoonalle.

Tytsä on ihan hulluna rusinoihin, ja niiden syöttämiseen miehelle tai mulle. On niin söpöä kun tulee tarjoamaan ja tunkemaan suuhun, mutta sitten nappaseekin omaan suuhunsa

Yksi ihmeellisyys meillä on. Onko muilla kokemusta? Nimittäin tytsä heijaa itsensä sängyssä uneen, hakkaamalla päätä sängyn pinnoihin. En saa millään lopettamaan ja pehmusteet repii pois. Ikäviä mustelmia ihan otsassa aina välillä. Univalituksen säestämänä.

Olen lukenut tästä joskus, olisi joku vaaraton unirituaalisysteemi, jolle oli joku hieno nimikin. Kyselin kaverilta, joka siis työskentelee lastenhoidon alalla. Oli hänkin törmännyt vain yhteen neljävuotiaaseen, joka tökkiä päätään sänkyyn kun oli nukahtamassa.

Saako sitä loppumaan millään?

RP- mitä olen kuullut, toi pään "hakkaaminen" on aika yleistä, menee ajan myötä ohi.

Meillä oli ekat 6-8kk unirytmi 20.30-08, vuoden kieppeillä, kun tottui hoitoon menemiseen, oli unirytmi 19.30-6.30. Nyt joinain päivinä nukkuu 19-08, joinain 20-06, eli mitään ihan vakiota ei ole. Yleisin 19.30-7, mikä passaa mainiosti. Harmi ettei vielä näin pienelle voi sanoa esim. että nyt on viikonloppu, menehän vain takaisin sänkyyn.