Kitinää elämästä, ihmisistä ja kaikesta muusta tärkeästä
https://beta.kitina.net/
Njoo. Mä luenkin paljon mielummin noita sitovia ihmisoikeussopimuksia kuin julistuksia. Lasten oikeuksien sopimusta eivät toki ole ratifioineet mm. sellaiset banaanivaltiot kuin USA.Gaia kirjoitti:Valitukset ja huomautukset ja oikolukuliuskat voi osoittaa kyseisen tekstin laatijalle/kääntäjälle tai itse järjestölle.
Alkuperäinen julistus on laadittu vuonna 1959, joka varmaankin selittää osan sanamuodoista.
Mutta taas törmätään pikkaisen tuohon biologiaan. Luultavasti jokainen, joka on lasta joskus kasvattanut, tietää että vauva yleensä jossain iässä priorisoi äitinsä. Lapsi siis muodostaa aluksi yhden tärkeimmän kiintymyssuhteen ja yleensä se on äiti. Johtuneeko sitten siitä että äiti on eniten lapsen kanssa vai siitä että äiti imettää tai siitä että vauva "muistaa" äitinsä jo raskausajalta, niin sitä en tiedä. Näin vaan useimmiten on. Siksi ei saa erottaa äidistä, että tämä nyt yleensä sattuu olemaan se ensisijainen kiintymyksen kohde, vai tiedätkö poikkeuksia?Vagabondo kirjoitti:Tasa-arvoa kannattavan yhteisön julistuksessa lukisi: Varhaisiässä olevaa lasta ei saa erottaa vanhemmistaan kuin poikkeustapauksessa.
Onneksi sitovassa sopimuksessa ei enää törmätä biologiaan vaan sen 9 artiklassa joka on vastaava, puhutaan vanhemmista ja myös vanhempien oikeuksista ja velvollisuuksista.Zeb kirjoitti:Mutta taas törmätään pikkaisen tuohon biologiaan.
Jännä kuulla, kai se sitten on tosiaan tuo imetys ja vietetty aika. Meillä elellään vähän tämmöstä äiti on pop -vaihetta. Odotellaan kyllä ihan innolla sitä että isäkin alkaisi taas kelvata lohduttajaksi. Meilläkin isukki hoitaa kyllä lasta tasapuolisesti silloin kun ei ole töissä.RP kirjoitti:No mun mielestä meillä tytsä kiintyi molempiin samanvertaisesti, liekö johtunut siitä ettei meillä imetetty joten mies hoiti lähestulkoon saman verran tytsää mitä itsekin ensimmäiset elinkuukaudet. Turvautuu edelleen hädässä isään jos on hollilla, samoin vauvanakin. Nykyään toki on enemmän isän tyttö, johtuen juuri siitä että isä on enemmän pois kotoota, joten iskä on jotain tosi spessua.
Menee tieteellisen tietoni ulkopuolelle, mutta kummentoidaan mutuna. Meillä ainakin suhde kumpaankin vanhempaan kehittyi heti alussa, koska molemmat osallistui lapsen hoitoon alusta asti. Olettaisin synnytystä suuremman merkityksen olevan sillä ketkä lapsesta huolehtii syntymän jälkeen, josta, kieltämättä, tietyistä tuotantoteknisistä syistä johtuen usein suurempi vastuu on naisella, mutta on myös tapauksia, joissa vastuu jää kokonaan isälle.Zeb kirjoitti:Mutta taas törmätään pikkaisen tuohon biologiaan. Luultavasti jokainen, joka on lasta joskus kasvattanut, tietää että vauva yleensä jossain iässä priorisoi äitinsä. Lapsi siis muodostaa aluksi yhden tärkeimmän kiintymyssuhteen ja yleensä se on äiti. Johtuneeko sitten siitä että äiti on eniten lapsen kanssa vai siitä että äiti imettää tai siitä että vauva "muistaa" äitinsä jo raskausajalta, niin sitä en tiedä. Näin vaan useimmiten on. Siksi ei saa erottaa äidistä, että tämä nyt yleensä sattuu olemaan se ensisijainen kiintymyksen kohde, vai tiedätkö poikkeuksia?
Varmaankin. Mutta uskon senkin vaikuttavan että meistä mies on enemmän se "äitityyppi" kun taas minä se "isätyyppi". Se näkyi jo heti alussa esim. juuri tuossa vauvan hoidossa. Tai siitä miten vauvaa hoidetaan, muodostetaan yhteys yms.Zeb kirjoitti:Jännä kuulla, kai se sitten on tosiaan tuo imetys ja vietetty aika. Meillä elellään vähän tämmöstä äiti on pop -vaihetta. Odotellaan kyllä ihan innolla sitä että isäkin alkaisi taas kelvata lohduttajaksi. Meilläkin isukki hoitaa kyllä lasta tasapuolisesti silloin kun ei ole töissä.RP kirjoitti:No mun mielestä meillä tytsä kiintyi molempiin samanvertaisesti, liekö johtunut siitä ettei meillä imetetty joten mies hoiti lähestulkoon saman verran tytsää mitä itsekin ensimmäiset elinkuukaudet. Turvautuu edelleen hädässä isään jos on hollilla, samoin vauvanakin. Nykyään toki on enemmän isän tyttö, johtuen juuri siitä että isä on enemmän pois kotoota, joten iskä on jotain tosi spessua.
Jep. "Voi iskän pikku enkeli". "Hei ukkeli, ei se aina ihan enkeli ole, harvemmin." "No mitää, ihan kilttihän hän on, kato nyt." "Juuei, fiksu vaan."Ylermi Ylihankala kirjoitti: Toisaalta neiti on kanssani usein paremmalla tuulella
Teillä onkin varmaan nyt juuri se isi on pop -vaihe. Tämmöinenkin kuulemma tulee, olisko ollu parin vuoden tienoilla, mikäli nyt yhtään oikein muistan noista hiljattain kahlaamistani puoliviihteellisistä teoriaopuksista.exPertti kirjoitti:Meillä juniori on "isin enemmän" "äitin pikkusen" kysyttäessä. Painokkaasti sitä korostaa.
Lienee siitä ikävaiheessa, josta minulla on loppu ikä aikaa pilata tämä. Nyt isi osaa kaiken ja tietää kaiken. Nautitaan siitä niin kauan kuin se kestää.
On sen verran nuorempi vielä kuin Pertin muksu, ootas vaan, kyllä toi vielä muuttuu.Ylermi Ylihankala kirjoitti:Meillä ollaan ehkä enempi äitin tyttö. Tuo käy ilmi lohduttamistilanteissa. Toisaalta neiti on kanssani usein paremmalla tuulella
On juu menossa. Tosin olen kyllä myöskin panostanut häneen erityisen paljon viime aikoina. Ei sillä, että olisin aiemminkaan laiminlyönyt.Zeb kirjoitti:Teillä onkin varmaan nyt juuri se isi on pop -vaihe. Tämmöinenkin kuulemma tulee, olisko ollu parin vuoden tienoilla, mikäli nyt yhtään oikein muistan noista hiljattain kahlaamistani puoliviihteellisistä teoriaopuksista.
Varmaan osin niihin perustan myös tuota alkuperäistä sekä äitiä että isää tarvitaan -teoriaani.
Ainakin minä olen vaan tyytyväinen jos tasa-arvo edistyy tässäkin suhteessa. Jos pitää kuitenkin valita kummasta vanhemmasta pieni lapsi erotetaan, niin useimmissa tapauksissa on minusta silti perusteltua, että lapsi jää äidille. Poikkeuksia toki on.So Hard kirjoitti:Onneksi sitovassa sopimuksessa ei enää törmätä biologiaan vaan sen 9 artiklassa joka on vastaava, puhutaan vanhemmista ja myös vanhempien oikeuksista ja velvollisuuksista.Zeb kirjoitti:Mutta taas törmätään pikkaisen tuohon biologiaan.
TJEU: http://www.unicef.fi/files/unicef/pdf/L ... opimus.pdf
Jotain tollastaRP kirjoitti:Jep. "Voi iskän pikku enkeli". "Hei ukkeli, ei se aina ihan enkeli ole, harvemmin." "No mitää, ihan kilttihän hän on, kato nyt." "Juuei, fiksu vaan."
Kyllähän nämä tuotantotekniset syyt vahvasti puoltavat sitä, että muutaman kuukauden ikäinen ja sitä nuorempi lapsi tarvii enemmän äitiä.Zeb kirjoitti:Jos pitää kuitenkin valita kummasta vanhemmasta pieni lapsi erotetaan, niin useimmissa tapauksissa on minusta silti perusteltua, että lapsi jää äidille. Poikkeuksia toki on.